Aivolohkot: osien jakautuminen ja toiminnot

13 maaliskuun, 2020
Aivolohkojen eri osat voidaan tunnistaa niiden toimintojen kautta, vaikka useimmissa tapauksissa kaikkia aivolohkojen osia tarvitaan tiedon riittävän integroinnin mahdollistamiseksi.

Aivolohkot (lobus) ovat aivojen alueita, jossa aivokuori on jaettu aivolohkojen suorittamien toimintojen mukaan. Toisin sanoen aivolohkot muodostavat aivojemme toiminnallisen ja anatomisen jaon, joka auttaa meitä paikantamaan, mistä aivojen osasta kukin ihmisen aivotoiminta alkaa.

Itse asiassa aivot on helppo jakaa ensisilmäyksellä vasempaan ja oikeaan aivopuoliskoon, koska ne erottuvat toisistaan hyvin niiden keskellä olevan fissuuran eli uurteen ansiosta. Voimme kuitenkin nähdä jokaisessa aivopuoliskossa myös muita alueita, jotka erottuvat joukosta pienten uurteiden ja urien ansiosta.

Näitä alueita tutkittaessa on ymmärretty, että jokainen aivojen osa-alue suorittaa sarjan tiettyjä tehtäviä. Tällä tapaa aivolohkot on pystytty määrittämään. Esimerkiksi otsalohko eli frontaalilohko on se aivojen alue, jossa sijaitsevat muun muassa tunteemme ja kykymme järkeillä.

Tällä tavalla tutkijat ovat vahvistaneet, että aivoistamme löytyy kuusi aivolohkoa. Ne ovat jo aiemmin mainittu otsalohko eli frontaalilohko, päälakilohko eli päälaenlohko, ohimolohko, takaraivolohko eli okkipitaalilohko, aivosaari eli insula ja limbinen järjestelmä. Tässä artikkelissa aiomme uppoutua tarkemmin edellä mainittuihin aivojen osiin sekä siihen, miten ne jaotellaan ja mitkä ovat niiden pääasiallisia toimintoja.

Miten aivolohkot jakautuvat?

Kuten olemme jo aikaisemmin todenneet, aivolohkot määritellään ensin anatomisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen aivolohko sijaitsee tietyssä aivojen osassa. Niitä toisistaan rajaavat tietyt uurteet ja poimut, jotka ovat tälle elintärkeälle elimille täysin normaaleja ominaisuuksia.

Aivolohkot määritellään anatomisesti, eli sen mukaan, missä aivojen osassa kukin aivolohko sijaitsee

Aivan ensimmäiseksi, otsalohko eli frontaalilohko (lobus frontalis) sijaitsee aivojen etuosassa. Ja kuten nimestä voi päätellä, se sijaitsee kallon etuosan takana. Se on yksi suurimmista aivolohkoista.

Toinen aivolohkojen osa taas on takaraivolohko (Lobus occipitalis). Se löytyy nimensä mukaisesti takaraivosta eli aivan kallon takaosasta, läheltä kaulan ja niskan aluetta. Tämän aivolohkon ja otsalohkon välillä taas sijaitsee päälakilohko (lobus parietalis). Lisäksi on tärkeää tietää, että aivoistamme löytyy kaksi ohimolohkoa (Lobus temporalis), jotka sijaitsevat nimensä mukaisesti pään molemmilla puolilla ohimoiden alueella, otsalohkon ja takaraivolohkon välillä.

Aivojen eri aivolohkojen jako ei kuitenkaan lopu vielä tähän. Muiden aivokuoreen liittyvien osien, kuten aivosaaren ja limbisen järjestelmän sijainnin määrittäminen on hieman monimutkaisempaa. Aivosaari sijaitsee hiukan piilossa, aivan ohimolohkon takana. Limbinen järjestelmä taas kulkee otsalohkon, päälakilohkon ja ohimolohkojen liittymien läpi.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Koliini: välttämätön ravintoaine, josta on paljon hyötyä

Mitkä ovat aivolohkojen eri toiminnot?

Vaikka kyseessä ei olekaan tarkka ja millimetrinen jako, aivojen rakenteeseen syventyneiden tutkijoiden keskuudessa on hyväksytty, että sellaiset toiminnot, kuten kieli, liike tai järkeily, jakautuvat jokaisen aivolohkon alueelle.

Aivot on helppo jakaa vasempaan ja oikeaan aivopuoliskoon niiden keskellä olevan fissuuran eli uurteen ansiosta

Otsalohko eli frontaalilohko

Tämä aivojen osa näyttää liittyvän siihen, miten me ihmiset muodostamme persoonallisuutemme ja miten teemme päätöksiä. Tämä aivolohko puuttuu impulssien hallintaan sekä sosiaaliseen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen.

Otsalohko sääteleekin sitä kykyä, miten ymmärrämme muiden ihmisten tunteita. Lisäksi se auttaa meitä suunnittelemaan, keskittämään huomiotamme ja säilömään muistoja. Tämä aivolohko osallistuu myös motivaation tuottamiseen ja tätä myötä määrittelee pitkälti sen, mistä syistä haluamme toimia ja mitä haluamme toimillamme saavuttaa. Itse asiassa tutkijat myös uskovat, että tunteemme saavat alkunsa juuri tällä alueella.

Päälakilohko

Aivolohkoista juuri päälakilohko on eniten mukana siinä, miten aivomme käsittelevät ja vastaanottavat tietoa. Lisäksi tällä aivolohkojen osalla on tärkeä rooli silloin, kun aivomme saavat tietoa tilallisesta havaitsemisesta, liikkumisesta ja suunnistamisesta. Toisin sanoen päälakilohkon avulla voimme tunnistaa erilaisten esineiden ja kohteiden kokoja, muotoja ja etäisyyksiä.

Toisaalta taas näyttää myös siltä, ​​että päälakilohko puuttuu osaltaan kirjallisen kielen ymmärtämiseen. Sanotaan jopa, että juuri tämä aivolohko antaa meille kyvyn ratkaista esimerkiksi matemaattisia ongelmia monien muiden taitojen joukossa.

Ohimolohkot

Ohimolohkot käsittelevät kieltä ja kuulomuistia. Lisäksi nämä aivolohkot liittyvät merkittävällä tavalla kykyymme tunnistaa erilaisia kasvoja ja ymmärtää puhetta. Toisin sanoen ohimolohkot ovat juuri niitä aivojen osia, jotka liittyvät eniten kuulojärjestelmään. Tiedämme myös, että epileptiset häiriöt vaikuttavat eniten juuri tähän aivojen osaan.

Takaraivolohko eli okkipitaalilohko

Takaraivolohko on se aivolohkojen alue, joka osallistuu merkittävimmällä tavalla näköaistiin ja siihen liittyviin ominaisuuksiin. Se on vastuussa esimerkiksi kuvien tulkinnasta ja tunnistamisesta. Samalla tavalla tämä aivolohko sallii erilaisten liikkeiden ja värien erottamisen toisistaan sekä tilan tunnistamisen.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Näin masennus vaikuttaa aivoihin; 4 vaikutusta

Muut aivolohkot: aivosaari ja limbinen järjestelmä

Aivosaari eli insula integroi tietoa elimistömme eri järjestelmistä. Se puuttuu lukuisiin eri prosesseihin aina emotionaalisista toiminnoista makuun ja hajuun. Itse asiassa se liittyy kaikista yllä mainituista aivolohkoista eniten juuri kivun havaitsemiseen ja empatiaan.

Limbinen järjestelmä taas on ensisijaisesti vastuussa niistä toiminnoista, jotka toimivat esiaikoina apuvälineinä kyvyissämme selviytyä (ns. selviytymisvaistot). Toisin sanoen limbinen järjestelmä liittyy merkittävällä tavalla lukuisiin eri toimintoihin, kuten nälkään, seksuaaliseen vaistoon, muistiin ja jopa huomiokykyyn.

Lopuksi

Aivomme ovat epäilyksettä yksi kiehtovimmista ja monimutkaisimmista olemassa olevista rakenteista. Aivolohkojen tutkiminen antaa meille mahdollisuuden sekä parantaa ymmärrystämme aivojen rakenteesta että auttaa meitä tunnistamaan aivojen eri osia ja niiden toimintoja. Jatkossa aivojen osien parempi ymmärrys tulee myös auttamaan meitä luomaan ja kehittämään yhä tehokkaampia hoitokeinoja ja täsmällisempiä diagnooseja.

  • MacLean, P. D. (1990). The triune brain in evolution : role in paleocerebral functions. Plenum Press. Retrieved from https://books.google.es/books?hl=es&lr=&id=4PmLFmNdHL0C&oi=fnd&pg=PA1&dq=MacLean,+P.D.,+“The+Triune+Brain+in+Evolution:+Role+in+paleocerebra+functions&ots=y8ofFp_V43&sig=CW0ZXWMRagoBt0sqREuxsYODpjU&redir_esc=y#v=onepage&q=MacLean%2C P.D.%2C “The Triune Brain in Evolution%3A Role in paleocerebra functions&f=false
  • Lóbulo temporal: características, anatomía y funciones – Lifeder. (n.d.). Retrieved September 27, 2019, from https://www.lifeder.com/lobulo-temporal/
  • Shura, R. D., Hurley, R. A., & Taber, K. H. (2014). Insular Cortex: Structural and Functional Neuroanatomy. The Journal of Neuropsychiatry and Clinical Neurosciences, 26(4), iv-282. https://doi.org/10.1176/appi.neuropsych.260401
  • Lobulo frontal | CNS Traumatic Brain Injury Rehabilitation. (n.d.). Retrieved September 27, 2019, from https://www.neuroskills.com/language/espanol/lobulo-frontal/