Äkillisten lämpötilamuutosten vaikutukset terveyteen

Äkilliset lämpötilan muutokset vaikuttavat immuunijärjestelmään, mikä selittää talviset hengitystieinfektiot. Kesällä on kuitenkin varottava lämpöhalvausta. Selitämme kaiken täällä.
Äkillisten lämpötilamuutosten vaikutukset terveyteen
Leonardo Biolatto

Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Leonardo Biolatto.

Viimeisin päivitys: 03 kesäkuuta, 2023

Äkilliset lämpötilan muutokset voivat johtaa erilaisiin terveystekijöihin. Tiedämme jo, että vuodenaikojen vaihtuminen ja ilmastonmuutos muuttavat luonnollisia syklejämme. Lisäksi yksinkertaisesti siirtyminen kylmästä lämpimään tai päinvastoin voi vaikuttaa terveyteemme.

Kehossa on luonnollinen järjestelmä, joka säätelee lämpötilaa ja joka on riippuvainen lämmöntuotannon ja lämmönhukan välisestä tasapainosta. Tähän prosessiin osallistuu kolme mekanismia:

  • Lämpötilareseptorit, jotka sijaitsevat iholla ja hypotalamuksen preoptisessa ytimessä.
  • Hikoilu ja perifeerinen verisuonten laajentuminen.
  • Aivoissa sijaitseva valvonta-alue.

Monet olosuhteet voivat aiheuttaa muutoksia lämmönsäätelyssä. Esimerkiksi altistuminen alhaiselle ympäristön lämpötilalle voi aiheuttaa hypotermian, jos kehon lämpötila laskee alle 35 asteeseen.

Äkilliset lämpötilan muutokset: Miten äkillinen kuumuus vaikuttaa kehoon?

Kun ulkolämpötila nousee, ihmiskeho reagoi ja aktivoi lämmönsäätelymekanisminsa viilentääkseen itseään. Joskus tätä tarkoitusta varten syntyvä hikoilu ei kuitenkaan riitä jäähdyttämään kehoa, mikä voi johtaa vaaralliseen kehon lämpötilan nousuun.

Lämpöhalvaus on yksi niistä häiriöistä, joista voimme kärsiä. Sitä pidetään yhtenä vakavimmista lämpövammoista, ja sitä esiintyy yleisimmin kesäkuukausina, kun lämpötila nousee yli 40 °C:n. Hypertermia on hengenvaarallinen hätätilanne.

Lämpöhalvauksen oireita ovat kuume, levottomuus, ihon kuivuminen, liiallinen hikoilu, pahoinvointi ja oksentelu. Myös ihon punoitusta, nopeaa pulssia, voimakasta päänsärkyä ja pyörtymistä voi esiintyä.

Syynä on muun muassa altistuminen kuumalle ympäristölle liikuntarutiinin aikana tai jopa levossa. Myös joidenkin lääkkeiden käyttö voi vähentää sydämen pumppaaman veren määrää, mikä rajoittaa veren virtausta ihoon. Tämä tila voi olla kohtalokasta, kun kuumuus lisääntyy äkillisesti.

Äkilliset lämpötilan muutokset voivat aiheuttaa mm. lämpöhalvauksen.
Lämpöhalvaus voi olla hätätilanne, sillä se aiheuttaa nestehukkaa ja heikentää reagointikykyä.

Saatat pitää myös tämän artikkelin lukemisesta: Miten ihmiskehon ydinlämpö liittyy terveyteemme?

Miten äkillinen kylmyys vaikuttaa terveyteemme?

Toisaalta kylmä sää edistää hengityselinten sekä sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Alhaiset lämpötilat voivat aiheuttaa verisuonten ahtautumista eli vasokonstriktiota.

Tämä tila vaikuttaa verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen. Lisäksi ihmisillä, joilla on suurentunut riski kärsiä sydän- ja verenkiertojärjestelmän sairauksista, se lisää sydäninfarktin ja trombien muodostumisen todennäköisyyttä.

Kun tämä verisuonten supistuminen tapahtuu nenän alueella, lima paksuuntuu ja mikro-organismien poistumismahdollisuudet heikkenevät. Lisäksi hengitysteiden värekarvojen, pienten mikroskooppisten harjasten, liike vähenee, jolloin limakalvoon mahdollisesti kolonisoituvien liman ja virusten poistaminen vaikeutuu.

Toisaalta kylmä lämpötila vaikuttaa immuunijärjestelmän kykyyn. Tämä voi liittyä verisuonten supistumiseen, mutta myös vaikeuteen syntetisoida D-vitamiinia.

Talvelle ominainen auringonvalotuntien väheneminen voi lisäksi aiheuttaa tiettyjä psykologisia oireita. Tämä johtuu siitä, että tiettyjen välittäjäaineiden, kuten serotoniinin ja dopamiinin, synteesi vähenee. Näiden aineiden väheneminen aiheuttaa yleensä apatiaa, haluttomuutta ja vähäisempää fyysistä aktiivisuutta.

Virukset ja bakteerit pitävät kylmästä ilmasta

Lämpötilan laskiessa myös ympäristön kosteus vähenee, mikä suosii virusten ja bakteerien lisääntymistä. Flunssa tai allergiat eivät johdu itse kylmyydestä. Todellisuudessa ilmasto edistää mikro-organismien kolonisaatiota.

Eräs tutkimus osoitti, että kylmä lämpötila sekä kuiva ilma lisäävät riskiä sairastua rinovirusinfektioon, joka on yksi flunssan tärkeimmistä syistä.

Kesälläkin viruksia kyllä ilmenee. Lämmin ilmasto ja korkeampi ilmankosteus kuitenkin hidastavat niiden pääsyä hengityselimiin. Tämä minimoi niiden leviämismahdollisuudet.

Ainua saattaa kiinnostaa lukea myös tämä: Miten äärilämpötilat vaikuttavat ihmisen kehoon?

Ilmastoinnin ja keskuslämmityksen vaikutukset terveyteen

Kesällä on normaalia käyttää ilmastointilaitteita kodeissa, toimistoissa, ravintoloissa ja muissa suljetuissa tiloissa. Monille ihmisille viileä ilma on helpotus kuumalla säällä. Vastaavaa tapahtuu talvella, kun lämmitys kytketään päälle.

Nämä äkilliset lämpötilan muutokset vaikuttavat kuitenkin terveyteemme ja voivat aiheuttaa kausittaisia vilustumisia ja allergioita. Esimerkiksi Espanjan korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä pään ja kaulan kirurgian yhdistys (SEORL-CCC) varoittaa, että ilmastointilaitteiden käyttö on yksi tärkeimmistä kurkkuvaivojen aiheuttajista kesällä.

Tämä laitos täsmentää, että ympäristön äkillinen muuttuminen edistää nielu- ja kurkunpäätulehduksen kaltaisten tautien syntymistä. Nämä ovat yleisimpiä syitä lääkärikäynteihin ja antibioottien käyttöön.

Lämmityksessä on kuitenkin myös omat ongelmansa, sillä se voi kuivattaa ympäristöä liikaa. Tämä aiheuttaa kurkun kutinaa ja yskää, koska hengitystiet ärtyvät. Kosteuden puute ja nenän kuivuus ovat ihanteellinen ympäristö bakteerien ja virusten lisääntymiselle. Tutkimuksen mukaan lapset kärsivät eniten.

Ilmastointilaitteiden käyttöön liittyy joitakin terveysongelmia, kuten ilman kuivuminen ja hiukkasten kulkeutuminen kehoon.

Miten toimia äkillisissä lämpötilan vaihteluissa?

Äkillisten lämpötilan vaihteluiden negatiivisten vaikutusten välttämiseksi voidaan ryhtyä joihinkin varotoimiin, erityisesti silloin, kun ne tapahtuvat lämmityksen tai ilmastointilaitteen takia. Tärkeintä on, ettei näitä laitteita käytetä väärin.

Voit myös ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin:

  • Älä lämmitä sisätiloja liikaa talvella, jotta siirtyminen kylmään ulkoilmaan olisi helpompaa.
  • Säädä lämpötila kotona ja toimistossa 21-23 asteeseen läpi vuoden.
  • Ota mukaan takki siltä varalta, että ympäristön lämpötila laskee äkillisesti.
  • Käytä kesällä aurinkovoidetta, hattua ja aurinkovarjoa.
  • Vältä menemästä suoraan hyvin kylmiin ilmastoituihin tiloihin. Jos mahdollista, tee siirto vähitellen.
  • Juo runsaasti nestettä päivän aikana, etenkin jos menet ulos harrastamaan liikuntaa.
  • Käytä sopivaa vaatetusta vuodenajan mukaan.
  • Pidä yllä hyvää ruokavaliota ja nuku riittävästi vahvistaaksesi immuunijärjestelmääsi.
  • Pese kädet usein saippualla ja vedellä.
  • Vältä paikkoja, joissa on huono ilmanvaihto.

Emme useinkaan voi hallita äkillisiä lämpötilan muutoksia

Ainoat äkilliset lämpötilan muutokset, jotka voidaan ennakoida ja joihin voi kenties vaikuttaa, ovat ilmastointiin ja lämmitykseen liittyviä. Säähän liittyviin asioihin on mahdotonta vaikuttaa. Voimme kuitenkin ryhtyä edellä mainittujen kaltaisiin varotoimenpiteisiin, jotta terveytemme ei kärsisi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • E. Lizarralde Palacios, A. Gutiérrez Macías, M. Martínez Ortiz de Zárate. Alteraciones de la termorregulación. emergencias 2000;12:192-207. Disponible en: http://www.sld.cu/galerias/pdf/sitios/anestesiologia/alteraciones_termoregulacion.pdf
  • Golpe de calor. Mayo Clinic.
  • Vasoconstricción. Medlineplus.
  • Ikäheimo, T. M., Jaakkola, K., Jokelainen, J., Saukkoriipi, A., Roivainen, M., Juvonen, R., Vainio, O., & Jaakkola, J. J. (2016). A Decrease in Temperature and Humidity Precedes Human Rhinovirus Infections in a Cold Climate. Viruses, 8(9), 244. https://doi.org/10.3390/v8090244
  • El uso del aire acondicionado incrementa los problemas de garganta en verano. Sociedad Española de
    Otorrinolaringología y Cirugía de Cabeza y Cuello (SEORL-CCC).
  • Carlos Ubilla, Karla Yohannessen. CONTAMINACIÓN ATMOSFÉRICA EFECTOS EN LA SALUD RESPIRATORIA EN EL NIÑO. Revista Médica Clínica Las Condes. Volume 28. Issue 1, 2017. Pág. 111-118. SSN 0716-8640. https://doi.org/10.1016/j.rmclc.2016.12.003.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.