Vaskulaarinen perforaatio ja keskuslaskimokatetrit

29 maaliskuu, 2020
Vaskulaarinen perforaatio on epätavallinen komplikaatio. Tässä artikkelissa opit enemmän eri katetrityypeistä ja siitä, mikä tätä harvinaista ongelmaa aiheuttaa.

Keskuslaskimokatetrin käyttö voi aiheuttaa vahinkoa sitä ympäröiviin rakenteisiin, ellei sitä tehdä oikealla tavalla. Vaskulaarinen perforaatio voi esimerkiksi syntyä silloin, kun katetrin kärki asetetaan väärin. Onneksi vaskulaarinen perforaatio on kuitenkin epätavallinen komplikaatio. Vain 10 % perforaatioista tapahtuu keskuslaskimoissa.

Kun näin tapahtuu, diagnosoidaan se yleensä vasta liian myöhäisessä vaiheessa. Se voi siis olla vaarallista. Siitä syystä haluamme tutkia tässä artikkelissa tarkemmin tätä ongelmaa ja kuinka se voidaan havaita.

Keskuslaskimokatetrityypit

Vaskulaarinen perforaatio keskuslaskimokatetria laitettaessa.

Toisin kuin tavallinen laskimonsisäisessä linjassa käytettävä katetri, keskuslaskimokatetri on kestävämpi, eikä se tukkeudu tai aiheuta infektiota helposti.

Nämä katetrit on suunniteltu niin, että ne saadaan ulottumaan suurimpaan keskuslaskimoon lähellä sydäntä. Katetrit vaihtelevat koon, pituuden ja kanavien lukumäärän mukaan riippuen siitä mihin käyttöön ne on tarkoitettu.

Nämä ovat keskuslaskimokatetrien päätyyppejä:

Perifeerinen keskuskatetri

Kyseessä on pitkä katetri, joka ulottuu käsivarressa tai jalassa olevasta laskimosta suurimpaan laskimoon lähellä sydäntä. Sitä kutsutaan myös “keskilinjan katetriksi”, kun se asetetaan sillä tavoin, että katetrin kärki pysyy suhteellisen suuressa laskimossa. Se ei kuitenkaan ulotu suurempaan laskimoon.

Lue myös: Ruokatorven laskimolaajentumat

Tunneliton katetri

Tunneliton keskuskatetri saattaa koostua suuremmasta kaliiperista ja se on tarkoitus asettaa suhteelliseen suureen laskimoon. Tällainen keskuslaskimo voi olla kaulassa tai reidessä.

Tunnelikatetri

Tämä saattaa sisältää mansetin, joka stimuloi kudoksen kasvua auttaen sitä pysymään paikoillaan kehossa. Tunnelikatetreja on erikokoisia ja -tyyppisiä. Niiden turvallisuus ja helppokäyttöisyys ovat niiden pääominaisuuksia.

Porttikatetri

Kyseessä on pysyvä laite, joka koostuu pieneen säiliöön kytketystä katetrista.

Ultraääntä käytetään yleisimmin katetrin asettamiselle sopivan laskimon arvioimiseen ja tunnistamiseen. Se antaa toimenpidettä suorittavalle radiologille mahdollisuuden tunnistaa se nopeammin.

Vaskulaarisen perforaation riski

Verisuonet

Perifeerisen keskuskatetrin asettaminen yhdistetään yleensä vakaviin oireisiin. Vaskulaarinen perforaatio on yksi niistä. Sen oikeanlainen asento täytyy aina varmistaa.

Vaskulaarisen perforaation suhteen valittu diagnostinen testi keskustasolla on tietokonetomografia.

Keskusvaltimokatetrin käyttöön liittyy suoraan kaksi riskityyppiä:

  • Riskit, joita esiintyy asettamisen aikana.
  • Riskit, joita esiintyy laitteen ollessa kehossa.

Joitakin tällaisia riskejä ovat:

  • Viiltokohdan infektio pian katetrin asettamisen jälkeen.
  • Verenvuotoriski.
  • Ilmarinta tai ilman kerääntyminen rintakehään, mikä voi johtaa keuhkojen kasaanpainumiseen. Näin saattaa tapahtua, kun katetri asetetaan rinnassa tai kaulassa olevaan laskimoon. Sitä ei kuitenkaan esiinny käsivarren laskimoiden kanssa.
  • Katetri saattaa joskus mennä valtimoon laskimon sijaan. Jos näin tapahtuu, täytyy lääkärin poistaa se. Useimmiten valtimo paranee sitten itsestään, mutta se vaatii toisinaan kirurgista toimenpidettä.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: PEG-letkun asettaminen ja vaihto

Vaskulaarisesta perforaatiosta johtuva infektio

Keskusvaltimokatetria käytettäessä voi esiintyä kahdentyyppistä myöhäistä infektiota:

  • Ihoinfektiota katetrin asettamisaukossa.
  • Infektiota verenkierrossa.

Kun alan ammattilainen ei liitä katetria oikealla tavalla ihoon, on mahdollista, että se tulee vahingossa ulos. Mikäli näin tapahtuu, viiltokohtaa tulee painaa steriilillä sidoksella ja kertoa siitä lääkärille välittömästi.

Kaikki keskusvaltimokatetrit voivat tukkeutua verihyytymästä. Hyytymää voidaan hoitaa verenohentajilla, mutta toisinaan katetri täytyy poistaa.

Selvin merkki katetriin liittyvästä ongelmasta on tunne epäsäännöllisestä sydämensykkeestä. Jos koet näin tapahtuvan, käy lääkärissä. Katetrit ovat kuitenkin yleisesti ottaen todella turvallisia.

  • Carballo, M. (2015). Elección de un catéter de acceso periférico. Técnicas y Procedimientos de Enfermería.

  • Juan, I. (2006). POSICIÓN IDEAL DE LA PUNTA DEL CATÉTER VENOSO CENTRAL. Rev. Chil. Anestesia.

  • Aguinaga A, D. P. J. . (2011). Infección asociada a catéter en hemodiálisis: diagnóstico, tratamiento y prevención ACCESO VASCULAR EN HEMODIÁLISIS. NefroPlus. https://doi.org/10.3265/NefroPlus.pre2011.Jun.11016