Ketogeeninen dieetti: mitä siitä ja sen riskeistä pitäisi tietää

11 toukokuu, 2020
Ketogeeninen dieetti perustuu hiilihydraattien rajaamiseen enintään 10 prosenttiin elimistön ketoositilan saavuttamiseksi. Tällä tavoin pyritään aktivoimaan vaihtoehtoisia metabolisia polkuja, jotka polttavat rasvaa.
 

Ketogeeninen dieetti eli ketodieetti (tulee englannin kielen sanasta ketogenic) on erittäin vähähiilihydraattinen ruokavalio, joka muuttaa elimistön todelliseksi rasvanpolttokoneeksi. Sillä sanotaan olevan potentiaalisia etuja niin painonpudotuksessa, terveydessä kuin fyysisessä suorituskyvyssäkin. Ja tänä päivänä miljoonat ihmiset ovat jo kokeilleet sitä.

Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä huomauttaa, että tämänkaltaiset dieetit voivat jopa vaarantaa terveytesi. Jatka siis lukemista ja kerromme sinulle, mitä kaikkea sinun tulisi tästä dieetistä ja sen riskeistä tietää.

Mistä ketogeeninen dieetti koostuu?

Ketogeeninen dieetti vähentää hiilihydraatteja tai poistaa ne ruokavaliosta kokonaan pakottaen kehon niin kutsuttuun ketoosiin. Kyseessä on dieetti, joka johtaa laihtumiseen, sillä elimistö alkaa polttamaan rasvaa ylläpitääkseen normaaleja toimintojaan.

Ketoosi on aineenvaihdunnallinen tila, jossa hiilihydraattien puuttuessa elimistö alkaa käyttämään ensisijaisena energianlähteenään glukoosia. Ja koska elimistö ei saa enää ruokavaliosta riittävästi hiilihydraatteja, elimistö pakotetaan hankkimaan energiansa rasva-aineenvaihdunnasta.

Kun emme tarjoa elimistöllemme riittävästi hiilihydraatteja, se alkaa käyttämään ensisijaisena resurssinaan maksaan varastoitua glykogeeniä. Kun se kulutetaan loppuun, elimistö alkaa kuluttamaan rasvahappoja muuttamalla ne niin kutsutuiksi ketoaineiksi. Niiden massiivinen vapautuminen voi kuitenkin osoittautua vaaralliseksi prosessiksi joillekin elimille.

Ketogeeninen dieetti: yleiskatsaus

Ketogeenisessä dieetissä hiilihydraattien osuus on vain 10 prosenttia tai jopa tätä vähemmän koko päivän energiansaannista

Tämäntyyppisen ruokavalion perusta on hiilihydraattien saannin rajoittaminen vaihtoehtoisten metabolisten reittien aktivoimiseksi.

Hiilihydraattien osuus tämäntyyppisissä dieeteissä on yleensä selvästi alle suosituksen, joka on normaalilla ihmisellä noin 50–60 prosenttia koko päivän kalorimäärästä. Yleisesti ottaen voidaankin sanoa, että ketogeenisessä dieetissä hiilihydraattien osuus on vain 10 prosenttia tai jopa tätä vähemmän koko päivän energiansaannista.

On olemassa ketogeenisiä dieettejä, joissa hedelmien ja vihannesten saanti on sallittua, mutta erittäin kontrolloiduissa määrin, siinä missä taas toiset dieetit eliminoivat kaikki hiilihydraattien lähteet kokonaan, eli toisin sanoen ne kieltävät niin viljojen, jauhojen ja leipomotuotteiden kuin hedelmien, vihannesten ja palkokasvien saannin.

Lisäksi on olemassa joitakin ketogeenisiä dieettejä, joissa paastoa käytetään edistämään ensimmäisten ketoaineiden muodostumista, jota myöhemmässä vaiheessa on ylläpidettävä painonpudotuksen saavuttamiseksi suuremman rasvan hapettumisen kustannuksella.

Kuten voimme nähdä, ketogeenisiä dieettejä on monenlaisia, mutta niiden kaikkien pääasiallinen tarkoitus on sama; edistää elimistön rasvanpolttoa, jotka johtavat myöhemmässä vaiheessa ketoositilaa ylläpitävien ketoaineiden syntyyn.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Vähähiilihydraattinen ruokavalio: ruokalista viikon jokaiselle päivälle

Ketogeenisen dieetin riskit

1. Hedelmien ja vihannesten kulutuksen vähentäminen

Monissa ketogeenisissä dieeteissä vihannesten ja hedelmien kulutus lasketaan minimiin, jolloin elimistö ei välttämättä saa kaikkia tarpeellisia vitamiineja ja mineraaleja

Vihannesten ja hedelmien kulutuksen vähentäminen vaarantaa elimistön kannalta välttämättömien vitamiinien ja mineraalien saannin.

Koska useimmat ketogeeniset dieetit minimoivat vihannesten ja hedelmien kulutuksen, myös elimistö saa vähäisemmän määrän vitamiineja, mineraaleja ja kuituja, joita löytyy runsaasti juuri näistä elintarvikkeista. Tämä ongelma voitaisiin tosin ratkaista nauttimalla vitamiinilisiä, jos tällaista dieettiä päätetään noudattaa pitemmän aikaa.

2. Kuitujen saannin vähentyminen

Kun ruokavalio sisältää niin vähän kuitua kuin ketogeenisessä dieetissä on tapana, toinen seuraus terveydelle on se, että ruoansulatuksen toiminnan hidastuessa henkilöllä voi alkaa esiintyä ummetusta. Tämän välttämiseksi onkin suositeltavaa, että ruokavalioon lisättäisiin haudukkeita, joilla on luonnollisia laksatiivisia vaikutuksia, kuten malvaa.

3. Pahanhajuinen hengitys

Ketogeeninen dieetti voi aiheuttaa henkilöllä pahanhajuista hengitystä, joka johtuu ketoositilassa olevassa elimistössä vapautuvista ketoaineista

Ketoaineet ovat haihtuvia ja vapautuvat keuhkojen läpi, mikä puolestaan johtaa halitoosiin.

Muiden sivuvaikutusten lisäksi on yleistä, että ketogeenistä dieettiä noudattavat henkilöt kärsivät pahanhajuisesta hengityksestä eli niin kutsutusta halitoosista, koska ketoositilassa oleva elimistö tuottaa suuria määriä ketoaineita. Lisäksi jotkut tutkimukset ovat viitanneet siihen, että tämäntyyppinen ruokavalio lisäisi väsymystä ja uupumusta, mikä johtuu ruokavaliosta saatavien hiilihydraattien puutteesta.

4. Voi heikentää kognitiivista suorituskykyä

Koska aivojen on käytettävä ketoaineita glukoosin korvaamiseksi, joka on sen “suosikkipolttoaine”, voi ketogeeninen dieetti vaikuttaa myös henkilön kognitiiviseen suorituskykyyn, mikä käy ilmi myös amerikkalaisten tutkijoiden tekemistä johtopäätöksistä.

5. Sitä on vaikeampaa noudattaa

Vaikka monet katsovat, että ketogeenistä dieettiä on helpompaa noudattaa kuin muita dieettejä, tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet jotain päinvastaista. Ketogeenisen dieetin rajallisuus ja mahdottomuus kuluttaa joitakin erittäin suosittuja elintarvikkeita, kuten viljaa, leipää, palkokasveja, hedelmiä tai vihanneksia, laskee merkittävästi kyseisen dieetin noudattamisastetta.

6. Voi aiheuttaa ketoasidoosin

Äärimmäisissä tapauksissa ketogeeninen dieetti voi johtaa ketoasidoosiin, jos veren ketoaineiden määrä on lisääntynyt hyvin merkittävällä tavalla. Ketoasidoosi on terveyden kannalta vaarallinen tila, joka voi aiheuttaa vahinkoa joillekin elimille tai johtaa jopa koomaan.

Tästä syystä kyseisten dieettien soveltamiseksi on välttämätöntä, että sinun aikaisempi terveydentilasi on hyvä ja että käännyt säännöllisin väliajoin terveydenhuollon ammattilaisen puoleen, sillä mikäli sinulla on esimerkiksi munuaisten tai maksan vajaatoiminta, voit kohdata dieetin noudattamisen aikana terveyden kannalta vakavia ongelmia.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: 8 huonoa tapaa, jotka johtavat munuaisten vajaatoimintaan

Riskiryhmät, joiden on syytä varoa ketogeenisen dieetin seurauksia

Tämäntyyppiseen dieettiin liittyvien sivuvaikutusten lisäksi on olemassa muutamia riskiryhmiä, joilla on normaalia suurempi todennäköisyys kärsiä ketogeenisen dieetin haitallisista seurauksista:

  • Ihmiset, jotka kärsivät maksa- tai sydänvaivoista, koska joissakin tapauksissa ketogeenisen dieetin noudattaminen on vaikuttanut joidenkin rytmihäiriöiden kehittymiseen.
  • Raskaana olevat tai imettävät naiset.
  • Ihmiset, jotka kärsivät munuaisen vajaatoiminnasta.

Ketogeeninen dieetti ei ole ruokavalio, jota voisimme noudattaa koko elämän ajan, eikä sen sisältö edistä terveellisiä elintapoja. Kyseessä ei toisin sanoen ole tasapainoinen ruokavalio, mutta sitä voidaan tietyissä tapauksissa ehdottaa satunnaisena ja väliaikaisena vaihtoehtoa painonpudotukseen ja rasvanpolttoon.

Vielä lopuksi on hyvä pitää mielessä, että ennen minkä tahansa dieetin tai uuden ravitsemusohjelman aloittamista on tärkeää, että käännyt ensin lääkärisi tai ravitsemusterapeuttisi puoleen, jotta hän voi sekä määrittää, millainen ruokavalio sopii tapauskohtaisesti omaan terveydentilaasi että seurata sen etenemistä.

 
  • Krilanovich, N. J. (2007). Benefits of ketogenic diets [1]. American Journal of Clinical Nutrition. https://doi.org/10.1093/ajcn/85.1.238
  • Kanikarla-Marie P, Jain SK. Hyperketonemia and ketosis increase the risk of complications in type 1 diabetes. Free Radic Biol Med. 2016;95:268–77
  • Shilpa J, Mohan V. Ketogenic diets: Boon or bane?. Indian J Med Res. 2018;148(3):251–253. doi:10.4103/ijmr.IJMR_1666_18
  • Gupta, L., Khandelwal, D., Kalra, S., Gupta, P., Dutta, D., & Aggarwal, S. (2017). Ketogenic diet in endocrine disorders: Current perspectives. Journal of postgraduate medicine63(4), 242-251.
  • Nutrición clínica y Dietética Hospitalaria. Dietas cetogénicas en el tratamiento del sobrepeso y la obesidad. Nutr. clín. diet. hosp. 2013; 33(2):98-111
    DOI: 10.12873/332cetogenicas
  • Dashti HM, Mathew TC, Hussein T, Asfar SK, Behbahani A, Khoursheed MA, et al. Long-term effects of a ketogenic diet in obese patients. Exp Clin Cardiol. 2004; 9(3): 200–205.
  • Ting R, Dugré N, Allan GM, Lindblad AJ. Ketogenic diet for weight loss. Can Fam Physician. 2018;64(12):906.