Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan oireet ja diagnoosi

Krooninen munuaisten vajaatoiminta johtaa korkeaan verenpaineeseen, väsymykseen, anemiaan ja ruokahaluttomuuteen. Jatka lukemista oppiaksesi lisää oireista ja siitä, miten lääkärit diagnosoivat sen.
Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan oireet ja diagnoosi

Viimeisin päivitys: 27 tammikuu, 2021

Krooninen munuaisten vajaatoiminta on asteittainen prosessi, jossa nämä elimet lakkaavat toimimasta kunnolla. Saatatkin jo tietää munuaisten tärkeyden, sillä ne ovat vastuussa veren suodattamisesta ja kuona-aineiden poistumisesta virtsan kautta.

Munuaiset ovat myös tärkeässä osassa hormonaalisessa toiminnassa sekä elektrolyyttien ja aineenvaihdunnan tehtävissä. Siksi taudin etenemisessä on oltava tarkkana ja munuaisten vajaatoiminnan oireet on hyvä osata tunnistaa. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jotta mitään peruuttamatonta ei ehdi tapahtua.

Tämä tauti on yleensä alussa oireeton, mikä tekeekin diagnoosin erittäin vaikeaksi. Tämän päivän artikkelissa me kerrommekin oireista, jotka voivat esiintyä munuaisten vajaatoiminnassa, sekä siitä, miten lääkäri diagnosoi munuaistautia.

Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan oireet

Krooninen munuaistauti ilmenee monin eri tavoin niin kuin yllä mainitsimme, sillä ne ovat vastuussa monista eri toiminnoista kehossa.

Anoreksia on yksi yleisimmistä oireista, sekä pahoinvointi ja oksentaminen. Revista de Nefrología -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan nämä oireet johtuvat lisääntyneen virtsan määrästä veressä. Valitettavasti tauti voi jäädä vielä hoidon jälkeenkin, mikä lisää aliravitsemuksen riskiä.

Korkea verenpaine, väsymys ja nukkumisvaikeudet ovat yleisiä ilmenemismuotoja. Nesteen kertyminen on yleistä, kun munuaisten toiminta heikkenee ja se johtaa hengitysvaikeuksiin, turvotukseen jaloissa ja rintakipuun.

Munuaisten vajaatoiminnan oireet: kipu ja väsymys.
Ruokahaluttomuus, anemia ja kipu alaselässä ovat mahdollisia oireita munuaisten vajaatoiminnassa.

Elektrolyyttihäiriöt

Nämä muutokset ilmenevät yleensä silloin, kun munuaiset ovat jo melko vaurioituneet. Elektrolyytit, joihin tila useimmiten vaikuttaa ovat ruokasooda, natrium ja kalium. Kaliumilla on taipumus kohota veressä, mikä voi johtaa sydämen rytmihäiriöhin.

Ruokasooda on välttämätöntä kehon sisäisen happamuuden säätelemiseksi. Aineenvaihduntahäiriön aiheuttamaa asidoosia esiintyy pitkälle edenneen kroonisen munuaistaudin seurauksena.

Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kardiovaskulaariset oireet

Anales de Cirugía Cardiaca y Vascular -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan munuaisten vajaatoiminnalla on samanlaiset riskitekijät kuin sydän- ja verisuonitaudilla: korkea ikä, tupakointi ja dyslipidemia eli rasva-aineenvaihdunnan häiriö.

Korkea ureapitoisuus veressä johtaa valtimotaudin etenemiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kolesteroliplakkia muodostuu verisuonien seinämille, mikä heikentää verenkiertoa. Siksi riski sairastua mm. iskeemiseen sydänsairauteen sekä sydämen vajaatoimintaan onkin korkeampi.

Hematologiset poikkeavuudet

Anemia eli alhainen hemoglobiini on yleensä ensimmäisiä oireita tässä taudissa. Itse asiassa, tämä poikkeavuus myös pahenee kroonisen munuaisten vajaatoiminnan edetessä. Sen aiheuttaja on erytropoietiinin puute (munuaisissa syntetisoitu aine) joka stimuloi punasolujen muodostumista.

Kroonisesta munuiasten vajaatoiminnasta johtuvat osteomuskulaariset häiriöt

Munuaisten osteodystrofia viittaa kaikkiin munuaistautiin liittyviin luuston oireisiin. Joidenkin luiden, kuten sormien, epämuodostumat sekä murtumien riski kasvaa. Lisäksi, useimmilla potilailla joilla on tämä sairaus esiintyy myös luukudoskipua.

Hormonaaliset häiriöt

Sekä miehillä että naisilla tapahtuu seksuaalisia muutoksia. Clinica de la Universidad de Navarra -yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan naisilla esiintyy kuukautiskierron muutoksia ja miehillä erektiohäiriöitä sekä siittiöiden vähenemistä.

Iho-ongelmat

Krooninen munuaisten vajaatoiminta johtaa myös ihomuutoksiin. Nämä oireet ilmenevät hemodialyysihoidon seurauksena. Esimerkiksi hiuspohjassa voi esiintyä kutinaa, kuivumista ja muita muutoksia. Anemia myös aiheuttaa ihon kalpenemista.

 

Hemodialyysi voi johtaa komplikaatioihin; siksi monet oireet tulevat hoidosta.

Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan diagnoosi

Oireet alkavat vasta, kun munuaistauti on jo edennyt pitkälle. Siksi onkin tärkeää, että kaikki mahdolliset testit tehdään niin varhain kuin vain mahdollista.

Ensiksi lääkärit voivat tehdä verikokeen, mistä selviää kreatiini- ja ureapitoisuus veressä, sillä ne ovat kaksi yleisintä indikaattoria munuaisten vajaatoiminnassa. He voivat myös tehdä virtsakokeen mitatakseen virtsan määrän päivää kohden.

Kuvantamistestit, kuten ultraääni tai magneettiresonanssikuvaus, voivat täydentää diagnoosia. Munuaisten koko yleensä pienenee sekä virtsan eritys vähenee. Lääkäri voi tämän selvittää kuvantamisen avulla.

Monimutkainen sairaus

Krooninen munuaisten vajaatoiminta on moniuloitteinen sairaus, jota on syytä hoitaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, riippuen käytettävissä olevista resursseista. Hemodialyysi on useimmiten valittu hoitokeino, mutta täytyy pitää mielessä että se vaikuttaa myös moniin muihin osa-alueisiin kehossa.

Tupakointi lisää riskiä sairastua tähän tautiin, samoin mahdollisuuksiasi sairastua kardiovaskulaarisiin- sekä munuaiskoplikaatioihin. Siksi onkin tärkeää ottaa se huomioon.

Sinun on noudatettava nefrologin suosituksia huolenpidon ja hoidon suhteen. Elämänlaatusi, tietyn ruokavalion noudattaminen ja muutokset elämäntavoissa riippuvat näistä tekijöistä.

Toivon, että nautit tästä artikkelista.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Erilaiset sydänsairaudet ja niiden oireet
Askel TerveyteenLue se täällä Askel Terveyteen
Erilaiset sydänsairaudet ja niiden oireet

Useat erilaiset sydänsairaudet voivat vaikuttaa sydämeen ja verisuoniin. Tässä artikkelissa esittelemme kuusi yleisintä oireineen.



  • Insuficiencia renal crónica: Síntomas, diagnóstico y tratamiento. CUN. (n.d.). Retrieved September 5, 2020, from https://www.cun.es/enfermedades-tratamientos/enfermedades/insuficiencia-renal-cronica
  • Insuficiencia renal crónica. (n.d.). Retrieved September 5, 2020, from http://www.scielo.org.pe/scielo.php?pid=s1018-130×2003000100001&script=sci_arttext
  • Cabo, H., Donatti, L., Allevatto, M., Ferro, M., Ledesma, C., Pastorale, P., … Woscoff, A. (1996). Manifestaciones cutáneas en pacientes dializados por insuficiencia renal crónica. Dermatol. Argent, 2(4), 307–311.
  • Puigvert Barcelona, F., -, C., & -e, H. H. (2004). Enrique Andrés Ribes Servicio de Nefrología. Anales de Cirugía Cardíaca y Vascular (Vol. 10).
  • La anorexia urémica. | Nefrología. (n.d.). Retrieved September 5, 2020, from https://www.revistanefrologia.com/es-la-anorexia-uremica–articulo-X0211699598010631
  • González, Verónica Benítez. “Enfermedad renal oculta en adultos con hipertensión arterial.” Revista Virtual de la Sociedad Paraguaya de Medicina Interna (2018): 36-41.
  • Cohen-Solal, M., and P. Ureña-Torres. “Fragilidad ósea e insuficiencia renal.” EMC-Aparato Locomotor 53.1 (2020): 1-9.
  • Vernaza Guerra, Cristina Paola. Variabilidad biológica intra-individual e inter-individual de calcio total, urea y creatinina en pacientes adultos con insuficiencia renal crónica pre-diálisis y post-diálisis. Quito-Ecuador. BS thesis. Quito: UCE, 2018.
  • de Mier, MV Pendón Ruiz, et al. “Protocolo diagnóstico de la insuficiencia renal crónica.” Medicine-Programa de Formación Médica Continuada Acreditado 12.79 (2019): 4702-4704.
  • Mojena-Roblejo, Maricelis, et al. “Complicaciones más frecuentes en pacientes con insuficiencia renal crónica terminal sometidos a hemodiálisis.” Revista Electrónica Dr. Zoilo E. Marinello Vidaurreta 43.3 (2018).
  • De Rosa, Graciela, Roberto Ocariz, and Florencia von Stecher. “Tabaquismo y glomeruloesclerosis.” Revista de Nefrología, Diálisis y Trasplante 36.4 (2016): 241-245.