Kipu ympäri kehoa: 10 mahdollista syytä
Kipu ympäri kehoa on niin yleinen oire, että sen voidaan itse asiassa katsoa johtuvan lähes mistä tahansa tilasta. Se on myös yksi tavanomaisista syistä lääkärin vastaanotolla käymiseen.
Kipu ympäri kehoa voidaan määritellä subjektiiviseksi kokemukseksi, joka aiheuttaa emotionaalisia vaikutuksia ja joka laskee sekä potilaan että hänen läheistensä elämänlaatua. Elämänlaadun heikentyminen on havaittavissa erityisesti silloin, kun puhutaan kroonisista sairauksista.
Monissa tilanteissa kivun kehittyminen on akuuttia, kuten esimerkiksi tulehduksissa, ja sen odotetaan helpottuvan itsestään. Muissa tapauksissa kivusta voi tulla pitkittynyttä ja jopa kroonista. Tässä artikkelissa esittelemme 10 yleisintä syytä sille, miksi tunnemme kipua ympäri kehoa. Jatka lukemista!
Kipu ympäri kehoa: 10 yleisintä syytä
1. Influenssa
Influenssa on A- tai B-influenssavirusten aiheuttama akuutti hengityselinsairaus, jota esiintyy enimmäkseen talvisaikaan. Sen levinneisyys on maailmanlaajuista, eikä ole olemassa yhtään maantieteellistä aluetta, joka olisi rajoittunut influenssatartuntojen ulkopuolelle.
Viruksen tartuntaprosessi on varsin yksinkertainen. Siihen liittyy korkeampi kuolleisuus tiettyjen riskiryhmien keskuudessa, kuten kroonisia sairauksia sairastavien tai elimistön immuniteetin heikentymisestä kärsivien ihmisten ryhmät. Näille riskiryhmille suositellaan vuosittaista ennalta ehkäisevää rokotusta.
Normaalissa influenssatapauksessa tartunta voi kestää potilaalla viikon ajan tai jopa enemmän. Siinä esiintyy hengitysoireita, kuten liman erittymistä, kurkkukipua ja yskää; yhdessä usein esimerkiksi kuumeen, päänsäryn, lihaskivun ja yleisen heikkouden kanssa. Tulehdus, erityisesti kurkussa, rinnassa ja keuhkoissa, voi myös osoittautua joillekin potilaille kivuliaaksi.
2. Fibromyalgia
Fibromyalgia on yleisin syy krooniseen, laajalle levinneeseen luu- ja lihaskudoksen kipuun. Sitä esiintyy jopa 2-8 prosentilla väestöstä. Kipuun liittyy usein väsymystä, muistihäiriöitä ja unihäiriöitä. Sairauden etiologiaa ei tunneta.
Fibromyalgiaa havaitaan useimmiten 20-55 -vuotiailla naisilla. Potilailla ei esiinny yleisesti ottaen fyysisessä tutkimuksessa muita poikkeavuuksia kuin yleinen pehmytkudoksen arkuus. Sekä laboratoriotestit että radiologiset tutkimukset ovat normaaleja.
Hoidon tarkoituksena on vähentää tämän häiriön pääasiallisia oireita, ja siinä käytetään yhdessä sekä farmakologisia että ei-farmakologisia hoitoja. Kuntoutumisesta ja fysioterapiasta on yleensä hyötyä yhdessä mielenterveysalan ammattilaisten tarjoaman tuen kanssa.
3. Krooninen väsymysoireyhtymä
Krooninen väsymysoireyhtymä on sairaus, jonka syy on edelleen epävarma. Koska se on krooninen ja vaikuttaa suureen osaan kehosta, se on vammauttava häiriö, joka rajoittaa merkittävällä tavalla potilaiden toimintaa.
Sen diagnoosi on yleensä viivästynyt tai vaikea, koska sairauden vahvistavia tutkimuksia ei ole. Ihmisillä, jotka kärsivät tästä oireyhtymästä, esiintyy usein päänsärkyä sekä lihas- ja nivelkipuja.
Yhdysvaltain kansallinen lääketieteellinen akatemia on kehittänyt sarjan diagnoosisia kriteerejä, jotka helpottavat tämän oireyhtymän diagnoosia ja hoitoa. Potilaan kyky osallistua ammatilliseen, opetukselliseen, sosiaaliseen tai henkilökohtaiseen toimintaan on oltava huomattavasti heikentynyttä, ja sen on jatkuttava yli kuusi kuukautta. Tähän oireyhtymään liittyy myös väsymystä, joka ei vähene lepäämällä.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Hoida kroonista väsymystä 5 yrtin avulla
4. Punahukka
Punahukka on autoimmuunisairaus. Autoimmuunisairaudella tarkoitetaan sellaista sairautta, jossa immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan. Se on krooninen sairaus ja sen syy on tuntematon. Punahukka voi vaikuttaa mihin tahansa kehon elimeen, eikä vain keskittyä yhteen tiettyyn järjestelmään. Vahinkojen ja tulehdusten takia kipu ympäri kehoa on yleistä.
Potilailla voi esiintyä myös väsymystä, ihottumaa, satunnaista kuumetta, turvotusta tai punoitusta nivelten ympärillä, kouristuksia sekä herkkyyttä auringonvalolle. Hoito on monimutkaista, koska vaste lääkkeisiin on vaihteleva ja riippuu paljon niin potilaasta kuin lupuksen tilasta.
5. Lymen tauti
Lymen tauti on punkkien välittämä sairaus. Sille ominaista on tyypillisten ihovaurioiden esiintyminen yhdessä eryteeman kanssa (usein punkin puremasta johtuva punertava rengas iholla). Suurissa nivelissä esiintyy kipuja, jonka lisäksi potilas kärsii väsymyksestä, päänsärystä ja jopa lihaksiin liittyvistä vaivoista, kuten pistelevästä kivusta.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Kasvit, joita voidaan käyttää luonnollisina kirppu- ja punkkikarkotteina
6. Tarttuva mononukleoosi
Tarttuvan mononukleoosin aiheuttaa Epstein-Barr -niminen virus. Sitä kutsutaan myös pusutaudiksi, koska sen leviäminen syljen kautta on merkittävä osa viruksen tartuntatapaa.
Tarttuvalle mononukleoosille tunnusomaista on kuume, nielutulehdus, väsymys, imusolmukkeiden turpoaminen, päänsärky, yleinen huonovointisuus ja kipu ympäri kehoa. Tartunta poistuu itse elimistöstä, mutta potilaiden fyysisen suorituskyvyn ehtyminen on helposti havaittavissa. Patologian aktiivisimman elinkaaren aikana potilaiden onkin lähes mahdotonta jatkaa tavanomaista rutiiniaan, jonka vuoksi vuodelepo on tarpeen.
7. Nivelreuma
Nivelreuma on krooninen ja systeeminen häiriö, jonka alkuperä on tuntematon. Tiedetään, että taustalla oleva prosessi, joka johtaa sairauden syntyyn, on kehon immuniteettiin liittyvä muutos, mutta tilanteet, jotka aiheuttavat itse oireiden puhkeamisen, vaihtelevat potilaan mukaan.
Nivelreuma vaikuttaa pääasiassa niveliin symmetrisesti ja johtaa nivelten tuhoutumiseen aiheuttaen niissä epämuodostumia. Kivun lisäksi potilailla voi ilmetä väsymystä, lihassärkyä, kuumetta, laihtumista ja masennusta. Nivelreuman krooninen tila ja oireiden kehittyminen akuuteissa jaksoissa eivät tee sen hoidosta helppoa.
8. Multippeliskleroosi
Multippeliskleroosi on demyelinoiva sairaus, eli se vahingoittaa hermojen myeliinikerrosta. Se on autoimmuunisairaus ja muodostaa yhden yleisimmistä keskushermoston patologioista.
Potilailla voi esiintyä kipua, pistelyä ja muita epänormaaleja tuntemuksia. Muita yleisiä oireita ovat heikkous, uupumus, näön hämärtyminen, tilapäinen tai pysyvä sokeus, kävelemiseen tai seisoma-asentoon liittyvät vaikeudet sekä muistihäiriöt.
9. Elimistön kuivuminen
Elimistön kuivumista tapahtuu silloin, kun keho menettää enemmän vettä kuin mitä se saa ravinnosta. Tämä tila voi johtua oksentelusta, ripulista, korkeasta kuumeesta tai joistakin lääkkeistä, jotka saavat ihmisen virtsaamaan normaalia enemmän. Lapset ja iäkäs väestö voivat kärsiä tästä tilasta normaaleja terveitä aikuisia enemmän.
Elimistön vesi toimii välttämättömänä tekijänä varmistamaan kehon moitteettoman toiminnan, joten sen määrän laskeminen aiheuttaa useita oireita, kuten liiallista janon tunnetta, vähäistä virtsaamista, suun kuivumista, halkeilevia huulia, sekavuutta ja väsymystä. Se aiheuttaa myös kipua ympäri kehoa, koska kuivumisesta heikentyneet lihakset tuottavat myrkyllisiä aineita, jotka ärsyttävät hermopäätteitä.
10. Lääkkeiden aiheuttama myopatia
On olemassa pitkä luettelo erilaisia lääkkeitä – yleensä lääkärin määräämänä, mutta myös väärinkäytettynä – jotka voivat aiheuttaa kipua ympäri kehoa. Ilmentymät vaihtelevat aina lievästä lihaskivusta ja heikkoudesta vakaviin kroonisiin vammoihin, joihin liittyy usein molempien munuaisten vajaatoimintaa.
Joitakin esimerkkejä myopaattisista lääkkeistä ja huumeista ovat alkoholi, kokaiini, glukokortikoidit, statiinit, psykoosilääkkeet, kolkisiini ja retroviruslääkkeet. Haittavaikutuksia ei aina kaikille käyttäjille synny, mutta näiden lääkkeiden käytön kanssa on oltava hyvin varovainen.
Kipu ympäri kehoa voi johtua monesta eri syystä
Kipu ympäri kehoa voi johtua niin monesta eri syystä, että kaikkien niiden listaaminen yhteen artikkeliin on käytännössä katsoen mahdotonta. Tästä syystä olemme esitelleet yllä kaikkein yleisimmät syyt, joista johtuen ihmiset ympäri maailmaa kärsivät kehon yleisestä kiputilasta.
Jos sinulla esiintyy ympäri kehoa jatkuvaa kipua, jota et pysty selittämään ja joka laskee elämänlaatuasi, ota aina yhteyttä lääkäriisi mahdollisimman pian. On tärkeää, että kivun alkuperä tunnistetaan, jotta alan ammattilainen voi tarjota sinulle asianmukaista hoitoa. Vältä itselääkitystä ja varaa aika lääkärin vastaanotolle näiden epäilyjen ja huolenaiheiden poistamiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Tauben David and cols., Approach to the management of chronic non-cancer pain in adults, retrieved on 12 May 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/approach-to-the-management-of-chronic-non-cancer-pain-in-adults?search=body%20pain&source=search_result&selectedTitle=2~150&usage_type=default&display_rank=2
- Kasper y col., Principios de medicina interna de Harrison, edición número 19, Editorial McGrawHill.
- Goldenberg, D. L. (1987). Fibromyalgia syndrome: an emerging but controversial condition. Jama, 257(20), 2782-2787.
- Clauw, D. J. (2014). Fibromyalgia: a clinical review. Jama, 311(15), 1547-1555.
- Gluckman Stephen and cols., Clinical features and diagnosis of myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome, retrieved on 12 May 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/clinical-features-and-diagnosis-of-myalgic-encephalomyelitis-chronic-fatigue-syndrome?search=cronic%20fatigue%20syndrome&source=search_result&selectedTitle=1~145&usage_type=default&display_rank=1
- Prins, J. B., Van der Meer, J. W., & Bleijenberg, G. (2006). Chronic fatigue syndrome. The Lancet, 367(9507), 346-355.
- Wallace Daniel and cols., Clinical manifestations and diagnosis of systemic lupus erythematosus in adults, retrieved on 12 May 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/clinical-manifestations-and-diagnosis-of-systemic-lupus-erythematosus-in-adults?search=lupus&source=search_result&selectedTitle=1~150&usage_type=default&display_rank=1
- Linden Hu and cols., Clinical manifestations of Lyme disease in adults, retrieved on 12 May 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/clinical-manifestations-of-lyme-disease-in-adults?
- search=lyme&source=search_result&selectedTitle=1~150&usage_type=default&display_rank=1
- Olek and cols., Clinical presentation, course, and prognosis of multiple sclerosis in adults, retrieved on 12 May 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate. https://www.uptodate.com/contents/clinical-presentation-course-and-prognosis-of-multiple-sclerosis-in-adults?search=esclerosis%20multiple&source=search_result&selectedTitle=1~150&usage_type=default&display_rank=1
- Skinner Taylor, Cassandra Michele, et al. “Enfermedad de Lyme.” Medicina universitaria 9.34 (2007): 24-32.
- Miller M. and cols, Clinical manifestations of dermatomyositis and polymyositis in adults, retrieved on 12 May 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate., https://www.uptodate.com/contents/clinical-manifestations-of-dermatomyositis-and-polymyositis-in-adults?search=dermatomiositis&source=search_result&selectedTitle=1~150&usage_type=default&display_rank=1
- Sánchez-Schmidt, Julia M., and Ramón M. Pujol-Vallverdú. “Diagnóstico diferencial de las lesiones cutáneas en el lupus eritematoso.” Seminarios de la Fundación Española de Reumatología 7.1 (2006): 12-26.
- Alparo Herrera, Indhira, Nelly Rocío Fabiani Hurtado, and Nadia Espejo Herrera. “Factores de riesgo para enfermedad diarreica aguda con deshidratación grave en pacientes de 2 meses a 5 años.” Revista de la Sociedad Boliviana de Pediatría 53.2 (2014): 65-70.
- Miller M., Drug-induced myopathies, retrieved on 12 May 2020, Evidence-based Clinical Decision Support- UpToDate., https://www.uptodate.com/contents/drug-induced-myopathies?search=muscular%20pain&topicRef=2751&source=see_link