Mitä avopurenta tarkoittaa ja kuinka se voidaan korjata?

Avopurenta on yleinen hampaisiin liittyvä ongelma. Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin, mitä se tarkoittaa sekä selvitämme, miten sitä voidaan hoitaa niin aikuisilla kuin lapsillakin?
Mitä avopurenta tarkoittaa ja kuinka se voidaan korjata?

Viimeisin päivitys: 07 heinäkuu, 2021

Avopurenta tarkoittaa hyvin yleistä hampaisiin liittyvää ongelmaa. Sen lisäksi että se voi olla esteettinen haitta, se voi myös vaikuttaa suun terveyteen sekä siitä kärsivän henkilön elämänlaatuun.

Avopurenta on kuitenkin helppo diagnosoida sekä hoitaa. Tässä artikkelissa selitämme tarkemmin, mitä avopurenta tarkoittaa ja millaisilla menetelmillä se on hoidettavissa.

Mitä avopurenta tarkoittaa?

Avopurenta on yksi purentavikatyyppi, jolloin etummaiset ylähampaat eivät kohtaa vastakappaleitaan eli etummaisia alahampaita. Tämä saa aikaan selvästi näkyvän tilan hammaskaarien välille.

Yleensä avopurenta havaitaan suun etuosassa, kun etuhampaat ja kulmahampaat eivät kohtaa kontaktissa alahampaiden kanssa. Avopurentaa voi kuitenkin ilmetä missä tahansa kohtaa suussa, jopa poskihampaiden kohdalla.

Kuten jo mainitsimme, avopurennan tunnistaa siitä, että ylempien ja alempien hampaiden väliin jää selvä avonainen tila. Tämä saattaa olla henkilölle esteettinen haitta, etenkin jos se ilmenee suun etuosassa, jolloin avopurenta vaikuttaa myös hymyyn.

Tämän fyysisen ongelman lisäksi avopurenta voi myös vaikuttaa henkilön terveyteen.

Miten avopurenta voi vaikuttaa terveyteen?

  • Vaikeudet puhumisessa: Henkilön voi olla vaikeaa ääntää tiettyjä äänteitä oikeaoppisesti, koska kieli ei mene oikeaan asentoon.
  • Ongelmat pureskelemisessa ja syömisessä: Koska ylemmät ja alemmat hampaat eivät ole kontaktissa toisiinsa, saattaa pureskeleminen olla muuntunutta.
  • Taipumus hengittää suun kautta: Koska suu ei voi mennä kiinni täysin ja koska leuka ei ole kehittynyt kunnolla, on yleistä että henkilöllä on tarve hengittää suun kautta tai hän on tottunut siihen. Tämä saattaa pahentaa tilannetta entisestään.
  • Temporomandibulaariset nivelhäiriöt (TMJ): Tämä purentavika vaikuttaa niveleen, joka yhdistää alaleuan pääkalloon. Leuka voi esimerkiksi naksua tai pitää muunlaista ääntä. Henkilöllä saattaa lisäksi ilmetä päänsärkyä, niskakipua sekä kasvoissa esiintyvää kipua.
  • Psykologiset komplikaatiot: Edellä mainittujen ongelmien sekä erilaisen hymyn vuoksi, henkilö saattaa kokea avopurennasta johtuvia itsetunto-ongelmia. Tämä vaikuttaa negatiivisesti henkilön elämänlaatuun.
Avopurenta tarkoittaa purentavikaa, jossa ylähampaat eivät kohtaa kontaktissa alahampaita.
Yhtenä menetelmänä avopurennan hoitoon voidaan käyttää hammaslääkärin määräämiä hammasrautoja.

Avopurentatyypit

Avopurenta voidaan luokitella sen luonteen ja sijainnin mukaan. Luonteen mukaan avopurenta voidaan luokitella joko skeletaaliseen tai dentaaliseen avopurentaan. Skeletaalinen avopurenta on luustoon liittyvä ongelma, jolla voi olla perinnöllinen tai geneettinen alkuperä ja se voi vaikuttaa sekä ylä- että alaleukaan.

Dentaalinen avopurenta tarkoittaa sitä, että hampaat eivät ole järjestäytyneet oikein hammasriviin ja se voi aiheutua lapsuuden aikaisista toistuvista vahingollisista tavoista.

Sijainnin mukaan luokiteltuna voidaan erottaa seuraavanlaisia avopurentatyyppejä:

  • Etualueen avopurenta. Etusektorin hampaat (keskimmäiset etuhampaat, sivuilla olevat etuhampaat, ja joskus myös kulmahampaat) eivät kohtaa kontaktissa alahampaita, kun suu suljetaan. Tämä on yleisin avopurentatyyppi.
  • Taka-alueen avopurenta. Purennassa taka-alueen hampaat eivät kohtaa toisiaan. Tämä voi tapahtua vain yhdellä puolella tai molemmilla puolilla suuta. Tämä avopurentatyyppi on harvinainen, ja se saattaa liittyä poskihampaan puuttumiseen tai sen epätäydelliseen puhkeamiseen.
  • Sivualueen avopurenta. Tämä tapahtuu silloin, kun ylemmät ja alemmat hampaat eivät kohtaa toisiaan hammaskaaren sivuosilla. Tätä voi ilmetä sekä oikealla että vasemmalla puolella.
  • Kokonaisvaltainen avopurenta. Avopurentaan liittyy niin etualueen kuin taka-alueenkin avopurentaa, jolloin vain viimeiset poskihampaat saattavat olla kontaktissa toisiinsa.

Avopurennan aiheuttajat

Avopurenta tarkoittaa purentavikaa, jolla voi olla monia aiheuttajia, kuten geneettisiä, perinnöllisiä ja funktionaalisia tekijöitä. Nämä tekijät saattavat muuntaa hampaita ja luustoa ja siten määrittää purentatapaa.

Useimmiten avopurenta ilmenee suun etuosassa, jolloin se saattaa olla seurausta lapsuuden aikana tapahtuvasta toistuvasta toiminnasta. Lapsuudessa kasvon luusto muodostuu, ja mikä tahansa liiallinen ja jatkuva ärsyke saattaa johtaa epämuodostumiin tai hampaiden virheasentoon.

Tällaisia toistuvia käyttäytymismuotoja ovat esimerkiksi liiallinen ja pitkittynyt tutin käyttö, peukalon imeminen, esineiden imeminen tai pureminen, suun kautta hengittäminen, epätyypillinen nieleminen tai kielen painaminen vasten hampaita puhuessa, niellessä tai levossa.

Kuten mainitsimme, on myös olemassa skeletaalinen avopurenta, jolla on perinnöllinen tai geneettinen alkuperä. Perheenjäsenille voi olla yhteistä niin sanotut pitkät kasvot, jolloin kasvot ovat ylikehittyneet vertikaalisesti. Ihmisen geneettinen koodi sisältää informaatiota siitä, miten ihmisen kasvojen luusto muodostuu tulevaisuudessa. Tällä tasolla tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa puremiseen käytettävään luukudokseen.

Monissa tapauksissa avopurenta johtuu edellä mainittujen tekijöiden yhdistelmistä. Henkilöllä voi olla geneettinen taipumus avopurentaan ja tilannetta saattaa pahentaa omaksutut tavat, jotka voivat johtaa purentavian kehittymiseen.

Avopurennan hoitomuodot

On olemassa joitakin tapauksia, joissa avopurenta on hoitunut itsekseen, kun maitohampaat ovat pudonneet pois. Joissakin tapauksissa avopurenta vaivaa aikuisikään saakka. Näin tapahtuu usein silloin, jos henkilö pitkittää toistuvien tapojen tekemistä myös pysyvien hampaiden puhkeamisen jälkeen.

On hyvä tietää, että tätä purentavikaa on mahdollista hoitaa eri tavoin ja hoidon voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Kun hoito kuitenkin aloitetaan varhain, paranee ennuste ja se auttaa estämään ongelman jatkumista.

Valittava hoitomenetelmä riippuu purentavian vakavuuden tasosta sekä henkilön iästä. Hammaslääkäri tekee täydentäviä tutkimuksia, jotta hän voi tehdä oikean diagnoosin avopurennasta ja siten valita oikea hoitomuoto kussakin tapauksessa.

Kuten jo aiemmin kerroimme, tähän vaivaan vaikuttaa monenlaisia tekijöitä. Nämä tekijät on otettava huomioon ennen hoidon aloittamista. Jos funktionaaliset ongelmat tai opitut tavat jätetään huomiotta eikä niitä ratkaista, voi se johtaa hoidon epäonnistumiseen.

Oikomishoitoon perehtyneen asiantuntijan tulee tehdä hoitosuunnitelma poikkitieteellisesti yhdessä puheterapeutin kanssa. He tekevät yhteistyötä potilaan kanssa, jotta haitalliset tavat saadaan kitkettyä pois, ääntämistä voitaisiin parantaa sekä löytämään kielelle oikea asento äänteitä äännettäessä.

Ortopedinen tai ongelmia torjuva oikomishoito lapsilla

Kun ongelma on tiedossa, on se helpompi ratkaista. Lapsuudessa tapahtuvan oikomishoidon avulla hammaslääkärit voivat ohjata hammasluuston kasvua oikeaan suuntaan.

Hammaslääkärit yleensä määräävät poistettavia tai säädettäviä oikomiskojeita. Kun oikomishoito aloitetaan lapsuudessa, on tärkeää saada lapsi hylkäämään sellaiset tavat, jotka aiheuttavat purentavikaa.

Oikomishoitoa nuorille ja aikuisille

Tässä vaiheessa luuston kehitys on jo päättynyt, joten ne ovat heikommin muovattavissa. Tällöin pääasiallisimpana tavoitteena on muokata hampaiden sijaintia. Nuorille ja aikuisille tarjolla on vaihtoehdot, kuten hammasraudat tai läpinäkyvät oikomiskojeet. 

Oikomishoidoissa käytetään usein perinteisiä hammasrautoja, jotka korjaavat hampaiden virheasentoja nopeasti. On olemassa metallisia, safiirin värisiä tai linguaalisia oikomiskojeita. Hammasrautojen haittapuolena voidaan pitää sitä, että ne saattavat olla henkilölle esteettinen haitta.

Läpinäkyvät hammasmuotit on tehty tietokoneohjelmointia apuna käyttäen ja niitä tulee vaihtaa säännöllisin väliajoin. Ne ovat esteettisesti katsottuna huomaamattomammat.

Oikomishoitoon liittyvä korjaava kasvo- ja leukakirurginen toimenpide

Jos aikuisella on voimakas skeletaalinen avopurenta, saattaa olla tarpeellista tehdä leukaluukirurginen toimenpide. Siinä ylä- tai alaleuasta poistetaan ylimääräinen luu.

Ennen tai jälkeen toimenpiteen hoitoa täydennetään vielä oikomishoidolla. Tällainen hoito kestää usein monia vuosia. Sen seurauksena henkilön kasvot muuttuvat radikaalisti. Hammaslääkärit kuitenkin määräävät kirurgisen toimenpiteen vain silloin, kun pelkällä oikomishoidolla ei saavutetaan tuloksia tehokkaasti.

Oikomishoito auttaa ehkäisemään hampaiden virheasentojen syntymistä.
Hammaslääkäri auttaa myös poistamaan haitallisia tapoja, jotka voivat saada aikaan avopurennan.

Kuinka ehkäistä avopurentaa?

Joitakin avopurennan aiheuttajia emme pysty hallitsemaan, kuten perinnöllisiä tai geneettisiä tekijöitä, tai joiden hampaisiin liittyvien elementtien puuttumista. On kuitenkin keskityttävä lapsuudessa opittuihin haitallisiin tapoihin, jotta avopurennalta olisi mahdollista välttyä.

Vanhempien on tärkeää olla tietoisia tällaisista huonoista tavoista. Jos lapsi imee peukaloaan, pureskelee esineitä, käyttää tuttia pitkään, hengittää suun kautta tai työntää kielellään hampaitaan, olisi hyödyllistä konsultoida oikomishoitoon erikoistunutta erikoishammaslääkäriä.

Avopurennalta on myös mahdollisuus välttyä, mikäli käy säännöllisissä hammaslääkäritarkastuksissa. Hammaslääkäri arvioi lapsen hampaiden kehityksen sekä purennan. Mikäli on tarpeen, hän ohjaa lapsen oikomishoitoon erikoistuneelle hammaslääkärille. Kun avopurenta voidaan havaita ajoissa, on sen hoito yksinkertaisempaa ja miellyttävämpää sekä nopeampaa ja edullisempaa.

Avopurenta on mahdollista hoitaa

Avopurenta on melko yleinen purentavika. Sen lisäksi, että se vaikuttaa esteettisesti, se voi myös vaikuttaa siitä kärsivän henkilön elämänlaatuun monella tavalla.

Riippuen iästä ja vaivan vakavuudesta, avopurentaan on olemassa erilaisia hoitovaihtoehtoja. Mitä aikaisemmin hoito saadaan aloitettua, sitä helpompaa ja kivuttomampaa se on. Ota siis yhteyttä hammaslääkäriisi ja muuta avopurenta häikäiseväksi hymyksi!

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Purentaelimistön toimintahäiriö
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
Purentaelimistön toimintahäiriö

Purentaelimistön toimintahäiriö voi aiheuttaa kroonista akuuttia kipua, suun rajoittunutta avautumista sekä yleistä epämukavaa oloa.



  • García, César A. “Mordida abierta anterior Revisión de la literatura.” Estomatología 12.2 (2004): 4-20.
  • Panchana Rubio, Ana Estefanía. Factores de riesgo de mordida abierta en niños de 8 a 10 años. BS thesis. Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología, 2019.
  • Espinoza Agudo, Helen Elizabeth. Relación entre hábitos deformantes y desarrollo de mordida abierta anterior en pacientes pediátricos. BS thesis. Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología, 2020.
  • Muñoz, I. Chung Leng, et al. “Relación entre la mordida abierta anterior y el habito de succión digital: revisión sistemática.” Odontología pediátrica 26.2 (2018): 144-154.
  • Ngan, Peter, and H. W. Fields. “Open bite: a review of etiology and management.” Pediatric dentistry 19.2 (1997): 91.
  • Peláez, Alina Noelia, and Silvia Matilde Mazza. “Necesidad de tratamiento ortodóncico según severidad de maloclusión en pacientes adultos.” Odontoestomatología 17.26 (2015): 12-23.
  • Pedrazzi, M. E. “Treating the open bite.” Journal of General Orthodontics 8.1 (1997): 5-16.
  • Malca Borja, Leslie Natalia. “Características funcionales orofaciales en pacientes jóvenes con mordida abierta interior.”
  • Astegiano, Carolina, et al. “Ortopedia funcional: Alternativa de tratamiento para la mordida abierta anterior.” IV Jornadas de Actualización en Prácticas Odontológicas Integradas PPS-SEPOI (La Plata, 7 de julio de 2020). 2020.