Tutkijat ovat löytäneet aivoalueen, joka kehittyy 36-vuotiaaksi asti

13 maaliskuu, 2019
Tähän asti on uskottu, että ihmisen primäärinen näköaivokuori noudattaa samaa kaavaa kuin eläimillä. Nyt on kuitenkin havaittu, että aivojemme täydellinen kehittyminen voi viedä vuosikymmeniä pidempään.

Otsikko saattoi yllättää sinut: aivoni jatkavat kehittymistään siihen asti, kunnes täytän 36? Kuinka se on mahdollista? Suureksi yllätykseksemme – ja hyödyksemme – se on kuin onkin mahdollista. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka tutkijat ovat löytäneet aivoalueen, joka kehittyy aina 36- vuotiaaksi asti – jatka lukemista, niin saat tietää aiheesta lisää!

Vielä jokin aika sitten uskottiin, että aivot saavuttavat täyden kypsyyden elämämme ensimmäisten vuosien aikana. Toinen myytti on se klassinen käsitys, että kun olemme aikuisia tai saamme jonkinlaisen vamman aivoihimme, hermosolujen tai -kudoksen vaurio olisi peruuttamaton. Kaikki nämä käsitykset (ja monet muut) muuttuvat sitä mukaa kun diagnostiset menetelmät, kuten magneettiresonanssi, kehittyvät.

Onneksi jatkuvasti kehitetään uusia analysointi- ja tarkkailumenetelmiä, joiden avulla tutkijat voivat tehdä suuria löytöjä – hämmästyttäviä itse asiassa. Yksi niistä on neuroplastisuus. Aivomme uusiutuvat iästä ja aivovauriosta riippumatta. Ne luovat jatkuvasti uusia hermoyhteyksiä, jos niitä stimuloidaan, niistä pidetään huolta ja jos omia kognitiivisia varantoja parannetaan päivittäin.

Toinen vastikään tehty hämmästyttävä löytö on se, että aivot saavuttavat täyden kypsyyden 30-40 -vuotiaana. Tämä herätti luultavasti mielenkiintosi. Seuraavaksi kerromme aiheesta lisää: minkä aivoalueen kehittyminen jatkuu vielä 3o ikävuoden jälkeen?

Aivosi kypsyvät 30 ikävuoden jälkeenkin

Tutkijat ovat löytäneet aivoalueen, joka kehittyy vielä 30. ikävuoden jälkeenkin.

 

Jos et ole vielä täyttänyt 30 tai täytit sen verran jo vuosikymmeniä sitten, sinun tulisi tietää, että tämä virstanpylväs on tuskin havaittavissa. Se on jotakin, joka menee ohi huomaamatta, ellei sinulla ole jokin näköongelma.

Uutinen siitä, että aivot jatkavat kypsymistään 36- tai 40-vuotiaaksi asti, julkaisiin aivan hiljattain. Uutinen pääsi lehtiin kuten Science Daily, ja julkaistiin alun perin Journal of Neuroscience -lehdessä.

Suosittelemme lukemaan: 7 vinkkiä aivojen nuoruuden ja terveyden takaamiseen

Näköaivokuori- aivoalueen kehittyminen jatkuu 36-vuotiaaksi asti

Näköaivokuori lakkaa kehittymästä vasta noin 40. ikävuoden iässä.

Joukko tutkijoita Ontarion (Kanada) McMaster-yliopistosta havaitsi, että näköaivokuori – ihmisaivojen visuaalisen prosessoinnin keskus – lakkaa kehittymästä lähemmäs 40 vuoden iässä. Siihen asti monet olivat uskoneet, että se lakkaisi jo 5-6 vuoden kuluttua syntymästä. Tämä yllättävä löytö tyrmistytti tutkijoita.

McMaster-yliopiston psykologian ja neurotieteiden laitoksella analysoitiin aivokudosta yhteensä kolmeltakymmeneltä 20-80 -vuotiaalta henkilöltä näiden kuoleman jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin seuraavaa.

Tiettyjen glutamatergisten proteiinien toiminta saavutti täyden tehonsa ja aktiivisuutensa ihmisen ollessa 35-41 -vuotias. Vielä jokin aika sitten tutkijat uskoivat, että ihmisen primäärinen näköaivokuori noudattaisi samaa kaavaa kuin eläimillä – toisin sanoen saavuttaisi kypsyyden jo lapsuudessa.

Tässä tutkimuksessa he kuitenkin havaitsivat jotakin erittäin mielenkiintoista: toisin kuin eläimillä, ihmisaivojen täydellisen kypsyyden saavuttaminen voi kestää vuosikymmeniä pidempään. Ihmisen näkökyky siis jatkaa kehittymistä lapsuuden jälkeenkin.

Jotkut proteiinit, erityisesti tietyt GABAergiset proteiinit, saavuttivat 80 % aktiivisuudestaan, kun aivot olivat täysin kehittyneet.

Lisäksi on tärkeää huomauttaa, että miesten ja naisten välillä ei ollut eroja; kaikkien aivot noudattavat samaa kaavaa.

Mitä tämä löytö tarkoittaa?

Näkökyky kehittyy vielä lapsuuden jälkeenkin.

 

Ymmärtääksemme, mikä merkitys tällä asialla saattaisi olla, mietitään näköaivokuoren tehtäviä:

  • Primäärinen näköaivokuori käsittelee verkkokalvon vastaanottamaa tietoa.
  • Se kuljettaa tiedon 20 erikoistuneelle aivoalueelle lähes 280 miljoonan hermosolun kautta.

Tutkimuksen johtajan, tohtori Kathryn Murphyn mukaan tällainen tieto mahdollistaa sen, että lukuisiin eri näköongelmiin voidaan kehittää huomattavasti enemmän hoitovaihtoehtoja.

Yksi näistä näköongelmista, yksinkertaisena esimerkkinä, on laiska silmä:

  • Tämä vaiva, joka tunnetaan myös nimellä amblyopia, tarkoittaa näön kehityksen viivästymistä. Tässä vaivassa, jossa on näkyvä orgaaninen ongelma, lapsen näkökyky ei kehity 100-prosenttisesti.
  • Tähän asti asiantuntijat ovat luulleet, että kyseessä on peruuttamaton ongelma, jos korjaustoimenpiteitä ei aloiteta 7-9 -vuotiaana.
  • Tämä vaiva voitaisiin kuitenkin nyt hoitaa 30-vuotiailla aikuisillakin.

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, tämä tutkimus avaa oven muille mahdollisuuksille ja kysymyksille. Mitä jos aivoillamme on enemmän potentiaalia kuin luulemme? Mitä jos niillä on vielä enemmän plastisuutta ja enemmän sellaisia alueita, jotka kehittyvät vanhempanakin?

Nämä ovat jännittäviä kysymyksiä, joihin voimme hyvinkin saada vastauksen – mahtavan ja toiveikkaan sellaisen – muutaman vuoden sisällä.

  • Wright, K. (2013). Brain Facts. Nursing Standard. https://doi.org/10.7748/ns2013.11.28.12.34.s38
  • Ishikawa, H., Ikeda, N., Kanno, S., Ikeda, T., Mimura, O., & Dezawa, M. (2010). Vision. In Handbook of Physics in Medicine and Biology. https://doi.org/10.1201/9781420075250