Kirvely virtsatessa: syyt ja hoito
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Diego Pereira
Kirvely virtsatessa, joka tunnetaan myös nimellä dysuria, on yleinen sairaus, josta miljoonat ihmiset kärsivät. Sitä kuvataan polttavaksi tai kirveleväksi tunteeksi virtsatessa. Useimmissa tapauksissa se ilmenee, kun virtsa joutuu kosketuksiin virtsaputken seinämien limakalvon kanssa. Esittelemme sen tärkeimmät syyt ja hoidon.
Kun virtsa on vuorovaikutuksessa tulehtuneen tai ärtyneen limakalvon kanssa, syntyy detrusorilihaksen supistuminen ja virtsaputken peristaltiikka. Tämän seurauksena limakalvon alapuoliset reseptorit stimuloituvat aiheuttaen kipua, kirvelyä tai kutinaa. Selvitetään, mikä voi aiheuttaa tämän prosessin ja mitä vaihtoehtoja on käytettävissä sen torjumiseksi.
Tärkeimmät syyt virtsatessa tuntuvaan kirvelyyn
Tutkijoiden mukaan kivuliaan virtsaamisen syyt jaetaan tarttuviin ja ei-tarttuviin. On kuvattu satoja tiloja, jotka voivat suoraan tai välillisesti aiheuttaa tämän oireen. Seuraavassa on viisi yleisintä aiheuttajaa.
1. Kystiitti
Harvard Health Publishing kertoo, että virtsarakontulehdus on tärkein syy virtsatessa tapahtuvaan kirvelyyn. Kystiitti on yleisempi naisilla kuin miehillä, sillä naisen virtsaputki on lyhyempi ja suorempi, jolloin taudinaiheuttajien on helpompi kulkeutua ylös virtsarakkoon.
Useimmiten virtsarakontulehdus on lievä, joten siihen ei liity komplikaatioita, se kestää vain muutaman päivän ja on helppohoitoinen. Tutkijat varoittavat, että sitkeät tai vaikeasti hoidettavat infektiot liittyvät heikentyneeseen immuunijärjestelmään, munuaisten vajaatoimintaan, raskauteen, virtsateiden anatomisiin poikkeavuuksiin, yliaktiiviseen rakkoon ja lantionpohjan lihasten vajaatoimintaan.
2. Virtsaputkentulehdus
Virtsaputkentulehdus on toinen syy kivuliaaseen virtsaamiseen. Useimmat näistä infektioista ovat virusten ja bakteerien aiheuttamia. Tämäkin sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä, samasta syystä kuin kystiitti.
Munuaiskivet, eturauhastulehdus, diabetes, raskaus ja ikääntyminen lisäävät todennäköisyyttä sairastua virtsaputkentulehdukseen. Yleisiä oireita ovat tiheentynyt virtsaamisen tarve, kuume ja muutokset virtsassa (haju, rakenne ja väri).
Lue tämäkin: Syyt virtsan vaahtoamiseen – ja milloin on syytä hakea apua
3. Sukupuoliteitse tarttuvat infektiot
Kirvely virtsatessa voi olla sukupuoliteitse tarttuvan infektion aiheuttamaa. Näitä ovat mm. klamydia, tippuri, trikomoniaasi, sukuelinherpes, kuppa ynnä muut.
Koska kaikilla näillä sairauksilla ei välttämättä ole oireita, tämä oire voi kehittyä vain muista oireista riippumatta. Kuten Johns Hopkins Medicine muistuttaa, lisääntynyt tiheys sukupuoliyhteyksissä, erityisesti eri kumppaneiden kanssa, lisää sukupuolitautien ja muiden virtsatessa esiintyvän kirvelyn syiden todennäköisyyttä.
4. Lääkkeet
Kaikki käyttämäsi lääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Joidenkin lääkkeiden ottaminen voi ärsyttää tai tulehduttaa virtsarakkoa tai virtsaputkea reunustavia kudoksia. Siksi on mahdollista, että kirvely virtsatessa voi johtua jonkin muun sairauden hoidon aloittamisesta.
Jos epäilet, että näin on, voit tarkistaa pakkausselosteesta tai kääntyä erikoislääkärin puoleen tästä haittavaikutuksesta. Jos käytät itsehoitolääkitystä, kysy asiantuntevalta lääkäriltä, onko kyseinen lääkitys käyttökelpoinen tilan hoitoon.
5. Munuaiskivet
Myös munuaiskivet voivat olla kirvelyn taustalla. Ne ovat munuaisiin tai niiden ympärille kovettuneita kalsium- tai virtsahappokertymiä, jotka voivat siirtyä alempiin virtsateihin ja aiheuttaa kivuliasta virtsaamista. Niihin voi liittyä seuraavia oireita:
- Alaselkäkipu.
- Virtsan värimuutokset (ruskea tai vaaleanpunainen).
- Kuume ja vilunväristykset.
- Vähäinen virtsamäärä mutta tiheä virtsaaminen.
- Pahoinvointi ja oksentelu.
Useimmat kivet ovat hyvänlaatuisia, ja vaikka ne voivat aiheuttaa kipua ja kirvelyä, ne eivät yleensä vaikuta virtsateihin. Suuremmat kivet saattavat vaatia kirurgista poistoa ja muita toimenpiteitä niiden hajottamiseksi.
Muita mahdollisia kirvelyn syitä, joita ei voi jättää mainitsematta, ovat eturauhastulehdus, pyelonefriitti, emätintulehdus, vierasesineen jääminen virtsaputkeen, munasarjakystat, isku, kasvaimet, vaihdevuodet, kemikaaliyliherkkyys ja virtsarakkosyöpä.
Lue lisää: Virtsaviljely: mikä se on ja mihin sitä käytetään?
Hoito kirvelevään virtsaamiseen
Hoito vaihtelee syyn mukaan. Koska infektiot ovat yleisimpiä, ja ne ovat yleensä lieviä, kirvelyn pitäisi hävitä parissa päivässä. Siksi useimmat ihmiset eivät tarvitse hoitoa.
Kun oireet ovat hyvin akuutteja, on syytä hakeutua lääkäriin syyn löytämiseksi. Erikoislääkäri voi määrätä antibiootteja, jos kyseessä on bakteeri-infektio, tai käyttää diagnosoituun tilaan sopivia lääkkeitä. Muista, että dysuria ei aina liity virtsarakon tai virtsaputken infektioon.
Täydentävänä toimenpiteenä kannattaa toteuttaa elämäntapamuutoksia, jotta vastaavien jaksojen todennäköisyyttä voidaan vähentää tulevaisuudessa. Tässä muutamia vinkkejä:
- Vältä hajustettujen tai kovia kemikaaleja sisältävien saippuoiden käyttöä, jotka voivat aiheuttaa sukupuolielinten ärsytystä.
- Käytä ulkoisia ehkäisyvälineitä, kun harrastat seksiä.
- Juo runsaasti nesteitä päivän mittaan.
- Puhdista sukupuolielimet seksin jälkeen. On myös suositeltavaa virtsata heti yhdynnän jälkeen.
- Vähennä alkoholin ja kahvin kulutusta, jotka usein aiheuttavat ärsytystä.
- Vältä tiukkoja vaatteita ja vaihda alusvaatteita, jotta vuorovaikutus bakteerien kanssa vähenee.
Jos koet kirvelyä virtsatessa useita kertoja vuodessa, älä epäröi kääntyä asiantuntijan puoleen. Näin kirvelylle voi löytyä laukaiseva tekijä, mikä vähentää sen mahdollisuutta. Yleensä asianmukainen hygienia estää suurelta osin tämän tilan kehittymisen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Dobrek, L. (2023). Lower Urinary Tract Disorders as Adverse Drug Reactions—A Literature Review. Pharmaceuticals, 16(7), 1031. https://www.mdpi.com/1424-8247/16/7/1031
-
Geerlings, S. E. (2016). Clinical presentations and epidemiology of urinary tract infections. Microbiology spectrum, 4(5), 4-5. https://journals.asm.org/doi/abs/10.1128/microbiolspec.uti-0002-2012
- Hanno, P. M., Erickson, D., Moldwin, R., & Faraday, M. M. (2015). Diagnosis and treatment of interstitial cystitis/bladder pain syndrome: AUA guideline amendment. The Journal of urology, 193(5), 1545-1553. https://www.auajournals.org/doi/full/10.1016/j.juro.2015.01.086
- James, R., & Hijaz, A. (2014). Lower urinary tract symptoms in women with diabetes mellitus: a current review. Current urology reports, 15, 1-8. https://link.springer.com/article/10.1007/s11934-014-0440-3
- Lazzeri, M., Sansalone, S., Guazzoni, G., & Barbagli, G. (2016). Incidence, causes, and complications of urethral stricture disease. European Urology Supplements, 15(1), 2-6. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1569905615000652
- Lim, K. B. (2017). Epidemiology of clinical benign prostatic hyperplasia. Asian journal of urology, 4(3), 148-151. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2214388217300553
- Mehta, P., Leslie, S. W., & Reddivari, A. K. R. (2022). Dysuria. In StatPearls [Internet]. StatPearls Publishing.Consultado el 4 de marzo de 2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK549918/
- Menezes, C. B., Frasson, A. P., & Tasca, T. (2016). Trichomoniasis-are we giving the deserved attention to the most common non-viral sexually transmitted disease worldwide?. Microbial cell, 3(9), 404. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5354568/
- Phillips, N. A., & Bachmann, G. A. (2021). The genitourinary syndrome of menopause. Menopause, 28(5), 579-588. https://journals.lww.com/menopausejournal/Fulltext/2021/05000/The_genitourinary_syndrome_of_menopause.16.aspx
- Pineda-Murillo, J., Martínez-Carrillo, G., Marín-Acosta, D. D. J., Viveros-Contreras, C., Torres-Aguilar, J., & Pineda-Murillo, E. G. (2018). Tratamiento contemporáneo de la litiasis renal piélica: a propósito de un caso. Revista de la Facultad de Medicina (México), 61(4), 16-21. https://www.scielo.org.mx/scielo.php?pid=S0026-17422018000400016&script=sci_arttext
- Tan, C. W., & Chlebicki, M. P. (2016). Urinary tract infections in adults. Singapore medical journal, 57(9), 485. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5027397/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.