Logo image
Logo image

Miten äärilämpötilat vaikuttavat ihmisen kehoon?

3 minuuttia
Ihmiskehon lämmönsäätelykyvyn vuoksi ihminen pystyy selviytymään epäsuotuisissakin ilmastoissa. Jatkuvalla altistumisella äärilämpötiloille voi kuitenkin olla vaarallisia seurauksia.
Miten äärilämpötilat vaikuttavat ihmisen kehoon?
Viimeisin päivitys: 16 kesäkuuta, 2021

Altistuminen äärilämpötiloille voi aiheuttaa vakavia vaikutuksia terveyteen tai jopa kuoleman. Äärilämpötilojen haittavaikutukset näkyvät etenkin lauhkean vyöhykkeen maissa, varsinkin talvi- ja kesäkuukausina. Tässä artikkelissa kerromme, miten äärilämpötilat vaikuttavat ihmisen kehoon.

Ihanteellinen ruumiinlämpö on noin 36 celsiusastetta. Kun ruumiinlämpö on yli 40 astetta, on kyse hypertermiasta eli lämpöhalvauksesta ja kun ruumiinlämpö on alle 36 astetta, on kyse hypotermiasta eri ruumiinlämmön laskusta. Äärimmäiset lämpötilat voivat johtaa kumpaan tahansa tilaan melko nopeasti. 

Haluatko tietää lisää siitä, miten äärilämpötilat vaikuttavat ihmisen kehoon? Tässä artikkelissa vastaamme yleisimpiin kysymyksiin aihetta koskien.

Miten äärilämpötilat vaikuttavat ihmisen kehoon?

Ihmisen lämmönsäätelyyn liittyy monia biologisia mekanismeja. Näiden lisäksi ihmisellä on kyky käyttää tarvikkeita ja vaatteita, jotka on suunniteltu estämään kuumuutta tai kylmyyttä.

Elimistöllä on kyky selviytyä epäsuotuisissa ilmastoissa monien elimien ja järjestelmien, kuten sydän- ja verisuoni- sekä hermojärjestelmän ansiosta.

Esimerkiksi kuumalla säällä lämpö haihtuu, ja kehon pinnalla olevat verisuonet laajentuvat päästäkseen eroon nesteestä hien muodossa. Kylmällä säällä tapahtuu päinvastainen, jolloin verenkierto keskittyy vitaalielimiin.

Miten keho reagoi äärimmäiseen kuumuuteen?

Some figure

Äärimmäisen kuuman ilmaston lämpötilat voivat aiheuttaa vakavia seurauksia terveydelle, mikäli ne jatkuvat pidemmän aikaa. Lämpötilat vaihtelevat alueelta toiselle. Tästä syystä mukautumismekanismit riippuvat ympäristöstä, jossa henkilö elää.

Kyse on äärimmäisestä kuumuudesta silloin, kun lämpötila on kymmenen astetta enemmän kuin keskimääräinen ylin lämpötila kyseisellä alueella on. Tällaisten olosuhteiden tulee kuitenkin olla vallalla useiden viikkojen ajan.

Äärimmäiselle kuumuudelle altistumisen oireet ja reaktiot

Helleaallon aikana ilmeneviä yleisimpiä kliinisiä ilmentymiä ovat:

  • Lihaskipu, päänsärky ja vatsan alueen kipu.
  • Runsas hikoilu.
  • Väsymys ja pyörtyileminen.
  • Pahoinvointi.
  • Tihentynyt sydämensyke.

Oireiden sääteleminen ja ehkäiseminen

Hellesäiden aikana on tärkeää noudattaa tiettyjä suosituksia, jotta voit välttyä terveyden vahingoittumiselta. Perusjuttuja ovat esimerkiksi tuulettimien tai ilmastoinnin asentaminen, jotka voivat aiheuttaa odottamattomia taloudellisia kuluja.

Mikäli talossasi on useita ikkunoita, saattaa olla tarpeen hankkia niihin kaihtimet. Voit myös itse tehdä pahvista ja alumiinifoliosta ohjauslevyt, jotka ohjaavat auringonvaloa toiseen suuntaan. 

Muita perusjuttuja kuumalla säällä on runsas veden nauttiminen sekä ilmavien vaatteiden pitäminen, niin ulkona kuin sisälläkin. Julkisissa tiloissa kannattaa mennä ilmastoituihin paikkoihin, ja aiemmin mainittujen oireiden ilmetessä hakeutua välittömästi lääkäriin.

Riskiryhmät

Niin iäkkäämmät kuin lapsetkin ovat alttiimpia äärilämpötilojen aiheuttamille komplikaatioille. Myös kroonisia sairauksia, etenkin sydän- ja verisuonitauteja tai munuaissairauksia sairastavien henkilöiden tulee olla erityisen varovaisia.

Miten keho reagoi äärimmäiseen kylmyyteen?

Some figure

Äärimmäisen kylmyyden määritelmä on päinvastainen äärimmäiselle kuumuudelle. Äärimmäisen kylmiä lämpötiloja ilmenee usein lauhkean vyöhykkeen maissa sekä lumimyrskyjen yhteydessä.

Äärimmäiselle kylmyydelle altistumisen oireet ja reaktiot

  • Kylmänväreet ja lihaskrampit.
  • Raajojen kihelmöinti.
  • Tietoisuuden alentuminen.
  • Raajojen värin muutos.

Kaikki nämä oireet, etenkin kaksi viimeisintä, viestivät välittömästä lääkinnällisen hoidon tarpeesta.

Oireiden sääteleminen ja ehkäiseminen

Aivan kuten helleaaltojen kohdalla, myös äärimmäisen kylmien olosuhteiden aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia on mahdollista ehkäistä. Noudata seuraavia suosituksia: 

  • Älä mene ulos, ellei ole aivan pakko.
  • Pidä helposti saatavilla välineitä, joilla voit poistaa lunta ympäristöstäsi.
  • Kerrosta vaatetustasi ja suojaa hyvin kädet, jalat, korvat, niskan ja pään.
  • Asenna hyvissä ajoin lämmitinjärjestelmä.
  • Suunnittele, miten pääset päivystykseen hätätapauksessa.
  • Hanki sähkökatkojen varalle säilykeruokaa.

Riskiryhmät

Ääripäiden ikäryhmät, kuten vanhukset ja lapset sekä kroonisesti sairaat ovat alttiimpia äärimmäisen kylmyyden vaikutuksille. Liikkumisrajoitteisten kannattaa välttää menemästä ulos täysin, sillä lumentulo voi aiheutta lisäesteitä liikkumiselle.

On tärkeää huomioida äärilämpötilat

Altistuminen äärimmäisille lämpötiloille vaatii tuhansien ihmisten hengen joka vuosi – eli useamman ihmishengen kuin luonnonkatastrofit vaativat. Lauhkean vyöhykkeen kehittyneimmissä maissa hallitukset ovat luoneet erilaisia strategioita, jotka auttavat vähentämään ääriolosuhteiden aiheuttamia ihmishengen menetyksiä.

Voit soittaa paikalliseen Punaiseen Ristiin hätätilanteessa sekä kysyä lääkäriltä, mikäli sinulla on mitään epäilyksiä asian suhteen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Flouris, A. D. (January, 2011). Functional architecture of behavioral thermoregulation. European Journal of Applied Physiology, 111(1), 1-8.
  • Johnson, J. M., & Kellogg, D. L. (2010). Local thermal control of the human cutaneous circulation. Journal of Applied Physiology, 109(4), 1229-1238.
  • López A. Actualidad en termorregulación. Pensar en Movimiento 2014;12(2):1-36.
  • Nakamura, K. (2011). Central circuitries for body temperature regulation and fever. American Journal of Physiology. Regulatory, Integrative and Comparative Physiology, 301(5), R1207-1228.
  • Organización Panamericana de la Salud. Ola de calor y medidas a tomar – revisión preliminar. Biblioteca sede OPS.
  • Schepers, R. J., & Ringkamp, M. (February, 2010). Thermoreceptors and thermosensitive afferents. Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 34(2), 177-184.
  • Gómez A. Trastornos de la temperatura corporal. Offarm. 2007; 26(7): 48-53.
  • Soteras I, Subirats E, Reisten O. Hipotermia accidental. Medicina Clínica. 2011; 137 (4): 171-177.
  • Synder M. Los aspectos más escalofriantes de la hipotermia. Nursing. 2006; 24 (1): 25-28.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.