Äänihuulten tulehdus: syyt, oireet ja hoidot

Äänihuulten tulehdus aiheuttaa kurkkukipua ja muutoksia äänessä. Joskus tulehdus voi olla tarttuvaa alkuperää, mutta se voi myös olla seurausta liiallisesta äänen käytöstä. Kuinka äänihuulten tulehdusta hoidetaan?
Äänihuulten tulehdus: syyt, oireet ja hoidot

Viimeisin päivitys: 10 lokakuuta, 2020

Kun äänihuulemme tulehtuvat, äänemme muuttuu oudoksi ja epämukavuus kurkussa varoittaa meitä siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Talvella tämä vaiva yhdistetään normaalisti esimerkiksi flunssaan ja lämpötilan muutoksiin. Äänihuulten tulehduksen takana voi kuitenkin olla myös ammattitauteja.

Äänihuulet ovat todella pieniä lihaksia, jotka sijaitsevat kurkunpäässä. Kun ilma kulkee äänihuulten läpi, voimme tuottaa ääntä juuri näiden kuitujen kokemien tärinöiden ansiosta. Silloin, kun tulehduksia aiheuttavia tekijöitä kertyy tälle alueelle, on tietysti loogista, että myös puhuminen vaikeutuu.

Äänihuulten tulehduksen syyt

Tulehdus voi tapahtua itse äänihuulten alueella, koko alueen laajuudella tai äänihuulten pinnalla tapahtuvan kasvuprosessin seurauksena. Äänihuulten tulehduksen aiheuttajat voivat olla joko tarttuvia tai ei-tarttuvia.

Tartuntatautien joukossa ovat virukset ja bakteerit. Virusten ja bakteerien aiheuttamia tulehduksia esiintyy enimmillään syksyllä ja talvella, jolloin matalat lämpötilat suosivat virushiukkasten ja mikro-organismien leviämistä ilmasta, ja ihmiskehoon päästessään ne onnistuvat asuttamaan tämän anatomisen alueen.

Immuunijärjestelmä puolustaa itseään mobilisoimalla alueelle valkosoluja ja immunoglobuliineja, mikä puolestaan lisää nesteiden virtausta, joka äänihuulten ohuuden vuoksi saa ne romahtamaan. Tällä tavoin äänihuulten toiminnallisuus laskee prosessin jatkuessa.

Tartunnasta johtuva kurkunpääntulehdus voi kestää jopa 3 viikkoa, ja usein ilman alkuperäisen tulehduksen aiheuttaneen aineen läsnäoloa. Tämä johtuu siitä, että elimistön oma immuunireaktio pitkittyy ajan myötä, jolloin myös tulehdus jatkuu siitä huolimatta, että sitä alkuperäisesti tartuttanut taudinaiheuttaja ei ole enää paikalla.

Toisessa ääripäässä ovat ennen kaikkea ammatillista alkuperää olevat syyt. Esimerkiksi opettajat, professorit ja muuten työssään paljon puhuvat ihmiset tietävät hyvin, että äänenhuollon laiminlyönti ja sen liiallinen käyttö johtaa erilaisten kyhmyjen ja polyyppien esiintymiseen.

Työn takia tulehtuneet äänihuulet ovat myös oikeuslääketieteen tutkimuksen kohteita. Äänihuulten tulehdusta pidetäänkin yleisesti ottaen puutteellisen ennaltaehkäisyn seurauksena monissa työtiloissa, erityisesti kouluissa.

Silloin, kun ääntä käytetään liikaa – pitkiä aikoja ilman lepoa, ilman nesteytystä ja korkeassa melutasossa – kurkunpään pienet lihakset alkavat kerätä nestettä hankaamalla toisiaan. Jos käytäntö jatkuu, seurauksena on äänihuulten tulehduksen kroonistuminen.

Virusten ja bakteerien aiheuttamia äänihuulten tulehduksia esiintyy enimmillään syksyllä ja talvella
Äänihuulten tulehdus voi johtua tarttuvasta tai ei-tarttuvasta aiheuttajasta. Se on yleinen vaiva erityisesti opettajilla, puhujilla ja laulajilla.

Kurkunpääntulehduksen oireet

Kun puhutaan kurkunpääntulehduksesta tai tulehtuneista äänihuulista, ensimmäinen huomaamamme oire on muutokset äänessä. Samalla se ei kuitenkaan ole ainoa merkki tästä ikävästä vaivasta.

Kaikilla muutokset äänessä eivät noudata samaa kaavaa. Toisilla äänenvoimakkuus laskee pakosta; halusivat he sitten huutaa tai lisätä sävelkorkeuttaan, ääni pysyy matalana. Toisille taas äänihuulten tulehdus aiheuttaa täydellisen äänen menetyksen, jota kutsumme afoniaksi.

Kurkkukipu ei myöskään ole harvinaista. Joskus oireet sekoitetaan ylempänä kurkussa vaikuttavaan nielutulehdukseen tai jos potilaalla esiintyy nielemisvaikeuksia, oireet voidaan liittää virheellisesti ruokatorven vaivoihin. Kurkunpääntulehduksessa kipu taas saapuu salakavalalla tavalla, ajan myötä jatkuvalla tavalla, mikä puolestaan vaikeuttaa potilaan lepoa ja nukkumista.

Monille voi tulla myös yllätyksenä, että kurkunpääntulehduksen aikana potilas saattaa kuorsata. Erityisesti ylipainoisilla ihmisillä tämä käy selvemmäksi, koska vaakasuorassa asennossa niskan paino painaa kurkunpäätä enemmän keskeyttäen näin myös normaalin ilman kulun.

Tulehduksesta johtuva äänihuulten halvaus on tämän häiriön vakavin muoto. Lihaksetkin voivat uupua liiallisesta ponnistelusta, ja pahimmassa tapauksessa ne voivat menettää jopa lihasjänteytensä.

Kuinka tulehtuneita äänihuulia hoidetaan?

Patologian hoito riippuu äänihuulten tulehdukseen johtaneesta syystä. Viruksen aiheuttaman kurkunpääntulehduksen hoito ei ole sama kuin liiallisesta äänenkäytöstä syntyneen polyypin hoito. Samalla tavalla lähestymistapa kroonista dysfoniaa sairastavan henkilön hoidossa on erilainen verrattuna tulehduksesta johtuvan afonian hoitoon, joka paranee usein itsestään muutamassa päivässä.

Seuraavaksi analysoimme pääpiirteittäin yleisimpiä äänihuulten tulehdukseen johtavia syitä, sekä miten niitä tulee hoitaa:

  • Virusperäinen kurkunpääntulehdus: Tämä on yleisin äänihuulien tulehdukseen johtava infektio. Erityistä hoitoa siihen ei ole, koska antibiootit eivät tehoa viruksiin. Yritä siis antaa äänesi levätä ja odota toipumista. Tulehduskipulääkkeitä voidaan tarvita joissakin tapauksissa kivunlievitykseen sekä poistamaan kurkkuun kertynyttä limaa. Yskänlääkkeitä ei suositella, koska niistäkään ei ole tässä tapauksessa hyötyä.
  • Kyhmyt ja polyypit: Näihin äänihuulten ylikasvuun liittyviin häiriöihin puututaan tutkimuksella, joka voi olla lähtökohdaltaan terapeuttinen tai kurkunpään tutkimukseen erikoistunut laryngoskoopilla suoritettu analyysi. Laryngoskoopissa nenän läpi työnnetään laite, johon on liitetty kamera ja kirurgisia työkaluja. Tarvittaessa kurkusta löytynyt kyhmy tai polyyppi poistetaan, mutta mikäli tälle kirurgiselle operaatiolle ei ole tarvetta, lääkäri ehdottaa usein potilaalle kuntoutusta yhdessä puheterapeutin kanssa.
  • Kurkunpäänsyöpä: Tämän patologian lähestymistapa on aina onkologinen. Tässä tapauksessa lääkäri määrittelee syövän vakavuuden ja sen vaiheiden luokituksen. Tämän kautta lääkäri pystyy päättämään, tarvitaanko syövän hoidossa leikkausta, sädehoitoa, kemoterapiaa vai näiden kaikkien yhdistelmää.
Äänihuulten tulehduksen alkuperä pitää selvittää oikean hoidon löytämiseksi. Joskus riittää, että lepuutat ääntäsi muutaman päivän ajan, mutta joskus vaivan hoitamiseksi joudutaan turvautumaan lääkkeisiin tai muihin toimenpiteisiin.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Hoida ärtynyt kurkku viidellä kotikonstilla

Äänihuulten tulehdus: milloin lääkäriin?

Äänihuulet ovat herkkiä elimiä. Niistä täytyy huolehtia, koska ääni antaa meille mahdollisuuden kommunikoida muiden kanssa, ja kommunikointi tietenkin vaikeutuu jos äänemme muuttuu tai menetämme sen kokonaan.

Jos kärsit dysfoniasta, afoniasta tai kurkkukipuvusta, joka ei muutaman päivän levosta huolimatta parane itsestään, on suositeltavaa, että käännyt lääkärin puoleen. Jos kyseessä on viruksen aiheuttama kurkunpääntulehdus, lääkäri määrää sinulle tilanteeseesi nähden parhaan mahdollisen hoidon ja sekä riittävästi lepoa. Jos on syytä epäillä kyhmyä tai polyyppia, korva-, nenä- ja kurkkutautioppiin erikoistunut lääkäri suorittaa invasiivisen toimenpiteen nähdäkseen, mikä ääniongelmien syynä loppujen lopuksi on. Kyseessä on nopea toimenpide, joka auttaa löytämään oikean diagnoosin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • de las Casas Battifora, Rosa Mª, and José Mª Ramada Rodilla. “Disfonías funcionales y lesiones orgánicas benignas de cuerdas vocales en trabajadores usuarios profesionales de la voz.” Archivos de prevención de riesgos laborales 15.1 (2012): 21-26.
  • Espinosa, Guillermo José López, Grisel Aparicio Manresa, and René Quintana Mugica. “Repercusión del ambiente laboral en el desarrollo de las enfermedades profesionales.” Acta Médica del Centro 6.1 (2012): 122-126.
  • Martínez, Eduardo Bracamontes, Rigoberto Astorga del Toro, and María del Carmen Jiménez Martínez. “La laringitis crónica por abuso de voz en pacientes profesionales de la voz, se encuentra asociada con reflujo gastroesofágico no aparente.” Revista del Instituto Nacional de Enfermedades Respiratorias 16.2 (2003): 64-69.
  • Buiret, G., S. Tringali, and P. Céruse. “Laringitis agudas del adulto.” EMC-Otorrinolaringología 38.3 (2009): 1-7.
  • Bothe, Carolina, et al. “Etiología y tratamiento de la parálisis laríngea: estudio retrospectivo de 108 pacientes.” Acta Otorrinolaringológica Española 65.4 (2014): 225-230.
  • Fernández, Cristina Povedano. “1.4. TRATAMIENTO FARMACOLÓGICO Y DISFONÍA.” DISFONÍA: 32.
  • Ortega, Gonzalo, Alejandra Rivadeneira, and Felipe Cardemil. “Pólipo bilateral de cuerda vocal: Presentación de un caso clínico.” Revista de otorrinolaringología y cirugía de cabeza y cuello 77.2 (2017): 164-168.
  • Alfonso Muñoz, Eulalia. “Caracterización clínica y epidemiológica de pacientes con cáncer laríngeo.” Revista Cubana de Medicina Militar 47.3 (2018): 1-9.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.