Viisi seurausta, joihin vanhempien huutaminen johtaa pitkällä aikavälillä

Uset eri tutkimukset ovat viitanneet siihen, että vanhempien huutaminen voi vahingoittaa lasta sekä emotionaalisesti, fyysisesti että psyykkisesti. Voit lukea aiheesta lisää tässä artikkelissa.
Viisi seurausta, joihin vanhempien huutaminen johtaa pitkällä aikavälillä

Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Vanhempien huutaminen ei ole koskaan paras tapa kasvattaa lapsia. Huutaminen on myös yksi väkivallan muoto, joka voi aiheuttaa pitkäaikaisia ​​vahinkoja niin lapsen persoonallisuuteen kuin aivoillekin. Tämän vuoksi haluamme kertoa muutamia syitä siihen, miksi lapsia olisi parempi kasvattaa kunnioittavasti ja miksi lapselle huutamista kannattaa välttää. Uskomme, että seuraavien vinkkien avulla jokainen vanhempi voi oppia kasvattamaan lastaan kurinalaisesti, mutta samalla täynnä rakkautta ja empatiaa.

Vanhempien huutaminen

Vanhempien huutaminen saa tieteellisten tutkimusten mukaan aktivoitumaan lapsen limbisen järjestelmän, joka vastaa alkukantaisesta reaktiostamme "taistele tai pakene"

Vanhempien huutaminen osoittaa tilanteessa hallinnan menettämistä.

Oletko koskaan analysoinut sitä, miksi huudat? Huutaminen on ilmaus hallinnan menettämistä ja meillä on tapana käyttää sitä silloin, kun haluamme tulla kuulluiksi ja tuoda ajatuksemme esille. Mutta uskotko todella, että äänesi nostaminen vie viestisi perille?

Psykiatri ja tohtori Joseph Shrandin kirjassa Outsmarting Anger: 7 Strategies for Defusing Our Most Dangerous Emotion julkaistujen tietojen mukaan silloin, kun korotamme ääntämme, lapsen limbinen järjestelmä aktivoituu. Kyseinen järjestelmä on taas vastuussa vaistomaisesta reaktiostamme, joka tunnetaan myös pakene tai taistele -reaktiona.

Tällä tapaa vanhempien huutaminen, sen sijaan että he saisivat lapsensa kuuntelemaan ja kiinnittämään huomiota, saavuttaakin täysin päinvastaisen vaikutuksen; lapsen limbisen järjestelmän aktivoituessa lapsi vastaa huutamiseen huutamalla tai puolestaan päättää paeta tilannetta lukkiutumalla.

Tämän lisäksi on täysin varmaa, että huutaminen ei tunnu hyvältä vanhemmasta tai lapsesta; kukaan ei varmasti nauti huutamisesta saatikka huutamisen kohteena olemisesta. Katsotaanpa seuraavaksi alta, millaisia seurauksia vanhempien huutaminen voi lapsissa johtaa pitkällä aikavälillä.

Miksi lapselle huutamista tulisi pitkällä aikavälillä välttää?

1. Vanhempien huutaminen voi johtaa lapsen aivojen muutoksiin

Lapselle huutaminen voi muuttaa sitä tapaa, jolla lapsen aivot kehittyvät

Lapselle huutaminen voi heikentää niin lapsen aivojen kehitystä kuin emotionaalista kasvuakin.

Vuonna 2011 valmistuneessa tutkimuksessa todettiin, että lapsen altistuessa jo nuorella iällä jatkuvalle vanhempien huutamisesta aiheutuvalle stressille, tämä reaktio voi muuttaa sitä tapaa, jolla lapsen aivot käsittelevät kielen kautta saatua tietoa.

Lapselle huutaminen voi toisin sanoen muuttaa sitä tapaa, jolla lapsen aivot kehittyvät, jolloin ne alkavat käsittelemään tietoa ja negatiivisia tapahtumia kattavammin ja nopeammin kuin positiivisia tapahtumia.

2. Vanhempien huutaminen voi johtaa masennukseen ja alhaiseen itsetuntoon

Muistatko vielä, miltä sinusta tuntui, kun äitisi, isäsi tai opettajasi huusi sinulle? Kun huudamme lapsille, aiheutamme samalla pelkoa, turhautumista sekä surua. Näiden ohimenevien tunteiden lisäksi vanhempien huutaminen voi kuitenkin vaikuttaa vakavasti myös lapsen psyykeeseen.

Äänen korottaminen siksi, että saisimme lapsemme kuuntelemaan meitä, lähettää kovaa ja selkeää viestiä, joka kertoo, että lapsi ei ole tarpeeksi hyvä tekemään asioita tavalla, jolla odotamme heidän tekevän ne. Kärsivällisyyden ja suvaitsevaisuuden puute saattaa saada lapset tuntemaan, etteivät he vastaa vanhempiensa odotuksia, mikä puolestaan voi vahingoittaa heidän itsetuntoaan.

Toiset tutkimukset taas ovat viitanneet siihen, että lapsen verbaalinen pahoinpitely voi olla syy moniin psykologisiin ongelmiin aikuisuudessa. Itse asiassa vanhempien huutamiseen on liitetty lapsen masennusta ja ahdistusta, ja jopa itsetuhoisia toimia, kuten alkoholin ja huumeiden väärinkäyttöä sekä riskialtista seksuaalista käyttäytymistä.

3. Emotionaalinen pahoinpitely voi johtaa lapsen käyttäytymisongelmiin

Lapselle huutaminen saa lapsessa aikaan stressireaktion, joka voi pitkällä aikavälillä johtaa masennukseen, alhaiseen itsetuntoon ja jopa itsetuhoiseen käyttäytymiseen

Sen sijaan että huutaminen ratkaisisi konflikteja, se vain pahentaa tilannetta.

Kuten olemme jo aikaisemmin artikkelin alussa maininneet, lapselle huutaminen saa hänen limbisen järjestelmänsä reagoimaan huutoihin joko puolustautumisen tai tilanteesta pakenemisen kautta. Monissa tapauksissa äänen korottaminen ja lapselle huutaminen voi olla hyvinkin kaukana ongelman ratkaisemisesta ja usein se tekee tilanteesta vain vakavamman; lisäämällä lapsen kapinaa ja itsepäisyyttä, joka voi pahimmassa tapauksissa asettaa lapsen jopa vaaratilanteeseen.

Aihetta tutkineet tutkijat ovat havainneet, että 13-vuotiaat lapset, jotka olivat kokeneet stressaavia tilanteita vanhempiensa huutamisen takia, lisäsivät omaa negatiivista käyttäytymistään keskipitkällä aikavälillä. Näin ollen tiedämme nyt, että lapselle huutamista kannattaa aina välttää, mikäli emme halua, että tilanne kehittyy entistä monimutkaisemmaksi.

4. Vanhempien huutaminen opettaa lapsille väärän tavan käsitellä tilanteita ja tunteita

Voisimme jopa sanoa, että vanhemmat ovat peili, johon lapset peilaavat itseään. Jos emme itse tiedä, kuinka hallitsemme tunteitamme, miten voimme opettaa lapsillemme heidän tunteidensa hallintaa? Menettäessämme kontrollin ja huutaessamme lapsille, opetamme heitä käyttäytymään samalla tavalla kuin me käyttäydymme. Huutamalla osoitamme lapselle, että tämä on tapa saada haluamamme.

Miksi emme siis keskustelisi huutamisen sijaan? Miksi emme opettaisi lapsia käsittelemään turhautumistaan ​​positiivisella tavalla? Yksi vanhempana olemisen tärkeimmistä tehtävistä onkin näyttää kunnollista esimerkkiä, jotta lapsista kasvaisi itsevarmoja, empaattisia ja kunnioittavia aikuisia.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: 5 vanhempien tekemää yleistä mokaa lasten kasvatuksessa

5. Vanhempien huutaminen voi vaikuttaa myös lapsen fyysiseen terveyteen

Lapsen kokema stressi voi pitkällä aikavälillä altistaa lapsen jopa useille kroonisille sairauksille, kuten niveltulehduksille ja migreenille

Kuten voimme huomata, tieteelliset tutkimukset ovat tulleet siihen tulokseen, että lasten kokema stressi jatkuvan huudon alaisena voi altistaa heidät jopa kroonisille sairauksille, jotka ovat tulosta stressin aiheuttamasta endokriinisestä purkautumisesta. Näistä lasten fyysiseen terveyteen vaikuttavista tekijöistä voimme mainita muun muassa seuraavat:

Yhteenvetona voimme todeta, että jos haluamme että lapsistamme kasvaa onnellisia, empaattisia, vahvoja ja terveitä aikuisia, meidän on ensin opittava hallitsemaan omia tunteitamme. Lapselle huutaminen ei ole koskaan oikea tapa konfliktien ratkaisemiseen, eikä se myöskään saa lapsia oppimaan, syömään lautastaan tyhjäksi saatikka valmistautumaan aamulla nopeammin kouluun lähtöön.

Unohda siis lapselle huutaminen jo tänään ja kokeile kunnioittavaa ja positiivista kasvatustekniikkaa. Kun tunnet olevasi lähellä räjähdyspistettäsi, etäänny tilanteesta, hengitä muutaman kerran syvään ja anna tilanteen rauhoittua. Pyri keskustelemaan asioista normaalilla äänellä lastesi kanssa ja asetu heidän tasolleen.

Muista, että vanhempina olemme kuin peilejä, joista lapsemme peilaavat itseään jatkuvasti ja että se, miten he näkevät itsensä tästä peilistä ja miten he oppivat hallitsemaan stressaavia tilanteita, riippuu suurelta osin juuri siitä, millaista esimerkkiä me vanhempina heille näytämme.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Devine, L. (2013). Outsmarting Anger: 7 Strategies for Defusing Our Most Dangerous Emotion. John Wiley & Sons. https://books.google.es/books?hl=es&lr=&id=72BcCwAAQBAJ&oi=fnd&pg=PR7&dq=Outsmarting+Anger:+7+Strategies+for+Defusing+Our+Most+Dangerous+Emotion&ots=ikZW2tZU_z&sig=xELqv65P6H_f1Pb_zwoQf23VCC0#v=onepage&q=Outsmarting%20Anger%3A%207%20Strategies%20for%20Defusing%20Our%20Most%20Dangerous%20Emotion&f=false
  • Tomoda, A., Sheu, Y. S., Rabi, K., Suzuki, H., Navalta, C. P., Polcari, A., & Teicher, M. H. (2011). Exposure to parental verbal abuse is associated with increased gray matter volume in superior temporal gyrus. Neuroimage, 54, S280-S286. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2950228/
  • Norman, R. E., Byambaa, M., De, R., Butchart, A., Scott, J., & Vos, T. (2012). The long-term health consequences of child physical abuse, emotional abuse, and neglect: a systematic review and meta-analysis. PLoS Med, 9(11), e1001349. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3507962/
  • Prieto, G. B. (2008). Hacia una educación de calidad. Revista Iberoamericana de Educación, 45(6), 3. http://www.cop.es/colegiados/m-13106/images/Art%C3%ADculoEducaciónCalidad.pdf
  • Miller, G. E., Chen, E., & Parker, K. J. (2011). Psychological stress in childhood and susceptibility to the chronic diseases of aging: moving toward a model of behavioral and biological mechanisms. Psychological bulletin, 137(6), 959. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3202072/

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.