Tiesitkö, että yksinäisyys voi aiheuttaa unettomuutta?
Yksinäisyys ja unettomuus ovat tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa kuin kenties luulet. Ihmiset, jotka ovat eristyksissä tai joiden sosiaalinen elämä on rajoittunutta, voivat olla unettomuudelle alttiimpia kuin muut.
Sosiaalinen media ja internet ovat luoneet täydelliset olosuhteet sille, että ihmisillä on vähemmän kontaktia ympärillään eläviin toisiin ihmisiin.
Lisäksi on niin, että kun ihmiset muuttavat pois tai kohtelevat sinua huonosti, tämän seurauksena voi olla se, että jämähdät omaan hallittuun, mutta yksinäiseen tilaasi.
Tämä taipumus eristäytyä voi tuoda mukanaan monet haittapuolet, ja yksi pahimmista voi ehdottomasti olla se, että lepoa tuovan unen saaminen vaikeutuu.
Jatka lukemista, sillä nyt kerromme tästä syy-seuraus -suhteesta tarkemmin, eli vastaamme seuraavaan kysymykseen: miksi yksinäisyys voi johtaa unettomuuteen?
Voiko yksinäisyys aiheuttaa unettomuutta?
Kun ryhmä tutkijoita King’s College -yliopistossa (Iso-Britannia) tutkivat nukkumistottumuksia, he odottivat havaitsevansa yhteyden unettomuuden ja erilaisten elämäntyylitekijöiden välillä. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Heidän tutkimukseensa sisältyi sellaisia tekijöitä kuten työntekijästatus, perheellisyys tai perheettömyys, alkoholin juonti ja jopa perinnölliset tekijät.
Lopulta kuitenkin millään näistä ei olut suoraa suhdetta huonoon nukkumiseen. Yhdellä asialla kuitenkin oli: yksinäisyyden tunteella.
Itse asiassa ne, jotka tunsivat olevansa yksin, olivat 25 prosenttia todennäköisemmin tästä epämiellyttävästä unihäiriöstä kärsiviä.
Vieläkin huolestuttavampaa on se, että tämä unettomuutta koskeva tutkimus tehtiin nuorilla ihmisillä, joiden ikä oli 18-19.
Uhrit ja unettomuus
Tämä trendi oli vieläkin selvempi niillä, jotka kertoivat kärsineensä huonosta kohtelusta tai väkivallasta lapsuutensa aikana. Huono kohtelu, raiskaus ja kiusaaminen kaikki saavat aikaan eristyneisyyttä, joka sitten vaikuttaa uhrien uneen.
Kaikki tämä tieto kutsuu meitä miettimään sitä vaikutusta, jonka trauma saa aikaan ihmisen unen laadussa ja määrässä. Onhan niin, että väärinkohteluun liittyy stressiä, hämmennystä, ahdistusta ja psykologisia muutoksia.
Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa päätelmä tätä aihetta koskien.
Sama trendi pätee myös aikuisiin
Vuonna 2011 toinen ryhmä tutkijoita teki samanlaisen tutkimuksen maaseudulla Etelä-Dakotassa Yhdysvalloissa. Tällä kerralla tutkijat keskittyivät 95 aikuiseen, jotka sanoivat tuntevansa olevansa “yksin”, vaikka he eivät olleetkaan täysin eristyksissä.
Heidän tutkimuksessaan ei löydetty erityistä yhteyttä yksinäisyyden ja unenpuutteen välillä.
Useimmat osallistujat kuitenkin kuvailivat ilmiön nimeltään “pirstoitunut uni”. Tässä tapauksessa heidän leponsa tuli jatkuvasti keskeytetyksi.
Molemmat tutkimukset päätyivät samoihin loppupäätelmiin: käsitykset yksinäisyydestä loivat unettomuutta, joka on haitallista ihmisen terveydelle.
Antropologinen hypoteesi
Tutkijat totesivat yleisesti ottaen ensimmäisessä tutkimuksessa, että tämä suhde unettomuuteen on ihmisen evoluutioon liittyvä reaktio.
Tästä näkökulmasta yksinäisyys ihmisen mielessä muuntuu epävarmuudeksi ja tunteeksi avuttomuudesta. Kun me koemme, että olemme eristyksissä, aivot valmistautuvat automaattisesti estämiseen, kamppailuun ja pakoon.
Tämä voi selittää sitä, miksi ihmiset heräävät jatkuvasti yöllä.
Itse asiassa tässä saattaa olla kyseessä itsesuojelun mekanismi, joka aktivoituu, kun ihminen tuntee olonsa yksinäiseksi.
Tämä voisi olla erityisen tärkeää ihmisille, jotka ovat juuri itsenäistä elämäänsä aloittavia nuoria, tai niille, jotka ovat lähiaikoina muuttaneet uuteen paikkaan.
Opettele olemaan itsenäinen
Molemman tutkimuksen tulokset vahvistavat sen tärkeyden, että ihminen opettelee olemaan itsenäinen osana kehitystään.
Nuoresta iästä lähtien valmistautuminen tähän voi tehdä aikuisuudessa vastaan tulevien muutoksien kestämisestä helpompaa, ja vanhemmilla on erittäin tärkeä rooli tässä kaikessa.
Kuinka voit sitten auttaa nuorta ihmistä olemaan itsenäisempi?
Jokainen vanhempi käyttää todennäköisesti tässä tarkoituksessa omia keinojaan, mutta tärkeää on se, että nuoret aikuiset ja lapset laitetaan hallittuihin tilanteisiin, joissa heidän täytyy pitää huolta itsestään.
Saavutuksen kokeminen voi olla toinen avainasia siinä, että juuri itsenäistyneet lapset pystyvät luomaan vakautta.
Säännölliset puhelinsoitot ja sähköpostiviestit voivat auttaa tasapainottamaan heitä tunnetasolla.
On myös hyvä idea, että vanhemmat käyvät lastensa luona viikonloppuisin. Tällä tavalla he voivat edistää lastensa tunnetason vakautta. Tämä auttaa uudistamaan heidän itsevarmuuttaan, muistuttaen siitä että he eivät ole yksin.
Kuinka yksinäisyyttä ja unettomuutta voidaan torjua?
Kummallista kyllä, elämme viestinnän aikakautta, mutta tästä huolimatta olemme kenties eräässä kaikkein yksinäisimmistä ihmiskunnan vaiheista.
Ne asiat, jotka tuovat ihmiset yhteen sosiaalisesti, tarvitsevat uudistusta – oman fyysisen ja tunnetason hyvinvointimme vuoksi.
Ne, jotka ovat olleet väärinkohtelun uhreja, sekä ne, jotka ovat juuri muuttaneet tai joutuneet leskiksi, kuten myös nuoret ja vanhukset, ovat kaikkein alttiimpia tunteille eristyneisyydestä.
Koskettaako asia itseäsi, eli vaikuttaako yksinäisyyden kokeminen unenlaatuusi?
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hom, M. A., Hames, J. L., Bodell, L. P., Buchman-Schmitt, J. M., Chu, C., Rogers, M. L., … Joiner, T. E. (2017). Investigating insomnia as a cross-sectional and longitudinal predictor of loneliness: Findings from six samples. Psychiatry Research. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2017.03.046
- Sharma, B., Lee, T. H., & Nam, E. W. (2017). Loneliness, insomnia and suicidal behavior among school-going adolescents in Western Pacific Island countries: Role of violence and injury. International Journal of Environmental Research and Public Health. https://doi.org/10.3390/ijerph14070791
- Allgulander, C. (2010). Novel approaches to treatment of generalized anxiety disorder. Current Opinion in Psychiatry. https://doi.org/10.1097/YCO.0b013e328333d574
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.