Miksi vihlovat hampaat ovat alttiimpia kivulle?

Vihlovat hampaat voivat olla todellinen riesa, sillä hampaat muodostavat melko tärkeän rakenteen, joka tekee puhumisesta ja ruoan syömisestä mahdollista.

Hampaisto on tärkeä osa puheen sekä ruoan syömisen ja pilkkomisen kannalta. Hampaat ovat tietenkin myös esteettisesti miellyttävän näköisiä. Tästä syystä vihlovat hampaat eivät ole ainoastaan kivulias ongelma, vaan voivat vaikuttaa meihin myös monella muulla tapaa.

Olet varmasti kärsinyt joskus hammaskivusta. Se on varoitusmerkki siitä, että hampaissa tapahtuu jotakin haitallista. Tässä artikkelissa selvitämme syitä siihen, miksi hampaat ovat niin herkkiä kivulle.

Hampaiden kerrokset ja vihlovat hampaat

Hampaat koostuvat kolmesta peruosasta:

• Juuri on hammasytimen sisällä oleva näkymätön osa, joka on syvällä alveoliluussa. Juuri on hampaan päätyosa, joka on ikenen peitossa.
• Kruunu on alveoliluun ulkoneva osa, joka on näkyvä.
• Kaulaosa yhdistää juuren ja kruunun.

Hampaan sisällä on ontelo, jonka kautta hampaita ravitsevat hermot ja verisuonet pääsevät juuren tyveen. Dentiini peittää ja suojaa tätä onteloa.

Dentiini on kalsiumhydroksiapatiitista koostuva hammasluu. Tämä rakenne pystyy suojaamaan haitallisten aineiden pääsyä kyseisen hampaan verisuoniin ja hermoihin.

Dentiini – suojaava kerros

Dentiini muodostuu odontoblasteiksi kutsutuista soluista, jotka sijaitsevat kiilteen ja hammasytimen välissä. Ne pystyvät kulkeutumaan dentiinin läpi. 

Kun hampaassa tapahtuu muutoksia, kuten reikiintymistä, voi se tuhota tai aiheuttaa vahinkoa dentiinille. Odontoblastit pystyvät korjaaman ongelman ja siten hammasydin pysyy suojattuna.

Dentiini ei kuitenkaan riitä yksin suojaamaan hampaita. Siihen tarvitaan kovempaa ainetta, jolla ruokaa syödessä tai puhuessa tapahtuvaa tuhoa voidaan ehkäistä. Tämä aine on nimeltään kiille.

Kiille – kovin kerros

Hammaskiille on todella kova kerros, joka koostuu täysin hydroksiapatiitista. Dentiini sisältää myös tätä mineraalia, mutta paljon pienemmän määrän. Odontoblastien aikaansaamat ontelot tekevät siitä vähemmän kestävän.

Kiille on valkoista ja kovaa ja siinä on 96 % hydroksiapatiittia. Jäljellä oleva 4 % koostuu vedestä ja proteiineista. Sen rakenne sisältää ameloblasteiksi kutsuttuja soluja, jotka luovat kiilteen ennen kuin hammas puhkeaa.

Kun hammas nousee pintaan, tuhoutuvat ameloblastit, eikä hammaskiille enää koskaan uudistu. Kuten huomaat, on siitä huolehtiminen tärkeää, sillä ihmisillä on vain rajallinen määrä hammaskiillettä koko elämän ajan. 

Sementti – juurikerros

Tämä aine sijaitsee hampaan juuressa aivan dentiinin yläpuolella. Tämä kerros on myös hammaskiillettä pehmeämpää, sillä se sisältää vain 65 % hydroksiapatiittia.

Sementillä on kaksi kerrosta. Toinen niistä ei sisällä soluja ja se muodostuu ennen kuin hammas nousee pintaan. Sementti sisältää myös sementtisoluja, jotka muodostavat toiminnallisista syistä mineraalipitoisen kasvupohjan hampaan puhkeamisen jälkeen.

Sementin pääasiallisena tehtävänä on pitää periosteumin kuidut kiinni hampaassa – se on kerros, joka peittää hampaan ympärillä olevan luun. Sementti on kuin liimaa, joka pitää hampaan kiinnittyneenä onteloon.

Miksi vihlovat hampaat ovat herkät kivulle?

Tähän kysymykseen saadaan vastaus, kun tarkastelemme hieman lisää hampaiden anatomiaa. Kuten olemme jo maininneet, sisältää dentiini osteoblasteja. Dentiini siis keskustelee hammasytimen kanssa, jossa näiden solujen hermopäätteet sijaitsevat.

Kiille ei uudistu, joten se lakkaa suojaamasta dentiiniä kuluessaan tai kun hammasmätä tuhoaa sen. Se on siis alttiimpi ulkoisille tekijöille. Dentiinin ontelot pysyvät avoinna ja ulkoiset ärsykkeet voivat päästä hermopäätteisiin, mikä johtaa kivun tunteeseen.

Jotta tämän tapahtumista voidaan ehkäistä, tulee sinun noudattaa oikeanlaista hammashygieniaa; käydä tarpeeksi usein hammaslääkärissä ja ylläpitää terveellistä ruokavaliota. Se on ainoa tapa suojata kiillettä ja dentiiniä.