6 vinkkiä aikuisen hyperaktiivisuuden hoitoon
Aikuisen hyperaktiivisuuden havaitseminen
Hyperaktiivisuus on sitä, että ihminen ottaa itselleen useita tehtäviä, eikä saa loppuun yhtäkään. Ihminen on ahdistunut suurimman osan ajasta, ja hyperaktiivisuus voi ilmetä erilaisilla tavoilla sekä lapsilla että aikuisilla.
Siihen kuuluvat pääasiassa seuraavat oireet:
- impulsiivisuus
- keskittymisvaikeudet
- vaikeudet ajanhallinnassa
- kyvyttömyys olla paikoillaan
- epäjohdonmukaiset aktiviteetit
Lisäksi hyperaktiivinen ihminen ei koskaan ole pitkään samassa paikassa, hän puhuu hyvin paljon sekä kokee vaikeaksi olla hiljaa. Hän voi myös olla hyvin kärsimätön. Tämä on selvää esimerkiksi silloin, kun ihminen odottaa vaikkapa jonossa kaupassa, eikä pysty jäämään paikoilleen. Samoin hyperaktiivinen ihminen usein keskeyttää muita ihmisiä.
Lapsilla hyperaktiivisuus on paljon tunnetumpi ongelma, mutta aikuisilla se on yleisempi kuin luullaan.
Kyseessä on psyykkinen häiriö, joka tuottaa vaihtelevia mielialoja, huonoa arjen suunnittelua, itsevarmuuden puutetta sekä heikkoa tai epäsäännöllistä keskittymiskykyä.
Tuloksena on se, että hyperaktiivinen ihminen kärsii usein huonosta itsetunnosta, kokee vaikeita parisuhteita, hänen sosiaalinen elämänsä on vähäistä ja epäonnistumiset tavallisia. Pääongelmat tästä ovat ahdistus, masennus, persoonallisuushäiriöt sekä huumeidenkäyttö.
Lue aiheesta lisää: 3 tapaa tasapainottaa aivokemiaa ja kohdata masennus
Aikuisen hyperaktiivisuuden hoito
Ensinnäkin tulisi käydä juttusilla psykologin kanssa, analyysin ja diagnoosin saamiseksi. Jos aikuisella ihmisellä on ADHD, seuraavan vaiheen tulee olla tiedon hankkiminen häiriöstä, jotta voidaan ymmärtää tätä tilaa ja sitä, kuinka se vaikuttaa ihmiseen sekä hänen elämänsä eri osa-alueisiin.
Hyperaktiivisuuden haittojen lievittämiseksi on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, ja moneen hoitomuotoon sisältyy kognitiivinen terapia, joka keskittyy tiettyjen elintapojen muuttamiseen ajan kuluessa.
Seuraavat vinkit ovat myöskin avuksi hyperaktiivisuuteen sopeutumisessa ja sen hoidossa:
1. Puhu asiasta
Kannattaa ehdottomasti puhua ihmisille, joihin voit luottaa – kunhan kyseessä on joku, joka pystyy (ja haluaa) auttaa, tukea ja kunnioittaa. On hyvin tärkeää pystyä luottamaan johonkin sellaiseen henkilöön, joka ei tuomitse.
2. Hengitä
Hengitykseen keskittyminen tarjoaa suuret hyödyt, kun ihminen on rasittavissa tilanteissa tai kokee ahdistusta. Jotta saisit takaisin rauhallisuutesi, keskity kehosi liikkeisiin hengittäessäsi sisään ja ulos, kunnes olosi paranee.
Tämä tekniikka mahdollistaa sen, että huomio siirtyy pois negatiivisista asioista.
3. Vältä toisten keskeyttämistä keskusteluissa
Jotta voisit välttää toisten keskeyttämistä jatkuvasti, kannattaa laskea mielessä kymmeneen silloin, kun meinaat puhua toisen päälle. Kuuntele aktiivisesti toisten sanoja, äläkä kommentoi, elleivät he pyydä suoraan mielipidettäsi.
4. Rentoudu
Aikuisen hyperaktiivisuuden kohdalla voidaan kokeilla erilaisia rentoutustekniikoita. Joskus meditaatio on paras valinta, ja toisinaan taas rentouttava suihku tai kävely puistossa auttaa parhaiten.
Tärkeää on löytää itselleen parhaiten sopiva menetelmä, jotta mieli saadaan rauhoitettua ja jotta ideoiden “pyörremyrsky” hiljenisi.
Lue aiheesta lisää: 7 erilaista meditaation muotoa ja niiden hyödyt
5. Järjestä
Yksi vaikeus hyperaktiivisilla ihmisillä on kaaoksen saaminen kuntoon kotona tai töissä.
- Voit järjestää elämääsi monella tapaa, kuten esimerkiksi listoilla, kalenterin avulla tai aina helposti saatavilla olevilla tarralapuilla.
Voit myös pitää aamun tai iltapäivän vapaana suunnitelmista, jotta voisit järjestää työpöytäsi tai -tilasi, ja jotta voisit muuttaa tapojasi pikkuhiljaa estääksesi kasoja muodostumasta. Kokeile vaikkapa puhtaiden vaatteiden laittamista kaappiin sen sijaan että jätät ne tuolille, ja kansioiden laittamista hyllylle sen sijaan että jätät ne työpöydällesi.
6. Rajoita keskittymistäsi haittaavia tekijöitä
Hyperaktiivisille ihmisille on hyvin tavallista, että huomio katkeaa helposti. Täten kannattaa rajoittaa sellaisia tekijöitä, jotka saavat keskittymisen katoamaan, kun opiskelet tai teet töitä.
Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Cunill, R., & Castells, X. (2014). Trastorno por déficit de atención con hiperactividad. Medicina Clinica. Ediciones Doyma, S.L.
https://doi.org/10.1016/j.medcli.2014.02.025 -
Rodillo, B. E. (2015). Trastorno por déficit de atención e hiperactividad (TDAH) en adolescentes. Revista Médica Clínica Las Condes, 26(1), 52–59.
https://doi.org/10.1016/j.rmclc.2015.02.005 -
Ramos-Quiroga, J. A., Bosch-Munsó, R., Castells-Cervelló, X., Nogueira-Morais, M., García-Giménez, E., & Casas-Brugué, M. (2006, May). Trastorno por déficit de atención con hiperactividad en adultos: Caracterización clínica y terapéutica. Revista de Neurologia.
https://doi.org/10.1016/j.nrl.2015.09.001 - NIMH » ¿Podría yo tener el trastorno de déficit de atención con hiperactividad?. (2016). Retrieved 19 February 2021, from https://www.nimh.nih.gov/health/publications/espanol/podria-yo-tener-el-trastorno-de-deficit-de-atencion-con-hiperactividad/index.shtml
