Epilepsian eri tyypit

05 lokakuu, 2020
Epilepsia on sairaus, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin maailmanlaajuisesti. Tästä syystä epilepsian eri tyypit onkin erittäin tärkeää tuntea, jotta sairautta voidaan hoitaa tehokkaasti.

Epilepsia on sairaus, joka johtuu neuronien sähköisen toiminnan epätasapainosta joillakin aivojen alueilla. Epilepsia ei esiinny kaikilla potilailla saman kaavan mukaisesti, sillä tästä sairaudesta löytyy useita eri tyyppejä. Kansainvälisen International League against Epilepsy -järjestön epilepsian luokitteluun ja terminologiaan erikoistuneen komission mukaan tälle sairaudelle ominaista on toistuvien kohtausten esiintyminen, joilla on sekä neurobiologisia että kognitiivisia ja psykologisia vaikutuksia.

Useat aiheesta teetetyt tutkimukset korostavat tämän patologian merkitystä, koska vaikka se onkin yksi historian vanhimmista sairauksista, monia sen dynamiikoista ei vielä tunneta. Siksi olikin välttämätöntä, että lääketiede luokitteli epilepsian eri tyypit ja sen esiintymismuodot ymmärtääkseen paremmin, miten tätä sairautta voitaisiin käsitellä tehokkaasti.

Epilepsian epidemiologia

Yhtä tärkeää kuin on tietää epilepsiaan johtavat syyt ja hoitomuodot, on tunnistaa kuinka tauti jakautuu kaikkialla maailmassa. Maailman terveysjärjestö onkin laatinut joitakin tärkeitä tilastoja, jotka koskevat epilepsiaa sairastavia ihmisiä maailmanlaajuisesti. Nämä tiedot ovat seuraavat:

  • On arvioitu, että maailmassa on yli 50 miljoonalla ihmistä, jolla on diagnosoitu epilepsia.
  • Potilaiden iästä ja maantieteellisestä sijainnista riippuen esiintyvyys vaihtelee 4-10 sairastunutta jokaista 1 000 ihmistä kohden. Nämä luvut kaksinkertaistuvat pienituloisissa maissa.
  • Noin 80 prosenttia epilepsiaa sairastavista potilaista asuu paikoissa, joissa talous on edelleen kehittymässä.
  • 70 prosenttia epilepsiaa sairastavista potilaista voisi elää ilman kohtauksia, jos tautia hoidettaisiin asianmukaisesti. Valitettavasti tietyillä alueilla maailmassa kolmea neljäsosaa potilaista ei koskaan hoideta riittävän tehokkailla menetelmillä.
  • Tällä tapaa epilepsiaa sairastavien ihmisten todennäköisyys kuolla on jopa kolme kertaa suurempi kuin muulla väestöllä.

Nämä tiedot ovat vähintäänkin synkkiä. Epilepsiaa voidaan hoitaa lääkkeillä, mutta monilla ihmisillä ei ole käytettävissään tarvittavia keinoja sairautensa lievittämiseksi. Kaikkien näiden syiden pohjalta onkin välttämätöntä tietää, miten epilepsia voidaan tunnistaa, jolloin myös väestöä voidaan sivistää sairauden seurauksista ja vaikutuksista.

Epilepsia on sairaus, joka johtuu neuronien sähköisen toiminnan epätasapainosta joillakin aivojen alueilla
Epilepsian painopiste on aivoissa, ja sen levinneisyyden perusteella voidaan määrittää epilepsian eri tyypit.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Mikä on oikea ensiapu sydänkohtaukseen tai -pysähdykseen?

Epilepsian eri tyypit

International League Against Epilepsy (ILAE) -liiton mukaan tästä patologiasta löytyy kaksi pääasiallista vaihtoehtoa. Yksi määritellään sen yleistyneiden ominaisuuksien mukaan siinä missä taas toinen keskittyy kohtauksen luonteeseen.

Yleistyneet epileptiset kohtaukset

Tässä on yhteenveto yleistyneen epilepsian erityyppisistä kohtauksista:

  • Yleistynyt toonis-klooninen kohtaus: Tälle tyypille tunnusomaista on äkillinen tajunnan menetys. Aluksi se aiheuttaa kehon yleistä jäykkyyttä (tooninen vaihe) ja sitten rytmisiä liikkeitä (klooninen vaihe). Näiden kohtausten aikana potilaalla voi esiintyä siihen liittyviä vaikutuksia, kuten kielen puremista, virtsankarkailua tai loukkaantumisia kaatumisen yhteydessä. Tämä kohtaus on taudin ilmeisin ja vakavin tyyppi.
  • Poissaolokohtaus: Tälle epilepsian muodolle ominaista on tajunnan aleneminen, johon liittyy liikkumaton ja kiinteä katse muutaman sekunnin ajan. Se on helposti siedettävä kohtaus, mutta se voi toistua useita kertoja päivässä.
  • Myokloninen kohtaus: Tämä perustuu koko kehon tai sen osan (erityisesti yläraajojen) äkilliseen kouristukseen, joka saa potilaan kaatumaan.
  • Atooninen kohtaus: Lihasten jänteyden menetys, kaatuminen ja hetkellinen tajunnan aleneminen.

Toonis-kloonista kohtausta lukuun ottamatta muut yleistyneet kohtaukset ovat välittömiä ja potilaat toipuvat niistä nopeasti. Suuri osa kohtauksen aiheuttamasta vaarasta liittyy siihen toimintaan, jota henkilö on tekemässä kohtauksen aikana, esimerkiksi autolla tai muulla kulkuneuvolla ajaessaan.

Paikallisalkuiset (fokaaliset) epileptiset kohtaukset

Nämä variantit riippuvat siitä aivojen alueesta, jossa hermosolujen sähköistä epätasapainoa esiintyy. Paikallisalkuiset eli fokaaliset epileptiset kohtaukset voidaan luokitella useaan eri tyyppiin niiden ilmentymisen mukaan:

  • Ilman tajunnan häiriöitä (yksinkertaiset osittaiset kohtaukset): Tässä fokaalisen epileptisen kohtauksen muodossa potilas kokee jonkin ruumiinosan rytmistä ravistelua sekuntien tai minuuttien ajan. Ne voivat ilmetä voimakkaina ja kihelmöivinä tuntemuksina, outoina ajatuksina tai valojen esiintymisenä näkökentässä.
  • Yhdessä tajuntaa muuttavien häiriöiden kanssa (monimutkaiset osittaiset kohtaukset): Tässä fokaalisen epileptisen kohtauksen muodossa kohtaukseen viittaavat merkit ovat samankaltaisia edellä esitellyn tyypin kanssa, mutta tässä tapauksessa potilas kokee myös tajunnan menetyksen. Ero yleistyneeseen epileptiseen kohtaukseen on kuitenkin se tosiasia, että ihminen ei tässä tapauksessa kaadu kohtauksen vaikutuksesta, sillä hän ei menetä lihasten jänteyttä, vaan pikemminkin irtaantuu voimakkaasti todellisuudesta.
  • Kaksipuolinen kouristuskohtaus: Tässä fokaalisen epileptisen kohtauksen muodossa kohtaus ulottuukin tietystä kohdennuksesta alueesta poiketen koko aivojen pintaan.

Epilepsian syyt ja hoito

Epilepsiaan on monia syitä. Useat eri tutkimukset ovat kuitenkin keränneet tieteen aloilla viime vuosikymmeninä tapahtuneita edistysaskeleita, joiden avulla osaamme nykyään määritellä paremmin sairauden eri toimintamekanismeja sekä ymmärtää tämän patologian taustalla olevia syitä. Maailman terveysjärjestö listaa joitakin yleisimpiä syitä, ja ne ovat seuraavat:

  • Aivovauriot, jotka johtuvat sikiöaikana tai synnytyksen aikana tapahtuneesta vammasta.
  • Synnynnäiset epämuodostumat neurologisella tai geneettisellä tasolla.
  • Päähän kohdistuneet vammat.
  • Aivohalvaukset (verenkierrosta johtuvat), jotka rajoittavat tarvittavan hapen saantia aivoihin.
  • Aivotulehdukset, kuten kystikerkoosi (Taenia solium -nimisten toukkien hyökkäys, joka tuottavat kystia hermosolujen välillä).
  • Aivokasvaimet.

Epilepsian hoitoa koskevan Handbook of Epilepsy Treatment -teoksen mukaan kaikkien potilaiden peruslääkitys perustuu epilepsialääkkeiden (AED) käyttöön. Näiden lääkkeiden tehtävänä on pyrkiä poistamaan kohtausten esiintyminen mahdollisimman vähäisillä sivuvaikutuksilla. Edullisuudestaan huolimatta – lääkkeet eivät joissakin tapauksissa ylitä viittä dollaria vuodessa – monilla kehitysmaissa asuvilla ihmisillä ei ole varaa niihin. Lisäksi niiden annostelu on varsin helppoa, eikä niiden käytössä esiinny suuria komplikaatioita, mikä puolestaan helpottaa hoidon menestystä.

Epilepsian eri tyypit voidaan jaotella sen mukaan, missä aivojen osassa neuronien toiminta on häiriintynyt
Epilepsian syiden tunnistaminen on avainasemassa tämän sairauden hoidossa. Kuvantamistutkimukset ovat riittävä diagnoosimenetelmä vammoista ja aivohalvauksesta johtuvien epilepsian tyyppien määrittelemiseen.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Aivolohkot: osien jakautuminen ja toiminnot

Epilepsian eri tyypit: yhteenveto

Epilepsia perustuu sähköisen aktiivisuuden lisääntymiseen joko yleistyneellä aivojen alueella tai fokaalisella aivojen alueella. Kuten olemme nähneet, tästä sairaudesta on olemassa eri tyyppejä, jotka voidaan jaotella taudin yleistyneen tai fokaalisen luonteen mukaan niiden luokitusten lisäksi, jotka perustuvat potilaiden kohtauksissa kohdistuneisiin vaikutuksiin.

Tämä patologia korreloi ja riippuu merkittävällä tavalla edullisten hoitojen saatavuudesta, mikä on valitettavasti edelleen monissa kehittyvissä maissa asuvien ihmisten ulottumattomissa. Tietoisuuden lisääminen, sairauden eri tyyppien tunteminen sekä sen hoitoon liittyvät toimenpiteet toimivat perustana epilepsiasta kärsivien potilaiden elämänlaadun parantamisessa.

  • Banerjee, P. N., Filippi, D., & Hauser, W. A. (2009). The descriptive epidemiology of epilepsy—a review. Epilepsy research85(1), 31-45.
  • Epilepsia, Organización mundial de la salud (OMS). Recogido a 16 de julio en https://www.who.int/es/news-room/fact-sheets/detail/epilepsy
  • Commission on Classification and Terminology of the International League Against Epilepsy. Proposal for revised clinical and electroencephalographic classification of epileptic seizures. Epilepsia 22:489-501, 1981. Recogido a 16 de julio en https://web.archive.org/web/20090218004720/http://ilae-epilepsy.org/ctf/over_frame.html
  • Tipos de epilepsia, ApIce. Recogido a 16 de julio en https://www.apiceepilepsia.org/que-es-la-epilepsia/diferentes-tipos-de-crisis-epilepticas/
  • Engel Jr, J. (2006). ILAE classification of epilepsy syndromes. Epilepsy research70, 5-10.
  • Moshé, S. L., Perucca, E., Ryvlin, P., & Tomson, T. (2015). Epilepsy: new advances. The Lancet385(9971), 884-898.
  • Shorvon, S. (2010). Handbook of epilepsy treatment. John Wiley & Sons.
  • Carrera-García, Laura. “Ausencias sintomáticas, la etiología menos conocida de las crisis de ausencia.” Revista de Neurología 65.6 (2017): 263-267.
  • LUCCI, RODRÍGUEZ, Matías Alet, and Sebastián F. Ameriso. “Epilepsia asociada al accidente cerebrovascular.” MEDICINA (Buenos Aires) 78.2 (2018).