Joskus lapsen stressi johtuu vanhemmista

huhtikuu 27, 2019
Vanhempien elämänrytmi, pyrkimys menestyä sekä liialliset odotukset voivat saada lapsen kärsimään stressin oireista.

Nykyisin moni vanhempi elää hyvin nopealla tahdilla. Ja kun menestymme, saatamme muuttua hyvin vaativiksi. Nopea elämänrytmi vaikuttaa lapsiin, aiheuttaen heille stressiä. Lapsen stressi on ikävä psyykkinen tila.

Vanhempien kiireinen elämänrytmi saattaa kohdistaa lapseen liikaa vaatimuksia. Hänen odotetaan oppivan nopeasti nukkumaan yksin, käymään potalla, hallitsemaan tunteitaan, puhumaan, kävelemään, mukautumaan kouluun…

Lasta vaaditaan saamaan hyviä arvosanoja ja menestymään ihmissuhteissaan, ja samalla hänelle tehdään kiireinen harrastusaikataulu. Lapsen stressi on kehon reaktio siihen, että hänelle annetaan liikaa vaatimuksia, joita hän ei pysty täyttämään.

Mitä tarkemmin ottaen on lapsen stressi?

pienen lapsen stressi

Moni lapsi joutuu sietämään vaatimuksia, jotka intensiivisyytensä ja pitkäkestoisuutensa vuoksi häiritsevät hänen henkistä tasapainoaan merkittävästi. Lapsi joutuu näkemään todella paljon vaivaa mukautuakseen tähän paineeseen. Useimmat eivät pysty täyttämään vanhempien suuria vaatimuksia, ja nämä lapset kärsivät stressistä.

Lapsen stressi voi aiheutua monenlaisista asioista. Eräät näistä ovat selkeästi uuvuttavia – esimerkkejä ovat luonnonkatastrofit, aseelliset konfliktit tai henkilökohtaiset epäonnen tilanteet, kuten vanhemman kuolema tai seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuminen.

Joissakin tilanteissa taas lapsen stressi johtuu rasittavista rutiineista tai arjesta, mikä tuottaa kehitysvaiheissa tunnetason ahdinkoa tai epämukavuutta. Stressaantuneet vanhemmat kasvattavat lapsistaan stressaantuneita.

Lapsen stressin oireet

Lapsuus on elämänvaihe, jossa tapahtuu hyvin monia muutoksia. Vauvat ja lapset kehittyvät ja etenevät jatkuvasti yhdestä vaiheesta seuraavaan. Joskus käy niin, että lapsi stressaantuu vanhempien aiheuttamasta lisäpaineesta johtuen.

Stressin oireet alle 5-vuotiaalla lapsella

  • Jatkuva ärtyneisyys
  • Itkeminen usein
  • Halu olla jatkuvasti vanhempien sylissä epämukavuuden lievittämiseksi
  • Puheongelmat
  • Varhaisemman lapsuuden käytösmuotojen toistaminen, kuten sängyn kastelu tai peukalon imeminen
  • Ylikorostuneet pelot (pimeän, eläinten, vanhemmista erossaolon yms. pelko)

Oireet yli 5-vuotiaalla lapsella

  • Ärtyneisyys, mielialan vaihtelut ja itkeminen yllättäen. Lapsi voi myös osoittaa aggressiivisuutta.
  • Huono arjen rutiinien hoito ja motivaation puute
  • Väsymys, laiskuus tai huolimattomuus
  • Valitukset päänsärystä ja fyysisestä epämukavuudesta
  • Sairaudet, joihin ei ole fyysistä syytä
  • Keskittymiskyvyn puute
  • Apaattinen käytös tai torjunta
  • Painajaiset tai yökastelu
  • Muutokset lapsen opiskelutottumuksissa tai arvosanoissa
  • Muutokset tai ongelmat syöntitottumuksissa

Aiheuttaako vanhempien kiireinen elämänrytmi lapselle stressiä?

Vanhempien elämänrytmi, jossa tiukat aikataulut eivät salli riittävästi aikaa henkilökohtaisen ja perhe-elämän tasapainottamiseksi työn kanssa, voi vaikuttaa merkittävästi lapsen hyvinvointiin.

Hyvin kiireiset vanhemmat vaikuttavat ensinnäkin lapsen fyysisen ja psyykkisen kehityksen luonnollisiin rytmeihin, mutta lisäksi he saattavat helposti jättää lapsen erityistarpeet täyttymättä.

Tällaiset vanhemmat noudattavat usein ”vanhemmuusohjeita” ja odottavat lasten mukautuvan näihin. He haluavat nopeuttaa lasta, joka kuitenkin tarvitsee tietyn aikaa unirytmin säätelyyn, jotta ruoansulatus sekä tunteet olisivat säädeltyjä.

Lisänä on lapsen kokema stressi koulussa. Tiukat aikataulut, pitkät matkat kotoa kouluun, epäonnistumisen pelko, kiusaaminen tai ahdistelu, vanhempien suuret odotukset, kotitehtävät… Tämän kaiken tuloksena on stressiä.

Näin lievität lapsen stressiä

apua lapsen stressiin

Ensimmäisenä suosituksena on intensiteetin vähentäminen. Vanhempien tulee nähdä vaivaa auttaakseen lapsiaan, jotta nämä eivät kärsisi aikuisilta tulevasta stressistä.

Lapsen stressi voi vaikuttaa ensinnäkin hänen hyvinvointiinsa laajalti, mutta se saattaa haitata aikuisuudessakin. Itse asiassa joillakin aikuisilla sydänsairaudet ja diabetes ovat yhteydessä lapsena koettuun stressiin.

Perussuosituksia stressin estämiseksi ja lievittämiseksi lapsella ovat seuraavat:

  • Anna paras mahdollinen esimerkki itsehillinnästä lapsellesi. Olet roolimalli, jota lapsesi seuraa, ja se tapa jolla hän reagoi stressaaviin asioihin, tulee sinulta.
  • Pyri olemaan kärsivällinen, iloinen, rauhallinen ja hellä, ja yritä ajatella asioita kunnolla. Näin lapsellasi on enemmän resursseja stressin välttämiseksi.
  • Vietä aikaa lastesi kanssa ja anna heille ratkaisuja arjen ongelmiin. Näin voit edistää realistista ja optimistista lähestymistapaa vaikeuksien voittamiseen.
  • Kuuntele ja tunnusta lapsesi mielipiteet. Jos hänellä on jo stressin oireita, kommunikointi on hyvin tärkeää.
  • Selvitä, mitkä lapsen mielipiteet ovat koskien kouluaktiviteetteja ja kotiläksyjä.
  • Kunnioita jokaisen lapsesi erityisiä tarpeita. Vältä vertaamista sisaruksiin tai muihin lapsiin. Arvosta jokaisen lapsen kykyjä ja taitoja.

Muutama lisäsuositus

Lapsesi on arvokas, joten älä anna hänen tuntea ettei hän saa kunnioitusta, arvostusta tai rakkautta muuten kuin suoriutuessaan erinomaisesti. Rakkautesi ja kunnioituksesi tulisi perustua muihin asioihin.

Vältä vaatimasta enemmän kuin lapsesi pystyy antamaan tai saavuttamaan. Tutustu häneen ja kunnioita lastasi sellaisena kuin hän on, äläkä ole syy stressiin.

Meadows, J. (2017). Stress. In Spirit and Capital in an Age of Inequality. https://doi.org/10.4324/9781315413532

Thompson, R. A. (2014). Stress and child development. Future of Children. https://doi.org/10.1353/foc.2014.0004