Mistä tajunnan menettäminen johtuu?

Tajunnan menettämistä tapahtuu suhteellisen monille ihmisille. Sen syyt voivat olla joko yksinkertaisia ja vaarattomia, tai hengenvaarallisia. Tässä artikkelissa selitämme tarkemmin, mistä tajunnan menettäminen oikein johtuu.
Mistä tajunnan menettäminen johtuu?

Viimeisin päivitys: 01 heinäkuuta, 2020

Käytännössä tajunnan menettäminen eli pyörtyminen tarkoittaa todellisuudentajun menettämistä. Henkilö, joka kärsii tajunnan menettämisestä, ei pysty hahmottamaan mitä hänen ympärillään tapahtuu, eikä hän pysty tunnistamaan edes itseään.

Perusmekanismi, joka on yhteinen kaikille tajunnan menetyksen syille, on häiriö verenkierrossa. Tämä tarkoittaa sitä, että aivot eivät hetken aikaa saa tarpeeksi verta, mikä aiheuttaa yhteyden katkeamisen todellisuuteen.

Jälkeenpäin henkilö tyypillisesti toipuu spontaanisti. Spontaani paraneminen tapahtuu, koska kun henkilö kaatuu, vaaka-asentoon asettuminen aiheuttaa veren virtaamista taas takaisin aivoihin.

Pyörtyminen eli tajunnan menettäminen on suhteellisen yleistä. On arvioitu, että noin kolme prosenttia sairaaloiden päivystyksen yhteydenotoista johtuu siitä. Sen syyt voivat olla vaarattomia tai vaarallisia.

Seuraavaksi selitämme näitä syitä tarkemmin jakamalla ne kahteen eri luokkaan: ei-sydämeen liittyvä tajunnan menetys ja sydämeen liittyvä tajunnan menetys.

tajunnan menettäminen ja sydämen terveys

Ei-sydämeen liittyvä tajunnan menettäminen

Vasovagaalinen tajunnan menettäminen

Tämä on yleisin syy pyörtymiseen. Vasovagalrefleksi on tahaton hermostovaste tietylle ärsykkeelle, joka aiheuttaa välittömän verisuonten laajenemisen, verenpaineen laskun ja veren uudelleenjakautumisen alaraajoihin.

Joskus se voi johtua myös stressitilanteesta, samoin kuin ruumiiseen kohdistuneesta voimakkaasta kivusta, kuivumisesta ja äärimmäisistä lämpötiloista.

Äkilliset asennon muutokset

Kun muutat nopeasti vaakatasosta pystysuoraan asentoon, antamatta vartalollesi tarpeeksi aikaa kompensointimekanismien aktivoimiseksi, sinulla voi olla hypotensio. Tämä tarkoittaa sitä, että verenpaineesi laskee äkillisesti, mikä puolestaan johtaa puutteelliseen aivojen verensaantiin ja tajunnan menettämiseen.

Migreeni

Voimakkaisiin migreenityyppisiin päänsärkyihin voi liittyä aura-oireita. Yksi auraoireista on tajunnan menetys, joka on yleensä kuitenkin hyvin väliaikaista.

Hypoglykemia

Verensokeritason lasku voi myös aiheuttaa pyörtymistä. Tämä tilanne on yleinen diabeetikoilla, jotka voivat ruokavalion muutosten tai lääkkeiden vuoksi kärsiä äärimmäisistä verensokeripitoisuuden laskuista.

Verenpainelääkkeet

Korkeasta verenpaineesta kärsivää henkilöä hoidetaan yleensä erilaisilla lääkkeillä, joilla on erilaiset vaikutustavat. Jotkut näiden lääkkeiden vaikutusmekanismeista ovat nesteiden menettäminen lisääntyneestä virtsaamisesta johtuen, ja verisuonten laajeneminen.

Molemmat näistä voivat alentaa verenpainetta huomattavasti ja aiheuttaa siten tajunnan menetyksen.

Halvaus tai infarkti

Tämä on vakavin ja hengenvaarallinen ei-sydämeen liittyvä syy tajunnan menettämiseen.

Aivohalvaus tai aivoverenkiertoon liittyvä onnettomuus voi olla iskeeminen, johtuen valtimoiden tukkeutumisesta, tai aivoverenvuodosta johtuen. Jos epäilet, että sinä tai joku muu kärsii aivohalvauksen oireista, hakeudu tai auta potilasta hakeutumaan välittömästi lääkärin hoitoon.

Sydämeen liittyvät tajunnan menettämisen syyt

Rytmihäiriöt

Rytmihäiriöt ovat tiloja, joissa sydän lyö epäsäännöllisesti ja epänormaalisti. Tällöin aivoihin ei pääse riittävästi verta. Nämä katkokset voivat olla joko pitkiä tai lyhyitä, riippuen rytmihäiriön laadusta. Siten potilas voi pyörtyä.

Aortan ongelmat

Aortta on kehon päävaltimo, joka vastaa veren jakamisesta sydämestä muualle ihmiskehoon. Jos tämän valtimon toiminnassa ilmenee jokin ongelma, se voi vähentää kehon verenvirtausta. Koska aivot ovat sydämen yläpuolella, keho edellyttää verenpainetta jotta veri pääsee aivoihin saakka.

Ensimmäinen oire joistakin sydänsairauksista, kuten aortan dissekaatiosta tai aortan aneurysmasta, onkin usein tajunnan menettäminen.

Kardiomyopatia

Tämä sairaus vaikuttaa sydänlihakseen. Yleinen tilanne on vasemman kammion, joka vastaa veren pumppaamisesta aorttaan sen jakelua varten, suurentuminen. Näissä tapauksissa voi tapahtua sama mekanismi kuin mitä kuvailimme aortan ongelmissa.

Sydänläpän sairaudet

Sydän sisäiset ontelot ovat yhteydessä toisiinsa läppien kautta, jotka antavat veren virrata yhteen suuntaan ilman vastavirtausta. Joskus näissä läpissä voi olla toimintavikoja. Kun sydänläpät eivät tee työtään kunnolla, aivoihin ei pääse riittävästi verta.

sydänkäyrä

Tajunnan menettäminen: miten tulee toimia?

Sinun tulisi olla aina valppaana, mikäli huomaat itselläsi tai läheiselläsi tajunnan menetyksen merkkejä. Tajunnan menettäminen voi olla merkki mitättömästä vaivasta, mutta joskus jopa vakavasta sydämeen liittyvästä sairaudesta.

Epävarmassa tilanteessa on aina tärkeää neuvotella lääkärin kanssa, jotta voidaan tehdä tarvittavat testit. Yleensä lääkärillä käydään pian sen jälkeen, kun potilas on kärsinyt ensimmäisestä tajuttomuudestaan ja toipunut siitä.

Jos kyseessä on äkillinen tajunnan menettäminen, eikä tajunsa menettänyt henkilö virkoa itsestään, sinun tulee soittaa heti hätäkeskukseen. Tällöin kyseessä voi olla pahimmillaan infarkti tai sydämen pysähdys.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Herrera, Diego, et al. “SÍNCOPE/LIPOTIMIA.” Manual médico SALUDESA 1.1 (2016).
  • Guías de Práctica Clínica sobre el manejo (diagnóstico y tratamiento) del síncope. Actualización 2004 *. Versión resumida. (2005) Revista Española de Cardiología, 58 (2), 175-193. https://doi.org/10.1157/13071892.
  • Arribas, F., Barón-Esquivias, G., Coll Vinent, B., Rodríguez Entem, F., Martínez Alday, J., Ángel, MB, Núria, RG, Jiménez Candil, J., Ruiz Granell, R., José Miguel, O., José Luis, M., Peinado, R., Moya, Á., Díez Villanueva, P., Bonanad, C., García Pardo, H., Toquero, J., Atienza, F., Beiras , X., … Viana Tejedor, A. (2018). Comentarios a la guía ESC 2018 sobre el diagnóstico y el tratamiento del síncope. Revista Española de Cardiología, 71 (10), 787–793. https://doi.org/10.1016/j.recesp.2018.06.018.
  • Araya-Gómez, Vivien. (2001) Síncope neurocardiogénico. Acta Médica Costarricense , 43 (1), 11-19. Recuperado el 19 de junio de 2020, de http://www.scielo.sa.cr/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0001-60022001000100004&lng=en&tlng=es.
  • José Luis Zamorano, Juan Mayordomo, Arturo Evangelista, José Alberto San Román, Camino Bañuelos, Manuel Gil Aguado (2000). Guías de práctica clínica de la Sociedad Española de Cardiología en enfermedades de la aorta. Sociedad Española de Cardiología. https://www.revespcardiol.org/es-guias-practica-clinica-sociedad-espanola-articulo-X0300893200095085.
  • Cáceres Toledo, María, La O Lozano, Yarlins, González Espinosa, Luis, & Olivera Leal, Irma R. (2005). Estudio oftalmológico de la migraña con aura visual. Revista Cubana de Oftalmología18(1) Recuperado en 19 de junio de 2020, de http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0864-21762005000100007&lng=es&tlng=es.
  • Terwindt, G., Ophoff, R., Haan, J., Frants, R. y Ferrari, M. (1996). Migraña hemipléjica familiar: una comparación clínica de familias unidas y no unidas al cromosoma 19. Cefalalgia, 16 (3), 153-155. https://doi.org/10.1046/j.1468-2982.1996.1603153.x.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.