Autofobia, yksinäisyyden pelko
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz
Autofobia on aikakaudellamme melko yleistä. Tästä häiriöstä kärsivät ihmiset tuntevat suurta ahdistusta ollessaan yksin.
Kuten jo luultavasti tiedätkin, jotkut nauttivat yksinolosta, kun taas osa ihmisistä pyrkii välttelemään sitä kaikin keinoin. Jotkut meistä pitävät hetken rauhasta ja introspektiosta, ja toisinaan muiden ympärillä oleminen voi tuntua epämukavalta. Sen sijaan yksinäisyys tuntuu rangaistukselta ja seurasta tulee välttämätöntä niille, jotka pelkäävät olla yksin.
Mitä sinä tykkäät tehdä vapaapäivinäsi? Ovatko ne sinulle tilaisuuksia levätä ja hemmotella itseäsi? Vai menetkö paniikkiin ja alat etsiä seuraa?
On totta, että monen meistä on melko vaikea olla yksin. Pienellä ihmisryhmällä tämä epämukavuus yltää kuitenkin sairaalloisiin mittoihin.
Mitä on autofobia?
Termi autofobia tarkoittaa “itsensä pelkoa”. Siinä ei kuitenkaan välttämättä ole kyse oman läsnäolon pelosta, vaan pelosta että on täysin yksin. Toisin sanoen tällaiset ihmiset eivät voi sietää yksinäisyyden tunnetta.
Tämä häiriö luokitellaan fobioihin, ja nämä ovat sen oireet:
- Henkilöllä on voimakas ja irrationaalinen yksin olemisen pelko kaikkina hetkinä.
- Henkilö välttää yksin olemista kaikin keinoin ja tuntee itsensä lähes sairaaksi, kun ei saa mistään seuraa.
- Irrationaalinen pelko ja ahdistus heikentävät henkilön toimintakykyä arjessa ja vaikuttavat häneen sosiaalisella, henkilökohtaisella ja ammatillisella tasolla.
- Oireet kestävät yli kuusi kuukautta.
Kuinka autofobia ilmenee?
Aiemmat oireet, jotka ovat tyypillisiä autofobialle, ovat periaatteessa samoja kuin ahdistushäiriössä ja ilmenevät monin tavoin. Yleensä ilmenee seuraavia:
- Yksin olemiseen liitetään häiriintyneitä ajatuksia kognitiivisella tasolla. Yksilö saattaa uskoa olevansa vaarassa (hyökkäys tai onnettomuus) ja kantaa huolta siitä, ettei kukaan ole auttamassa tarvittaessa ja että hän kuolee sen takia. Siihen liittyy kuitenkin osittain myös pelkoa huomiotta jäämisestä tai torjutuksi tulemisesta. Tämä koskettaa yleensä sellaista henkilöä, joka tarvitsee paljon muiden hyväksyntää.
- Fysiologisella tasolla on myös kehollisia oireita, kuten takykardiaa, palpitaatiota, hikoilua, huimausta ja erilaisia kipuja.
- Käytöksen tasolla autofobiasta kärsivä henkilö välttää yksinäisyyttä ja yrittää päästä siitä eroon mahdollisimman nopeasti ja kaikin keinoin.
Käy lukemassa myös: Kuinka voittaa yksinäisyyden pelko? 6 vinkkiä
Mistä autofobia johtuu?
Autofobian syyt eivät ole täysin selkeitä ja riippuvat aina kyseisestä tapauksesta. Se on yleensä peräisin suoraan sellaisesta kokemuksesta, jossa henkilö oli yksin vaarallisessa tilanteessa. Esimerkiksi jos hän koki traumaattisen tapahtuman, kun ketään ei ollut paikalla.
Myös toisilta oppiminen on yleinen syy pelkoon, kun henkilö on todistanut yksinäisyyden haittavaikutuksia muilla ihmisillä.
Kuten aiemmin totesimme, autofobia on yleistä aikakaudellamme, vaikka se ei ilmenekään niin voimakkaasti kaikilla. Elämme individualistisessa, kilpailuhenkisessä yhteiskunnassa, joka kehottaa itsenäisyyteen, ja kulttuurimmekaan harvemmin edistää introspektiota.
Olemme tottuneet kiivaaseen rytmiin ja ylistimuloiviin ympäristöihin. Uudet teknologiat ja elektroniset laitteet pitävät meidät jatkuvasti yhteydessä muihin tai häiritsevät meitä ulkoisella tiedolla. Näin ollen emme kuuntele tai tarkastele itseämme, joten emme todella tunne itseämme.
Emme ole tottuneet olemaan kosketuksissa sisimpäämme, ja olomme on epämukava silloin kun olemme. Tällainen epämukavuus muuttuu varsinaiseksi peloksi niillä, joita piinaa autofobia.
On erittäin tärkeää oppia olemaan yksin
Autofobiasta seuraa muutakin kuin vain epämukavuutta ja ahdistusta, jota se henkilössä luo. Kyvyttömyys olla yksin voi itse asiassa johtaa tunneriippuvuuden kehittymiseen ja haitallisiin ihmissuhteisiin. Äärimmäinen riippuvuus muista ja jatkuva seuran tarve voivat myös vahingoittaa tunnesiteitä.
Autofobian pääasiallinen hoitomuoto on suora altistuminen. Siihen kuuluu siis henkilön altistaminen asteittain tilanteille, joissa hän on yksin.
On myös tärkeää muotoilla toimimattomat ajatukset uudelleen ja korvata ne asianmukaisemmilla ja sopivammilla ajatuksilla. Myös ahdistuksen hallintamenetelmien oppiminen voi olla hyödyllistä tästä häiriöstä kärsivälle henkilölle.
Lyhyesti, yksin oleminen on yleinen ja terveellinen tilanne, jota meidän on opittava sietämään. Se on myös loistava tilaisuus saada yhteys itseemme ja parantaa psyykkistä terveyttämme.
Miksi et siis hyödyntäisi sitä ja nauttisi siitä täysin rinnoin?
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bonet, J. I. C. (2001). Tratamientos psicológicos eficaces para las fobias específicas. Psicothema, 13(3), 447-452.
- Tortella-Feliu, M., & Fullana, M. A. R. (1998). Una revisión de los estudios retrospectivos sobre el origen de las fobias específicas. Psicología conductual, 6(3), 555-580.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.