Ruokatorven laskimolaajentumat

marraskuu 4, 2019
Ruokatorven laskimolaajentumat aiheuttavat selkeitä oireita, jotka monella potilaalla pahenevat siksi, että ne jätetään alussa hoitamatta. Tällä kertaa katsomme kyseisen häiriön erilaisia mahdollisia hoitokeinoja.

Suonikohjut ovat kaikille tuttu käsite. Ne ovat laajentuneita verisuonia, mikä liittyy verisuonten vajaatoimintaan. Entäpä sitten ruokatorven laskimolaajentumat? Ne sijaitsevat ruokatorven päässä ja haittaavat veren kunnollista virtaamista.

Tänään kerromme, mitä ruokatorven laskimolaajentumat ovat ja miten niitä hoidetaan. Jatka lukemista, tunnistaaksesi oireet ajoissa ja saadaksesi hoitoa mahdollisimman nopeasti.

On tärkeää puhua heti lääkärille, jos huomaat mitään oireita ruokatorven laskimolaajentumista. Tämä ilmiö voidaan nimittäin joskus sekoittaa muihin vähemmän vakavin ongelmiin, ja vain varhainen hoito auttaa varmistamaan, että tila ei pääse pahenemaan.

Mistä voit tietää, että kärsit ruokatorven laskimolaajentumista?

ruokatorven laskimolaajentumat

Suurin riski, jonka ruokatorven laskimolaajentumat tuovat mukanaan, on repeämien ja verenvuodon mahdollisuus.

Jotta voisit selvittää, kärsitkö itse ruokatorven laskimolaajentumista vai onko kyseessä jokin muu terveyttä haittaava ilmiö, on tarpeen ottaa huomioon eräät tekijät, jotka vaikuttavat tämän tilan kehittymiseen, sekä mahdolliset häiriöön viittaavat oireet.

On kuitenkin huomioitava, että usein ruokatorven laskimolaajentumat eivät aiheuta mitään oireita, tai kuten sanottu, potilaan oireet voivat joskus tulla sekoitetuiksi jonkin vähemmän vakavan tilan oireisiin.

Nämä oireet kertovat, että kyseessä ovat ruokatorven laskimolaajentumat:

  • Musta uloste: Mikäli musta väri johtuu tästä sairaudesta, tarkoittaa se sitä että ulosteen joukossa on verta. Tämä muutos värissä johtuu siitä, että verisuonet ovat revenneet.
  • Veren oksentaminen: Ensin potilas saattaa tuntea pyörrytystä tai kevyttä huimausta, mutta lopulta hän oksentaa verta. Jos näin käy omalla kohdallasi, sinun tulee ehdottomasti käydä lääkärissä välittömästi.
  • Tajunnan menetys: Näin käy yleensä siksi, että ruokatorven laskimolaajentumat aiheuttavat verenvuotoa – kyseisen ilmiön tuloksena on vakavissa tapauksissa huimausta ja pyörtymistä.

Jos näitä oireita esiintyy, potilaan on tärkeää käydä lääkärissä niin pian kuin mahdollista. Tajuttomuus, huimaus ja veren oksentaminen voivat kaikki olla hälytysmerkkejä siitä, että ruokatorven verisuonissa on tämä vaarallinen ongelma.

Lue aiheesta lisää: 7 ravintovinkkiä ruokatorven refluksitaudin hoitoon

Diagnoosin tekeminen tähystyksen avulla

ruokatorven laskimolaajentumat

Tarkan diagnoosin tekemiseksi lääkäri suorittaa tähystyksen. Näin saadaan otettua myös koepala.

Tämän suorittamiseksi lääkäri laittaa potilaan ruokatorveen kameran, jonka avulla pystytään tarkistamaan, onko siellä epänormaalin näköisiä verisuonia. Jos näitä löytyy, voidaan arvioida myös suonten poikkeamien vakavuus, eli voidaan nähdä ovatko suonet paksuja, onko niitä paljon tai onko alueella vakavaa verenvuotoa.

Lääkäri valitsee hoitomuodon sen perusteella, minkä tyyppisiä verisuonia potilaalla havaitaan. Jos lääkäri ei esimerkiksi löydä useita suonia, mikäli ne ovat pieniä tai alueella ei ole verenvuotoa, hän saattaa vain ehdottaa tarkastuskäyntiä, jotta voidaan havaita, miten tilanne kehittyy.

Lue aiheesta lisää: Vaalea tai valkoinen uloste – syyt ja hoito

Ruokatorven laskimolaajentumat ja niiden hoito

Tähystys mahdollistaa sen, että lääkäri saa tehtyä tarkan diagnoosin ja valittua juuri potilaan tilanteeseen sopivan hoitomuodon.

Kuten jo mainitsimmekin, hoito riippuu siitä, minkä tyyppisiä verisuonia havaitaan tähystyksen avulla. Seuraavassa on eräitä hoitomuotoja, joita tämän sairauden yhteydessä voidaan hyödyntää:

  • Lääkitys: Jos potilaalla ei ilmene verenvuotoa, ja vaikka verisuonet olisivat suuriakin, niiden painetta voidaan vähentää lääkkeillä.
  • Endoskooppinen ligaatio: Lääkäri suosittelee tätä ratkaisua silloin, kun potilas ei pysty ottamaan yllä mainittuja lääkkeitä. Tämä menettely koostuu siitä, että suonia kiristetään kuminauhoilla, jotta niiden häviämistä voitaisiin edistää.
  • Endoskooppinen skleroterapia: Lääkäri suosittelee tätä vaihtoehtoa, jos potilaalla ilmenee verenvuotoa. Hoito koostuu aineen ruiskuttamisesta verisuoniin.

On muistettava, että kaikki nämä hoidot voivat aiheuttaa potilaalle komplikaatioita, ja esimerkiksi lääkkeet saattavat tuottaa epämiellyttäviä sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia, ripulia tai huimausta.

Siksi lääkärit tekevät aina perusteellisen arvioinnin, jotta he voisivat selvittää mikä hoito olisi sopivin valinta jokaiselle ruokatorven laskimolaajentumista kärsivälle potilaalle.

Ne potilaat, joilla on myös kirroosia (maksasairaus) tai joilla on ollut tromboosi, joutuvat olemaan varovaisempia oireiden tai hälytysmerkkien suhteen, jotka voivat kertoa ruokatorven laskimolaajentumien kehittymisestä. Vaikka nämä oireet voivatkin ilmestyä ihmiselle muistakin syistä, mainittuihin ryhmiin kuuluvat ihmiset ovat kaikkein alttiimmassa asemassa olevia tämän sairauden kohdalla.

Lopuksi haluamme vielä tähdentää, että jos huomaat ulosteesi olevan mustaa, koet huimausta tai oksennat verta, sinun tulee käydä lääkärissä niin pian kuin mahdollista. Vain varhaisessa vaiheessa tehty hoito pystyy estämään tilannetta pahenemasta, ja se myös lievittää kipua ja epämukavuutta, jonka ruokatorven laskimolaajentumat aiheuttavat.

Jos suuret ruokatorven laskimolaajentumat pääsevät repeämään, tämä voi aiheuttaa melko vakavaa verenvuotoa, joka saattaa aiheuttaa ihmiselle hengenvaaran. Siksi ei koskaan tulisi suhtautua kevyesti niihin merkkeihin, jotka voivat kertoa tästä epänormaalista ilmiöstä ruokatorvessa sijaitsevissa verisuonissa.

  • Infante Velázquez, Mirtha, Rosado Vargas, Coralia, Pérez Lorenzo, Marlene, Samada Suárez, Marcia, & Hernández Amarán, Mariela. (2013). Factores predictivos de la presencia de várices esofágicas en pacientes cirróticos. Revista Cubana de Medicina Militar42(1), 56-61. Recuperado en 01 de febrero de 2019, de http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&;amp;pid=S0138-65572013000100008&lng=es&tlng=es.
  • Vázquez González, Pedro, & Osorio Pagola, Marcos. (2010). Escleroterapia endoscópica de várices esofágicas. Presentación de un caso: nueva medida a tener en cuenta. MediSur8(5), 76-79. Recuperado en 01 de febrero de 2019, de http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&;amp;pid=S1727-897X2010000500014&lng=es&tlng=es.
  • Velásquez Chamochumbi, Hermes. (2006). Hemorragia digestiva por várices esófago – gástricas. Acta Médica Peruana23(3), 156-161. Recuperado en 01 de febrero de 2019, de http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&;amp;pid=S1728-59172006000300006&lng=es&tlng=es.
  • Zumaeta Villena, Eduardo. (2007). Várices esofagogástricas. Acta Médica Peruana24(1), 47-52. Recuperado en 01 de febrero de 2019, de http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&;amp;pid=S1728-59172007000100011&lng=es&tlng=es.