Logo image
Logo image

5 tärkeää faktaa nivelreumasta

3 minuuttia
Onko sinulla tai jollakin tuttavallasi nivelreuma? Lue viisi tärkeää faktaa tästä sairaudesta ja sen diagnosoimisesta.
5 tärkeää faktaa nivelreumasta
Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Nivelreuma on krooninen sairaus, jolle ovat ominaista nivelten ja niitä ympäröivän kudoksen tulehdus ja epämuodostumat. Tällaisesta nivelreumasta tavallisimmin kärsivät yli 60-vuotiaat, mutta joissakin harvoissa tapauksissa se on kehittynyt varhaisemmallakin iällä.

Nivelreumaa esiintyy usein esimerkiksi polvissa ja käsissä. Se voi kuitenkin vaikuttaa myös muihin kehonosiin, mukaan lukien jotkut lihakset ja kudokset. Vaikka nivelrikon puhkeamiselle ei tiedetä yhtä varmaa syytä, se on yhdistetty useisiin eri tekijöihin. Näihin kuuluvat perinnölliset tekijät, nivelten kuluminen iän myötä ja tietyt vammat.

Pääoireena on kipu, joka vaihtelee voimakkuudeltaan. Kipuun liittyy lähes aina tulehdus, jäykkyydentunne ja vaikeudet suorittaa normaaleja liikkeitä.

Joidenkin potilaiden olo kohenee ajan myötä, kun taas toisten on turvauduttava lääkehoitoon tilan pahennuttua. Siksi on tärkeää, että kaikki ovat tietoisia nivelreumasta, mm. sen riskitekijöistä, kehityksestä ja hoitokeinoista. Katsotaanpa siis viittä tärkeää faktaa nivelreumasta.

5 tärkeää faktaa nivelreumasta

1. Vaikuttaa useisiin eri niveliin

Some figure

Nivelreuma on sairaus, joka vaikuttaa tavallisesti useisiin eri niveliin, erityisesti käsissä ja polvissa. Se esiintyy hyvin harvoin vain yhdessä nivelessä, sillä tavallisesti se kehittyy hitaasti ajan myötä ja leviää kehon muihinkin osiin.

Joillakin nivelreumapotilailla ongelma on kuitenkin aina vain yhdellä puolella kehoa, mikä saattaa helpottaa kivun hallintaa. Joissakin tapauksissa pelkästään särkylääkkeet ja tulehdusta lievittävät lääkkeet sekä vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat tuoneet helpotusta potilaalle.

2. Kuka tahansa voi sairastua

Yleisesti ottaen nivelreumaan liittyvä jatkuva nivelkipu on yhteydessä iän myötä tulevaan nivelten normaaliin kulumiseen. Nivelreuma ei kuitenkaan ole täysin riippuvainen iästä: siihen voivat sairastua myös lapset tai nuoret aikuiset.

Vaikka onkin totta, että useimmissa tapauksissa tämä sairaus kehittyy vanhemmille ihmisille, se voi puhjeta myös nuoremmilla henkilöillä, erityisesti jos sitä esiintyy suvussa tai jos henkilöllä on tiettyjä vammoja.

3. Hämmentää edelleen lääkäreitä

Some figure

Vaikka nivelreuma onkin suhteellisen yleinen sairaus, se aiheuttaa edelleen hämmennystä lääkäreiden ja tutkijoiden keskuudessa ympäri maailmaa. Tämä johtuu siitä, että sen tarkkaa syytä ei tiedetä, sillä on olemassa monia nivelten kulumiseen liittyviä tekijöitä.

Se mikä asiantuntijoille on selvää on, että sairaudessa potilaan immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan nivelten ympärillä. Edelleen on kuitenkin epäselvää, mikä laukaisee elimistössä tämän reaktion.

Joitakin riskitekijöitä ovat:

  • Geneettiset tekijät
  • Hormonaaliset epätasapainot
  • Alkoholinkäyttö ja tupakointi
  • Lihas-, nivel- ja luukudosten vammat
  • Liiallinen fyysinen aktiivisuus
  • Liikkumaton elämäntapa
  • Liikalihavuus

4. Diagnosointi on vaikeaa

Monet sairaudet on helppo diagnosoida, sillä esimerkiksi verikokeesta voi saada joissakin tapauksissa varmoja todisteita. Nivelreuma on kuitenkin eri asia: sen toteaminen on erittäin vaikeaa johtuen sen oireiden ilmenemistavasta.

Alkuvaiheessa kipu saatetaan sekoittaa muihin, pienempiin terveysongelmiin, ja ihmiset saattavat jopa jättää sen huomiotta ajatellen sen liittyvän vain väsymykseen.

Mayo-klinikalta saatujen tietojen mukaan ei ole olemassa mitään yhtä tiettyä testiä, jolla sairaus voitaisiin tunnistaa. Tämän lisäksi, ja koska sairaus etenee vähitellen, tarkan diagnoosin saamisessa voi mennä useita vuosia.

Oireet, sukurasite ja röntgenkuvat ovat joitakin sairauden tunnistamisessa käytettäviä menetelmiä.

5. Hoitomuotoja on lukuisia

Some figure

Vaikka sairauteen ei ole olemassa parantavaa hoitoa, sen oireiden hallitsemiseksi on olemassa monia menetelmiä. Hoitoja on suunniteltu tulehduksen ja kivun lievittämiseksi niin, että potilaat voivat samalla elää normaalia elämää.

  • Ensinnäkin on suositeltavaa, että potilasta valistetaan sairaudestaan itseapuohjelmien ja tukiryhmien avulla, sillä diagnoosin saaminen voi vaikuttaa voimakkaasti hänen psyykkiseen tilaansa.
  • Kivun ja jäykkyyden lievittämiseksi määrätään särkyä ja tulehdusta lievittäviä lääkkeitä.
  • Tämän lisäksi on parasta käydä fysioterapeutin vastaanotolla sairaita niveliä ympäröivien kudosten vahvistamiseksi ja suojaamiseksi.

On olemassa myös runsas joukko luontaistuotteita, jotka voivat toimia lisäapuna nivelreuman oireiden lievittämisessä.

Epäiletkö, että sinä kärsit nivelreumasta? Ensimmäisten varoitusmerkkien ilmaantuessa on parasta hakeutua lääkärin vastaanotolle tutkittavaksi. Jos nivelreuma diagnosoidaan, sinun on muutettava päivittäisiä rutiinejasi estääksesi sairautta vaikuttamasta elämänlaatuusi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Rutherford, A., Nikiphorou, E., & Galloway, J. (2017). Rheumatoid arthritis. In Comorbidity in Rheumatic Diseases. https://doi.org/10.1007/978-3-319-59963-2_3
  • Weissmann, G. (2006). The pathogenesis of rheumatoid arthritis. In Bulletin of the NYU Hospital for Joint Diseases. https://doi.org/10.1056/NEJMra1004965
  • Rosen, A., & Diamond, J. S. (2010). Arthritis & rheumatism. Arthritis and Rheumatism. https://doi.org/10.1002/art.27480
  • Coleman, L. A., & Roubenoff, R. (2012). Arthritis. In Encyclopedia of Human Nutrition. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-375083-9.00018-0
  • Deane, K. D., Demoruelle, M. K., Kelmenson, L. B., Kuhn, K. A., Norris, J. M., & Holers, V. M. (2017). Genetic and environmental risk factors for rheumatoid arthritis. Best practice & research. Clinical rheumatology, 31(1), 3–18. https://doi.org/10.1016/j.berh.2017.08.003
  • Hahn, Y. S., & Kim, J. G. (2010). Pathogenesis and clinical manifestations of juvenile rheumatoid arthritis. Korean journal of pediatrics, 53(11), 921–930. https://doi.org/10.3345/kjp.2010.53.11.921

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.