Vähävirtsaisuuden oireet, aiheuttajat ja hoitomuodot

Vähävirtsaisuuden oireet ovat itseasiassa oireita taustalla piilevästä sairaudesta. Vähävirtsaisuus eli oliguria ei siis itsessään ole sairaus. Saat tietää lisää aiheesta lukemalla tämän artikkelin!
Vähävirtsaisuuden oireet, aiheuttajat ja hoitomuodot

Viimeisin päivitys: 23 lokakuu, 2021

Krooninen munuaisvaiva on etenevä, pysyvä ja parantumaton vaiva, joka saa aikaan hiussuonikerästen suodatusnopeuden hidastumista munuaisissa muuttuvassa ajanjaksossa. Yksi tämän sairauden oireista on vähävirtsaisuus, ja tämän päivän artikkelissa kerrommekin, mitkä ovat vähävirtsaisuuden oireet, aiheuttajat ja hoitomuodot.

Epidemiologisen datan mukaan on mahdollista, että 17,8 % aikuisista kärsii tästä vaivasta. Iän myötä tämä luku kasvaa jopa 45 %:iin. Vähävirtsaisuus määritellään yleisesti vähentyneeksi virtsan tuotannoksi eli diureesiksi. 

Kroonisen munuaisvaivan lisäksi vähävirtsaisuus voi olla merkki akuutista munuaissairaudesta, nestehukasta, akuutista tubulaarisesta nekroosista sekä monesta muusta etiologisesta tekijästä.

Jatka lukemista, niin saat tietää lisää tästä kliinisestä tilasta.

Mitä vähävirtsaisuus eli oliguria on?

Jos ihminen juo päivässä vettä noin kaksi litraa, hänen tulisi virtsata keskimäärin neljän tunnin välein. Tällöin munuaiset tekevät jatkuvasti töitä puhdistaakseen verta, joten elimistö tuottaa päivittäin virtsaa 0,8-2 litraa päivässä.

Navarra University Clinicin mukaan vähävirtsaisuus on virtsan määrän vähenemistä alle vaadittavan tason. Asiantuntijoiden mukaan kyse on kliinisestä ongelmasta silloin, kun virtsaa tuotetaan 0,03 desilitraa minuutissa tai vähemmän kuin neljä desilitraa vuorokaudessa.

0,8-2 litraa virtsaa päivässä koskee “keskimääräistä” henkilöä. Tällainen henkilö painaa noin 70 kiloa, hänen verenpaineensa on normaalilla tasolla ja hänen munuaisensa toimivat optimaalisesti. MSDmanuals-portaalin mukaan asiantuntijat jaottelevat vähävirtsaisuuden kolmeen eri tyyppiin:

  1. Esirenaalinen: liittyy verenkiertoon.
  2. Renaalinen: hiussuonikeräseen tai muihin munuaisten rakenteisiin liittyvien sisäsyntyisten ongelmien aiheuttama.
  3. Jälkirenaalinen: tukkeuma rakenteissa, joista virtsan pitäisi poistua elimistöstä.

Vähävirtsaisuutta voi seurata vaihe nimeltä anuria, jolloin virtsaa ei tuoteta laisinkaan. Lääkärit määrittelevät tilan anuriaksi silloin, kun potilas tuottaa vuorokaudessa virtsaa alle 400 millilitraa. Tämä on vakavin muoto oliguriasta.

Yleisiä termejä

Electronic Journal of Medical Portal -julkaisun esittämien parametrien sekä muiden asiantuntijoiden keräämän informaation mukaan kliiniset vaiheet virtsaongelmiin liittyen ovat:

  • Normaali virtsantuotanto: 0,8-2 litraa päivässä.
  • Vähävirtsaisuus: 0,8 – 4 dl päivässä.
  • Anuria: alle 400 ml päivässä.
  • Absoluuttinen anuria: ei virtsantuotantoa. Tällöin virtsatiet ovat tukkeutuneet, ellei kyse ole jostain muusta ongelmasta.

Vähävirtsaisuuden oireet

Vähävirtsaisuuden oireet voivat olla merkki jostain piilevästä sairaudesta.

Kuten aiemmin mainitsimme vähävirtsaisuus itsessään ei ole sairaus. Sen sijaan se on kliininen merkki jostain toisesta terveydellisestä tilasta. Vähävirtsaisuuden oireet voivat olla hyvin erilaisia, ja ne riippuvat taustalla piilevästä sairaudesta. Seuraavaksi tarkastelemme akuutin munuaissairauden oireita.

  • Vähävirtsaisuus: elimistöstä poistuvan virtsan määrän väheneminen, mutta se voi myös joissakin tapauksissa pysyä vakaana.
  • Virtsaamisen puuttuminen saa aikaan nesteen kertymistä, mikä voi ilmetä säärien, jalkojen ja nilkkojen turvotuksena.
  • Hengästyneisyys, väsymys ja sekavuus.
  • Epäsäännöllinen sydämensyke.
  • Kipu tai ahdistus rinnassa.
  • Vakavimmissa tapauksissa kooma ja tajunnanmenetys.

Kaikki oireet kertovat siitä, että munuaisissa on jotakin vikaa. Kun munuaiset eivät toimi kunnolla, vereen voi päästä myrkyllisiä ja haitallisia aineita. Lisäksi veren koostumus muuttuu epätasapainoiseksi. Potilas voi lisäksi menettää homeostaattisen tasapainonsa.

Mahdolliset komplikaatiot

Jos munuaiset eivät suodata kunnolla, se voi aiheuttaa nesteen kerääntymisen keuhkorakkuloihin. Tämä voi saada aikaan hengästyneisyyttä ja jopa kuoleman, mikäli ei osata toimia ajoissa.

Piilevien prosessien vuoksi on olemassa riski myös sydänpussitulehdukselle. Se voi aiheuttaa rintakipua tai muutoksia sydämensykkeessä. Kaikki nämä sairaudet voivat johtaa kuolemaan. Siksi onkin erittäin tärkeää mennä lääkäriin, mikäli koet minkäänlaisia oireita munuaisvaivoista.

Vähävirtsaisuuden pääasiallisimmat aiheuttajat

Kuten aiemmin mainittu vähävirtsaisuus voi olla esirenaalista, renaalista tai jälkirenaalista. Tälle vaivalle on myös olemassa erilaisia aiheuttajia, ja ne riippuvat elimistä ja rakenteista, jotka ovat sairastuneet.

Nestehukka

Jos elimistössä ei ole nestettä, eivät munuaiset pysty tuottamaan virtsaa. Infektiotaudista johtuva pitkittynyt ripuli tai toistuva oksenteleminen voivat saada aikaan sen, että elimistö menettää nesteitä ja elektrolyyttejä. Siksi vähävirtsaisuus on selkeä merkki nestehukasta.

Tukkeuma virtsateissä

Tässä tilanteessa saattaa olla kyse jälkirenaalisesta etiologisesta tekijästä. MSDmanuals-portaalin mukaan aikuisten virtsateiden tukkeumien syynä on useimmiten munuaiskivet, hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu ja vakavimmissa tapauksissa eturauhassyöpä. 

Munuaissairaus

Jos munuaiset eivät suodata verta kunnolla, saatat kokea vähävirtsaisuuden oireita. Krooninen munuaissairaus, akuutti munuaissairaus, gromerulonefriitti tai hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä ovat sairauksia, jotka voivat merkittävästi vähentää virtsantuotantoa.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen minuuttitilavuus tarkoittaa veren määrää, jonka sydänkammio poistaa minuutissa. Jos sydän ei pumppaa tarpeeksi verta, munuaiset suodattavat sitä vähemmän sekä tuottavat vähemmän virtsaa. Myös anemia, verenvuoto sekä korkea verenpaine voivat aiheuttaa esirenaalista vähävirtsaisuutta. 

Oliguriadiagnoosi

Koska vähävirtsaisuus itsessään ei ole sairaus, diagnoosi tehdään sen aiheuttavasta sairaudesta. Ensiksi lääkäri keskustelee oireista potilaan kanssa. Mikäli potilaalla on kiirellinen tarve virtsata, mutta hän ei siihen jostain syystä pysty, johtuu vähävirtsaisuus todennäköisesti tukkeumasta virtsateissä. 

Jos taas potilas on hyvin janoinen, mutta ei tunne virtsaamisen tarvetta, on kyse todennäköisesti nestehukasta. Virtsan asteittainen väheneminen päivien tai kuukausien myötä voi johtua akuutista tubulusnekroosista tai esirenaalisesta aiheuttajasta.

Selvitystyön jälkeen lääkäri määrää potilaalle tarvittavat testit. Sanomattakin lienee selvää, että eturauhassyöpä ei ole sama asia kuin korkeasta verenpaineesta johtuva sydämen vajaatoiminta. Jokaiseen kliinisen sairauden määrittelemiseen vaaditaan erityiset testit diagnoosin tekemistä varten. 

Milloin lääkäriin?

Joskus on hyvin normaalia, että virtsaa muodostuu vähemmän kuin tavallisesti. Et välttämättä ole juonut tarpeeksi työpäivän aikana. Jos vähävirtsaisuuden yhteydessä kuitenkin ilmenee joitakin seuraavaksi esitettyjä oireita, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin.

  • Et virtsaa tarpeeksi ja raajasi ovat turvoksissa.
  • Tunnet olosi väsyneeksi, sekavaksi ja koet hengitysongelmia.
  • Olet pahoinvoiva ja tunnet kipua tai paineentunnetta rinnassasi.

Hoitomuodot

Mikäli vähävirtsaisuuden oireet ovat vakavia, on syytä hakeutua lääkäriin.

Edellä mainittujen lääketieteellisten portaalien mukaan hoito riippuu täysin vähävirtsaisuutta aiheuttavasta tekijästä. Ennen kuin voidaan aloittaa minkäänlaista hoitoa, lääkäri kysyy potilaalta ainakin seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • Onko verenpaineesi normaali? 
  • Onko mahdollista, että sinulla olisi munuaissairaus?
  • Onko mahdollisesta virtsateiden tukkeumasta minkäänlaisia viitteitä?

Pohjautuen näihin kolmeen kysymykseen ja niihin annettuihin vastauksiin, lääkäri suosittelee hoitovaihtoehtoja. Seuraavaksi esittelemme yleisimmät lähestymistavat riippuen vähävirtsaisuuden tyypistä.

1. Jos vähävirtsaisuuden aiheuttaja on esirenaalinen

Jos vähävirtsaisuus johtuu verenpaineen häiriöstä (ja siten sydämen vajaatoiminnasta), voi vaiva olla hoidettavissa. Tämä vaatii oikeanlaista hoitoa sekä tilan varhaista tunnistamista. Ensiksi kokeillaan nesteen antamista suonensisäisesti, jonka jälkeen annetaan tarvittavat lääkkeet tilanteen stabilisoimiseksi.

2. Jos vähävirtsaisuuden aiheuttaja on renaalinen

Kidney Foundation -säätiön mukaan munuaisongelmien hoito riippuu siitä, mistä ongelma on alunperin johtunut. Jotta potilaan tila voidaan saada vakaaksi, potilaalle voidaan antaa hoitoa hemodialyysin ja lääkityksen avulla, jotta voidaan kontrolloida veren sisältämien vitamiinien ja mineraalien määrää. Lisäksi voidaan käyttää lääkkeitä, jotka stabilisioivat nesteen määrää elimistössä.

3. Jos vähävirtsaisuuden aiheuttaja on jälkirenaalinen

Jos virtsateiden tukkeuman syynä on munuaiskivet, käytetään hoitona usein kehonulkoista painemurskausta. Tämä hoito murskaa munuaiskivet pienemmäksi, jolloin potilas pääsee niistä eroon helpommin. Hoidon tuloksena virtsan poispääsyä estänyt tukkeuma poistuu.

Vähävirtsaisuuden oireet ovat sen aiheuttavan sairauden oireita

Lopuksi voidaan tiivistää, että vähävirtsaisuus ei itsessään ole sairaus, pikemminkin kliininen tila. Se on merkki siitä, että ongelmia ilmenee joko verisuonissa, munuaisissa tai virtsateissä. 

Myös hoito riippuu täysin vähävirtsaisuuden taustalla piilevästä sairaudesta. Munuaisvauriota ei nimittäin voida hoitaa samalla tavalla kuin esimerkiksi eturauhassyöpää. Joten jos huomaat virtsantuotantosi vähentyneen, suosittelemme käymään asiasta lääkärissä. 

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Miksi virtsatieinfektio täytyy hoitaa ajoissa?
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Miksi virtsatieinfektio täytyy hoitaa ajoissa?

Virtsatieinfektio on hyvin yleinen ongelma ja se tulisi hoitaa ajoissa komplikaatioiden välttämiseksi.