Krooninen ja akuutti ripuli: syyt ja hoito

syyskuu 29, 2019
Sekä krooninen että akuutti ripuli ovat hyvin epämukavia ruoansulatuselimistön vaivoja, joihin voi liittyä myös muita oireita.

Useimmissa tapauksissa ripuli määritellään äkilliseksi ulostamisen tarpeen muutokseksi suhteessa henkilön normaaliin vatsan toimintaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme kahta ripulin tyyppiä: kroonista ja akuuttia ripulia, jotka eroavat toisistaan varsin paljon syiden ja hoidon osalta. Akuutti ripuli on yleisempi kuin krooninen, ja se kestää alle kaksi viikkoa. Krooninen ripuli puolestaan kestää yli 14 päivää, ja sen syyt ovat monitekijäiset.

Krooninen ripuli

Ripuli lisää ulostuskertoja

Toisin kuin krooninen ripuli, akuutti ripuli johtuu tavallisesti infektiosta.

Krooninen ripuli on yleinen vaiva. Se määritellään merkittäväksi muutokseksi ulostamisessa, mikä arvioidaan potilaan aiempien ulostustottumusten mukaan. Arvio voidaan tehdä ulosteen määrästä, ulostamistiheydestä tai ulosteen koostumuksesta.

Syyt

Toisin kuin akuutti ripuli josta kerromme tarkemmin myöhemmin krooninen ripuli on aina haitaksi elimistölle. Yleensä se merkitsee sitä, että veden imeytymisessä suolistosta on tapahtunut muutos. Veden imeytymisen väheneminen jo 1 %:lla voi olla syy ripuliin. Krooninen ripuli ei yleensä ole infektiosta johtuva tauti. Sitä voivat kuitenkin aiheuttaa myös loiset, jotka saavat aikaan kroonisia oireita tai tulehduksia ihmisillä, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä.

Krooninen ripuli on yleensä merkki tietyistä sairauksista, joita ovat muun muassa:

Hoito

Kroonisen ripulin hoitoon kuuluu sen taustalla piilevän syyn hoito. Jos se johtuu esimerkiksi keliakiasta, potilaan on noudatettava gluteenitonta ruokavaliota. Jos sen syynä on jonkinlainen infektiosta johtuva suolitulehdus, hoito vaatii antibiootteja.

Lääkärit käyttävät yleishoitoja kolmessa tapauksessa:

  • Alustavana tai väliaikaisena hoitona ennen oikean diagnoosin saamista.
  • Kun useista diagnostisista kokeista ei saada lopullista diagnoosia.
  • Kun tarkka diagnoosi on saatu, mutta siihen ei ole erityistä tai tehokasta hoitoa.

Käy lukemassa myös tämä artikkeli: Itsetehty elektrolyyttijuoma nestevajeen ehkäisyyn

Akuutti ripuli

 

Ripulin riskinä on kuivuminen.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan akuutti ripuli tarkoittaa, että potilas ulostaa nestemäisiä tai osittain nestemäisiä ulosteita yli kolme kertaa vuorokauden sisällä. Ihan pienillä lapsilla ripulia on vaikeampi tunnistaa, sillä imeväisikäisillä voi esiintyä normaalistikin useita nestemäisiä ulosteita päivässä ilman että kyseessä on ripulitauti.

Infektiosta johtuvaan akuuttiin ripuliin liittyy suoliston tulehdus tai toimintahäiriö. Infektion aiheuttaa tavallisesti mikrobi tai sen myrkyt. Yleensä akuutti ripuli kestää alle 14 päivää. Siihen kuuluu vähintään kolme ulostuskertaa päivässä. Uloste on tyypillisesti löysempää kuin normaalisti, ja oireina voi esiintyä myös pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua ja kuumetta.

Infektion aiheuttama akuutti ripuli on suurin tai toisiksi suurin kuolleisuuden syy useimmissa kehitysmaissa. Kuolleisuutta esiintyy pääosin lapsilla kuivumisen seurauksena.

Toisin kuin kroonisessa ripulissa, akuutissa ripulissa on kyse elimistön omasta puolustusmekanismista. Tästä syystä akuutti ripuli ei itsessään ole haitallinen, sillä sen tehtävänä on ”hoitaa” infektio.

Mistä akuutti ripuli johtuu?

Akuutin ripulin pääasiallinen syy on infektio. Tartunta saadaan yleensä ulosteen saastuttaman ruoan tai juoman välityksellä.

Yleensä akuutti ripuli loppuu itsestään ilman hoitoa. Akuuttia ripulia aiheuttavat pääasialliset mikro-organismit vaihelevat potilaan iän ja terveydentilan mukaan.

Yleisimpien joukossa ovat:

  • Rotavirus (lapsilla)
  • Adenovirus
  • Aeromonas
  • Campylobacter sp
  • Escherichia coli
  • Salmonella sp
  • Giardia

Käy lukemassa myös: Inkivääri-kamomillahauduke ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa

Akuutin ripulin hoito

Hoidon perimmäinen tavoite on ehkäistä tai korjata nestevaje, lievittää oireita ja saada infektio hallintaan.

Nesteiden korvaaminen on yleinen hoito kaikissa ripulitapauksissa. Lääkärit saattavat määrätä nesteitä suun kautta tai suonensisäisesti.

Myös probioottien syöminen kannattaa ripulissa. Ne lisäävät suoliston kannalta hyvien bakteerien määrää ja auttavat näin poistamaan taudinaiheuttajia. Tämä sekä rajoitettu ja kevyt ruokavalio ovat akuutin ripulin pääasiallisia hoitomuotoja.

Ripulilääkkeet kuten loperamidi puolestaan vähentävät ulostuskertoja ja rajoittavat veden ja elektrolyyttien hupenemista. Ne hidastavat suolen toimintaa ja vähentävät sen supistelua. Joissakin tapauksissa näiden lääkkeiden käyttö ei kannata, sillä ne estävät elimistöä suorittamasta sen luontaista puhdistusta.

On tärkeää mainita, että antibioottihoito on kiistanalainen. Useimmissa tapauksissa akuutti ripuli on lievää ja menee ohi itsestään, joten sen hoidossa ei välttämättä tarvita näitä lääkkeitä.