Logo image
Logo image

Kauanko raskaaksi tuleminen kestää yhdynnän jälkeen?

4 minuuttia
Hedelmöittyminen ei tapahdu välittömästi, joten raskaaksi tuleminen voi tapahtua noin kolme päivää yhdynnän jälkeen. Kerromme prosessista tarkemmin tässä artikkelissa.
Kauanko raskaaksi tuleminen kestää yhdynnän jälkeen?
Viimeisin päivitys: 13 toukokuuta, 2021

Hedelmöittyminen on raskaaksi tulemisen alku ja kyseessä on monimutkainen prosessi, joka tapahtuu yhdynnän jälkeen. Päinvastoin kuin mitä suurin osa ihmisistä ajattelee, ei raskaaksi tuleminen kuitenkaan tapahdu välittömästi seksin harrastamisen jälkeen.

Tässä prosessissa naisen munasolu yhdistyy miehen siittiön kanssa. Raskaus tapahtuu, kun molempien geenit liittyvät yhteen ja muodostavat uuden solun, joka on nimeltään tsygootti. 

Tähän tapahtumaan liittyy monia myyttejä ja kysymyksiä. Haluamme nyt kertoa tässä artikkelissa kaiken, mitä hedelmöityksestä tulisi tietää. Tiedätkö, kuinka kauan se yleensä kestää ja milloin raskausoireita alkaa esiintyä?

Kuinka hedelmöittyminen tapahtuu?

Kuten jo mainitsimme, hedelmöittyminen on prosessi, jossa munasolu ja siittiö yhdistyvät muodostaen hedelmöittyneen munasolun eli tsygootin. Se vaikuttaa yksinkertaiselta, vaikka sen tapahtuminen vaatiikin oikeasti optimaaliset olosuhteet.

Raskaaksi tulemisen todennäköisyys itse asiassa vaihtelee 20-25 % välillä, kuten tässä hedelmöityslääkkeitä tutkivan keskuksen julkaisemassa artikkelissa kerrotaan. Tällä luvulla viitataan tilanteeseen, jossa henkilö ei käytä ehkäisymenetelmiä. 

Raskaaksi tuleminen ei usein etene edes hedelmöityksen jälkeen. On tärkeää olla tietoinen siitä, että naisen tulee olla tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa tullakseen raskaaksi.

Tässä hedelmöitykseen erikoistuneessa julkaisussa väitetään, että hedelmöitys tapahtuu yleensä kuukautiskierron 14. päivänä ovulaation aikana. Siittiöt voivat kuitenkin elää jopa kolmen päivän ajan naisen sukupuolielimistössä.

Munasolu pysyy kuitenkin elossa vain 24 tuntia ovulaation jälkeen. Hedelmöittyminen tapahtuu siis tämän ajanjakson (yhden päivän) aikana, vaikka yhdyntä olisikin tapahtunut 2-3 päivää aikaisemmin. Kerromme seuraavassa osiossa tarkemmin kaikista näistä prosessin vaiheista.

Munasolun etsintä ja hedelmöittyminen

Munasolu irtoaa munasarjasta ja siirtyy munanjohtimiin ovulaation aikana. Siemenneste puolestaan syntyy kiveksissä. Siittiöt kulkeutuvat siemennesteessä ejakulaation tapahtuessa.

Sitten ne nousevat emättimen kautta munanjohtimiin – mikäli nainen on tässä vaiheessa kuukautiskiertoa. Tässä kohtaa tapahtuvaa prosessia kutsutaan “kapasitaatioksi”. Siemennesteen rakenteessa ja liikkuvuudessa tapahtuu lukuisia muutoksia. Tällä tavoin ne pystyvät tunkeutumaan munasoluun.

Siemenneste ei kuitenkaan kykene tähän heti ejakulaation jälkeen eivätkä kaikki siittiöt käy läpi näitä muutoksia. Tämä vähentää lukuisten siittiöiden mahdollisuutta hedelmöittää sama munasolu, sillä muuten tuloksena voi olla elinkelvoton tsygootti. 

Some figure
Jotta hedelmöitys voisi tapahtua, tulee siemennesteen käydä läpi kapasitaatiovaihe.

Munasolun ja siittiöiden kohtaaminen

Siittiöt siirtyvät kapasitaation jälkeen naisen sukupuolielimistön holviin. Ne suuntaavat kohti munasolua ja tapahtuu niin kutsuttu akrosomaalinen reaktio.

Bernabeu Institutejärjestön julkaiseman artikkelin mukaan tämä reaktio vapauttaa tiettyjä entsyymejä, jotka saavat siittiön pään risteytymään varhaismunasolun limakalvon kanssa. Tällä tavoin molempien solujen ytimet ja geneettinen materiaali yhdistyvät.

Tämän reaktion aikana syntyy myös toinen mekanismi, joka estää muita siittiöitä risteytymästä limakalvon kanssa. Kuten jo totesimme aikaisemmassa osiossa, on tämä välttämätöntä, jotta geneettisellä tasolla ei synny ongelmia.

Kohtuun siirtyminen

Tsygootti muodostuu, kun munasolu ja siittiö yhdistyvät. Se sisältää molempien vanhempien geneettisiä materiaaleja. Hedelmöitys tapahtuu useimmiten yhdessä munanjohtimessa.

Sitten tsygootin täytyy laskeutua kohti kohtua. Se on elin, jossa raskaaksi tuleminen tapahtuu. Tsygootti alkaa jakautua matkan varrella ja tästä yksittäisestä solusta muodostuu alkio, mikäli solun jakautuminen onnistuu.

Tällaisia tytärsoluja kutsutaan “blastomeereiksi”. Hedelmöityksen jälkeen neljänteen päivään mennessä ehtii muodostua 12-16 blastomeeria. Sitten muodostuu morula, jonka keskiosa kehittyy alkioksi. Solujen ulkokerros muodostaa istukan.

Kiinnittyminen, hedelmöittymisprosessin viimeinen vaihe

Kiinnittyminen on alkion kehittymisen kannalta tärkeä vaihe. Se on prosessi, jossa alkio kiinnittyy kohdun limakalvoon eli kohtua ympäröivään kerrokseen.

Se tapahtuu yleensä 6-10 päivää hedelmöityksen jälkeen. Huomaathan, että alkio poistuu seuraavien kuukautisten aikana, mikäli kiinnittyminen ei onnistu.

Lue myös: Onko mahdollista tulla luonnollisesti raskaaksi 45-vuotiaana?

Kuinka kauan raskaaksi tuleminen kestää yhdynnän jälkeen?

Raskauden ensimmäinen kolmannes sisältää yleensä lukuisia oireita, jotka tavallaan varoittavat naista raskaudesta. Ensimmäinen merkki on yleensä kuukautisten puuttuminen tai viivästyminen. Tällä viitataan amenorreaan.

Näin tapahtuu siksi, koska tietyt hormonit lisääntyvät ja varmistavat alkion kehittymisen. Nämä hormonit voivat aiheuttaa myös muutoksia rintojen herkkyydessä ja koossa, sillä niiden on usein tapana turvota.

Istukkahormonin (hCG) pitoisuus lisääntyy merkittävästi raskauden alkuvaiheessa. Se yhdistetään useimmiten pahoinvointiin ja oksenteluun. Sen pitoisuus oikeastaan määrittelee oireiden voimakkuuden.

Istukkahormoni lisääntyy enemmän useampia alkioita sisältävän raskauden aikana yksittäiseen alkioon verrattuna. Tällaisen raskauden on siis tapana aiheuttaa enemmän oireita.

Toinen yleinen merkki varhaisesta raskaudesta on virtsaamisen tarpeen lisääntyminen. On myös tavallista, että nainen on normaalia väsyneempi.

Some figure
Raskauspahoinvointi on reaktio hormonitason nousuun, jonka raskauden odotetut muutokset aiheuttavat.

Raskaaksi tuleminen yhdynnän jälkeen

Raskauden varmistamiseen on nykyään olemassa erilaisia menetelmiä. Kaikissa menetelmissä tulee kuitenkin odottaa jonkin aikaa hedelmöityksestä. 

Tämä johtuu siitä, että raskaustestit toimivat yleensä havaitsemalla istukkahormonin pitoisuuden lisääntymisen virtsassa. Hormoni lisääntyy 6-14 päivää hedelmöityksen jälkeen.

Joissakin tapauksissa tämä aine voidaan havaita veressä virtsan sijaan. Verikoetta ei kuitenkaan voida tehdä kotona, mutta se on virstasta otettavia testejä tarkempi.

Pidäthän siis mielessä, että raskaaksi tulemisen määrittäminen on mahdotonta ennen kuin hedelmöityksestä on kulunut tietty määrä aikaa. Raskaustestit voivat myös johtaa väärään negatiiviseen ja positiiviseen tulokseen. Sen takia on aina syytä käydä lääkärissä varmistamassa raskaus.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Kuinka iho muuttuu raskauden aikana?

Raskaaksi tuleminen ei tapahdu välittömästi yhdynnän jälkeen

Kuten kerroimme jo aikaisemmin, on hedelmöitys monimutkainen prosessi, joka vaatii onnistuakseen optimaaliset olosuhteet. Se ei tapahdu samaan aikaan yhdynnän kanssa. Se voi tapahtua 2-3 päivää ejakulaation jälkeen.

Alkio ei myöskään aina kehity ja raskaus ei välttämättä tapahdu, vaikka tsygootti muodostuukin. Kiinnittymisvaiheen on tärkeää tapahtua oikealla tavalla, jotta raskaaksi tuleminen on mahdollista.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • El espermatozoide que fecunda el óvulo, ¿qué tiene de especial? (n.d.). Retrieved February 6, 2021, from https://www.institutobernabeu.com/foro/el-espermatozoide-que-fecunda-el-ovulo-que-tiene-de-especial/
  • ¿Cuánto tiempo después del coito ocurre la fecundación? (n.d.). Retrieved February 6, 2021, from https://www.reproduccionasistida.org/faqs/cuanto-tiempo-despues-del-coito-ocurre-la-fecundacion/
  • Edad y fertilidad – Spanish SCCRM – Orange County Fertility, IVF and Reproductive Center Southern California Fertility. (n.d.). Retrieved February 6, 2021, from https://www.socalfertility.com/es/servicios-de-fertilidad/edad-y-fertilidad/
  • Díaz, Jorge Alberto Álvarez. “Mecanismo de la fecundación humana.” Revista Peruana de Ginecología y Obstetricia 53.1 (2007): 45-51.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.