Lapsuuden epilepsia ja sen aiheuttajat

Lapsuuden epilepsia on vakava sairaus. Se on itse asiassa krooninen sairaus, joka muuttaa merkittävästi diagnoosin saaneen potilaan ja hänen perheensä elämää.
Lapsuuden epilepsia ja sen aiheuttajat

Viimeisin päivitys: 16 joulukuu, 2020

Lapsuuden epilepsia muuttaa lapsen elämänlaatua huomattavasti. Se ei vaikuta ainoastaan lapsen, vaan myös hänen koko perheensä elämään. Heidän täytyy myös osallistua potilaan hoitoon, johon liittyy yleensä lääkityksen antaminen sekä mahdollisten haitallisten tapojen tarkkaileminen.

Epilepsia on hermosolujen välitykseen liittyvä häiriö, jossa monet hermosolut antavat sähkövarauksia samaan aikaan. Sen tyypit ja luokitus riippuvat sähköaktiivisuuden sijainnista.

Jatka lukemista, niin kerromme lisää epilepsian syistä ja havaitsemiskeinoista.

Lapsuuden epilepsia: esiintyvyys ja luokittelu

Lasten neurologisen yhdistyksen (Child Neurology Foundation) keräämän tiedon mukaan noin 40 % epilepsiadiagnoosin saaneista lapsista kantaa tautia, mutta ei saa kohtauksia. Tämä on tärkeää diagnostisen eriytymisen kannalta.

Lapsi voi saada myös kohtauksia ilman epilepsiaa. Silloin tehdään kokonaisvaltainen tutkimus kohtausten aiheuttajan selvittämiseksi. Sairaus voi johtua toisesta neurologisesta tai verisuoniin liittyvästä syystä.

Tiedämme myös, että noin 20 % epilepsiaa sairastavilla lapsilla on pienempi älyllinen kehitys. Tämä vaikuttaa suuresti lasten koulunkäyntiin, sillä epilepsiakohtausten läpikäymisen lisäksi lapset jäävät myös jälkeen opinnoissa.

Lapsuuden epilepsia ei kuitenkaan ole aina samanlainen. Kansainvälisen luokittelun mukaan osa sairauksista alkaa aivojen etuosassa ja osa sivuilla. Potilaalla voi myös olla kohtauksia yhdessä muiden oireiden, kuten tajunnanmenetyksen kanssa. Kohtaukset voivat esimerkiksi olla yleisiä tai keskittyä tiettyyn raajaan kohtausten aikana.

Lapsuuden epilepsia on vaikea sairaus.
Monilla epilepsiakohtauksista kärsivillä lapsilla on myös pienemmät älylliset kyvyt ja he jäävät usein jälkeen opinnoissa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Migreeni lapsella: oireet ja hoito

Lapsuuden epilepsia: syyt ja riskitekijät

Lapsuuden epilepsian alkuperän selvittämisen sijaan on parempi ymmärtää, että sairauteen liittyy riskitekijöitä ja mahdollisia syyperäisiä tilanteita.

Tutkijat eivät täysin ymmärrä hermosolujen luontaista mekanismia. On kuitenkin tapauksia, jotka edistävät sairauden syntymistä.

Suurin riski varhaislapsuudessa on se, että kuumeiset kohtaukset saatetaan sekoittaa epilepsiakohtauksiin aina neljään ikävuoteen asti. Neurologien ja lastenlääkärien tekemä havainnointi on tärkeää tässä vaiheessa.

Myös perheen sairashistorialla ja perimällä on merkitystä. Lapsi saa todennäköisemmin epilepsian, jos hänen vanhempansa tai isovanhempansa ovat myös kärsineet siitä. Tutkimukset ovat luokitelleet tietyt geenit epilepsiaa laukaiseviksi tekijöiksi, vaikka niiden tuleekin olla aina ulkoisten tekijöiden stimuloimia, sillä ne määrittelevät niiden ilmaantumisen. Perinnöllinen taipumus ei siis aina johda oireisiin.

Aivojen ja verisuonijärjestelmän merkitys

Aivotulehdus ja aivokalvontulehdus aiheuttavat myös lapsuuden epilepsiaa. Ne eivät aina esiinny samaan aikaan kuin itse akuutti sairaus, vaan ovat seurausta enkefaliitista. Tämä voi tapahtua useita kuukausia tai jopa vuosia myöhemmin.

Päähän kohdistuneet vauriot voivat myös johtaa epilepsiakohtauksiin. Tämä aiheuttaa erityistä huolta kontaktilajeja, kuten jalkapalloa harrastettaessa. Lapsi voi toipua nopeasti päähän kohdistuneesta iskusta ja tulla täysin tajuihinsa, mutta hänellä voidaan myöhemmin diagnosoida epilepsia.

Verisuonisairaudet voivat myös olla syynä epilepsiaan. Tässä tapauksessa viittaamme aivoverenkierrossa tapahtuviin muutoksiin, kuten arteriovenoosinen epämuodostuma tai aivoverenkiertohäiriö.

Nämä sairaudet eivät ole yhtä yleisiä lapsilla kuin aikuisilla, mutta ne pitäisi ottaa huomioon, mikäli lapsella esiintyy myös muita oireita, kuten kohtauksia tai raajojen liikkumiskyvyn heikentymistä.

Synnytystä edeltävä aika pitää myös huomioidaTuleva äiti voi siirtää myrkkyjä sikiöön raskauden aikana ja ne voivat vaikuttaa vauvan hermosolujen kehittymiseen. Tupakka ja alkoholi ovat kaksi syypäätä sikiön oireisiin, sillä ne läpäisevät istukan ja muuttavat lopulta sähkövarausten siirtymistä.

Epilepsian havaitseminen lapsella

Tämän sairauden epäileminen lapsella alkaa yleensä oireiden ilmaantumisen jälkeen. Yleisesti ottaen ensimmäisenä merkkinä on kohtaus, jolla ei ole mitään tekemistä kuumeen kanssa. Sitten aletaan tehdä täydentäviä testejä lastenlääkärin ja neurologin ohjauksen alaisena.

Tässä joitakin tärkeimpiä testejä:

Elektroenkefalogrami

Elektroenkefalogrami on tutkimus, jolla mitataan aivojen sähköaktiivisuutta. Laboratorioteknikko asettaa elektrodit potilaan päänahkaan hermosolujen siirtymisen tallentamiseksi. Asiantuntijat purkavat sitten tämän tallenteen poikkeavuuksien löytämiseksi. Sitä ei tarvitse tehdä kohtauksen aikana.

Elektroenkefalogrami on yksi kattavimmista menetelmistä lapsuuden epilepsian havaitsemiseksi.

Lapsuuden epilepsia: aivokuvantaminen

Aivojen tietokonekerroskuvaus (CT) pystyy havaitsemaan kallon rakenteen poikkeavuudet, jotka voivat aiheuttaa kohtauksia. Tähän voivat sisältyä kasvain, lisääntynyt paine aivo-selkäydinnesteessä tai arteriovenoosinen epämuodostuma.

Magneettikuvaus

Aivan kuten CT-kuvaus, on magneettikuvaus myös kattava tapa tarkkailla muita pehmeämpiä rakenteita.

Positrioniemissiotomografia (PET)

Kyseinen menetelmä on vasta hiljattain tullut kokonaisvaltaiseksi menetelmäksi eri sairauksien, kuten lapsuuden epilepsian havaitsemiseen.

Tämä aktiivisuus on mahdollista havaita värien muodossa CT- tai MRI-kuvassa ruiskuttamalla potilaaseen metabolista ainetta. Tutkittavat solut imevät sitä itseensä. Se voi siis havaita kasvaimet tai suuren hermosoluaktiivisuuden sisältämät alueet.

Jos epäröit, keskustele lastenlääkärin kanssa

Lapsuuden epilepsia ei ole sairaus, joka voidaan jättää huomioimatta. Mitä pikemmin hoitokeinot ja ehkäisy otetaan käyttöön, sitä paremman elämänlaadun lapsi ja hänen perheensä saavat. Epilepsian epäileminen voi olla huolestuttavaa, mutta keskustele lääkärin kanssa välittömän arvioinnin tekemiseksi, mikäli kohtauksia todella esiintyy.

Hoitomenetelmät vaihtelevat ja ne ovat muuttuneet vuosien aikana. Nykyään on olemassa erityisiä diagnoosiapuvälineitä, jotka havaitsevat sairauden herkemmin. Seurantaa ja kuntoutusta on myös enemmän saatavilla.

Se saattaa kiinnostaa sinua...
Epilepsiakohtaus: mitä se merkitsee ja miten tulee toimia?
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
Epilepsiakohtaus: mitä se merkitsee ja miten tulee toimia?

Tässä artikkelissa kerromme mitä epilepsiakohtaus merkitsee ja miten voimme auttaa ihmistä kohtauksen aikana turvallisesti.



  • Venegas, Viviana, José María De Pablo, and Carmen Olbrich. “Características clínicas del trastorno de déficit atencional e hiperactividad en epilepsia.” MEDICINA (Buenos Aires) 80.Supl II (2020): 58-62.
  • Medina-Malo, Carlos. “Epilepsia: clasificación para un enfoque diagnóstico según etiología y complejidades.” revista de neurología 50.Supl. 3 (2010): 25-30.
  • Ch, Marta Hernández, et al. “Estado Epiléptico Infantil: análisis de causas y evolución.”
  • Palacios, Eduardo, et al. “Epilepsia del lóbulo parietal.” Repertorio de Medicina y Cirugía 26.2 (2017): 85-89.
  • Matamala, Mario, Miguel Guzmán, and Javiera Aguirre. “Convulsión febril.” Rev. Hosp Clin. Univ. Chile 25 (2013): 258-62.
  • Paredes, Daniel Fernando Dick, et al. “Epilepsia infantil diagnóstico, tratamiento y recomendación para padres.” RECIAMUC 3.1 (2019): 147-163.
  • Estrada Zambrano, Diego Ovidio. Epilepsia durante el embarazo. BS thesis. Escuela Superior Politécnica de Chimborazo, 2019.
  • Molina-Madera, Francisco J., Fernando Quiñonez-De la Fuente, and Marco A. Alegría-Loyola. “Utilidad diagnóstica del video-electroencefalograma para el diagnóstico diferencial de epilepsia y eventos paroxísticos no epilépticos de la infancia.” Revista de Sanidad Militar 54.2 (2018): 71-75.
  • Martín, Mónica Fernández, et al. “UTILIDAD DE LA RM CON TECNICAS DE ALTA RESOLUCIÓN EN EL DIAGNÓSTICO DE PATOLOGÍA CAUSANTE DE EPILEPSIA INFANTIL.” Seram (2018).
  • Calva Barros, Edith Valeria. “Describir los principales aspectos diagnósticos y terapéuticos actuales relacionados con el manejo inicial de la epilepsia infantil benigna.” (2019).