Valkosipulin valmistus lääkekäyttöön
Tarkistanut ja hyväksynyt: ravitsemusterapeutti Maria Patricia Pinero Corredor
Valkosipuli sisältää lukuisia terveyttä edistäviä ominaisuuksia ja siksi onkin hyvä tietää, miten sitä tulisi nauttia eri tapauksissa, sillä eri oireet tarvitsevat erilaiset valkosipulin käyttötavat.
Miten valkosipulia voidaan syödä?
Valkosipulia voidaan syödä raakana. Pari, kolme valkosipulinkynttä on suositeltu määrä aamuisin syötäväksi. Mikäli valkosipulin vahva maku ei miellytä, voidaan se vaikkapa raastaa ja lisätä sekaan puolikkaan sitruunan mehu.
Jokapäiväinen raa’an valkosipulin nauttiminen on suositeltavaa, jotta saisit sen kaikki terveyshyödyt kokonaisvaltaisesti käyttöön. Valkosipulin syönti toki aiheuttaa pahanhajuista hengitystä, jonka vuoksi sen voi syödä sitruunan kera. Myös kanelin nauttiminen jälkikäteen voi auttaa.
Valkosipulikeitos
Toinen keino nauttia valkosipulia on tehdä siitä keitos. Lisää kolme tai neljä valkosipulinkynttä litraan vettä ja keitä. Tämä voi olla monille helpompi keino nauttia valkosipulia, sillä keittämisen aikana sen vahva maku ja tuoksu heikentyy. Tällä keinolla et tuoksahda niin pahasti valkosipulilta.
Valkosipuli etikan kera
Tämän maku on erittäin voimakas, mutta monet pitävät siitä kovasti eivätkä anna edes tuoksun vaivata. Näille ihmisille terveysvaikutukset menevät edelle ja tuoksu on vain sen mukana tuleva pieni miinus.
Lisää voit lukea esimerkiksi täältä: Näin hyödyt päivittäisestä valkosipulin syömisestä
Meidän ja monien muiden mielestä tärkeintä on ehkäistä sairauksia ja tässä taistelussa sairauksia vastaan valkosipulilla on tärkeä rooli, nauttimistavasta riippumatta. Valkosipulia nauttimalla voit ehkäistä monia terveyshaittoja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Carr, A. C., & Maggini, S. (2017). Vitamin C and Immune Function. Nutrients, 9(11), 1211. https://doi.org/10.3390/nu9111211
- El ajo: más allá de su sabor. (2018, June 7). Fundación Española del Corazón. https://fundaciondelcorazon.com/blog-impulso-vital/2399-el-ajo-mas-alla-de-su-sabor.html
- Ho, C. W., Lazim, A. M., Fazry, S., Zaki, U. K. H. H., & Lim, S. J. (2017). Varieties, production, composition and health benefits of vinegars: A review. Food chemistry, 221, 1621–1630. https://doi.org/10.1016/j.foodchem.2016.10.128
- Maganto Fraile, A. (2018). Análisis de los consejos nutricionales sobre la salud cardiovascular en base a la evidencia científica. Universidad de Castilla-La Mancha. https://ruidera.uclm.es/xmlui/handle/10578/18193
- Peiró, P. S., & Lainez, M. C. T. (2020). El ajo: “allium sativum.” Medicina naturista, 14(1), 123–126. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7248988
- Percival S. S. (2016). Aged Garlic Extract Modifies Human Immunity. The Journal of nutrition, 146(2), 433S–436S. https://doi.org/10.3945/jn.115.210427
- Varshney, R., & Budoff, M. J. (2016). Garlic and Heart Disease. The Journal of nutrition, 146(2), 416S–421S. https://doi.org/10.3945/jn.114.202333
- Zeng, T., Guo, F. F., Zhang, C. L., Song, F. Y., Zhao, X. L., & Xie, K. Q. (2012). A meta-analysis of randomized, double-blind, placebo-controlled trials for the effects of garlic on serum lipid profiles. Journal of the science of food and agriculture, 92(9), 1892–1902. https://doi.org/10.1002/jsfa.5557
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.
