Suulakihalkiosta kärsivien lasten hammashoito
Suulakihalkiosta kärsivät lapset tarvitsevat omanlaistaan hammashoitoa. Tämä suun epämuodostuma altistaa tietyille muutoksille, jotka voidaan hyvällä ja oikea-aikaisella hoidolla välttää ja kumota.
Huuli- ja suulakihalkio ovat syntymävikoja, joiden syytä ei tunneta, joskin ne voidaan yhdistää eri riskitekijöihin. Raskauden seurannan ansiosta ne voidaan yleensä havaita ultraäänikuvauksella jo ennen lapsen syntymää, mikä auttaa varautumaan syntymähetkeen.
Huuli- tai suulakihalkio ei vaikuta ainoastaan niistä kärsivien lasten ulkonäköön; myös syömiseen ja puhumiseen liittyvät komplikaatiot ja hammasongelmat ovat sen ilmeisiä seurauksia. Varhainen hoito parantaa lasten elämänlaatua. Mitä suulakihalkiosta kärsivien lasten hammashoidosta sitten tulisi muistaa?
Mikä on suulakihalkio?
Huuli- ja suulakihalkio ovat kaksi samankaltaista poikkeavuutta, jotka syntyvät sikiövaiheessa. Ensimmäinen vaikuttaa huulikudoksiin, toinen suulakeen. Ne voivat esiintyä samanaikaisestikin.
Kun vauva kehittyy äitinsä kohdussa, nenän ja suun luut ja pehmytosat eivät sulaudu yhteen kitalaeksi ja ylähuuleksi, vaan näihin rakenteisiin jää aukko tai väli.
Väli tunnetaan halkiona. Se voi olla erikokoinen ja vaikuttaa eri kudoksiin:
- Pieni halkeama pelkästään huulessa.
- Halkeama, joka ulottuu huulesta nenään.
- Halkio suulaessa – tämä voi olla anteriorinen (kova kitalaki), posteriorinen (pehmeä kitalaki) tai täydellinen (kumpikin alue).
Nämä epämuodostumat voivat esiintyä vain toisella puolella (unilateraalinen) tai molemmilla puolilla suuta (bilateraaliset halkeamat). Ne merkitsevät joka tapauksessa monia ongelmia lapsen suun toiminnoissa. Ne vaikuttavat imetykseen, syömiseen, puheeseen, kuuloon ja hampaiden muodostumiseen.
Lisäksi, ja erityisesti kun se koskettaa huulta, halkio on hyvin selkeä epämuodostuma, joka vaikuttaa ulkonäköön. Näin ollen sillä on usein seurauksensa henkilön ihmissuhteisiin, itsetuntoon, itseluottamukseen ja koko elämänlaatuun.
Suulakihalkion syyt
Tämän epämuodostuman tarkkaa syytä ei täysin tunneta. Se on kuitenkin yhdistetty useisiin perinnöllisiin ja ympäristötekijöihin:
- Geneettinen alttius ja periytyminen
- Vanhempien lääkkeiden- tai huumeidenkäyttö
- Ensimmäinen raskaus
- Altistuminen myrkyille
- Tietyt virukset
Suulakihalkiosta kärsivien lasten hammasongelmat
Huuli- ja suulakihalkioiden yhteydessä ilmenee usein lukuisia ongelmia, jotka ilmiselviä heti syntymästä lähtien. Varhainen hoitoon hakeutuminen ehkäisee näitä seurauksia.
Ensimmäiset komplikaatiot tulevat ilmi imetyksessä. Huulen sulkeutumattomuus tai yhteys kitalaen ja nenäsierainten välillä vaikeuttaa rinnan imemistä ja maidon nielemistä.
Syöminen yleensäkin ja korvaongelmat ovat muita tämän epämuodostuman aiheuttamia haittoja. Nämä vaikeudet ovat voitettavissa hoidoilla ja määrätyillä seurantakäynneillä.
Kun lapsi alkaa puhua, useiden foneemien lausuminen ja ääntämys kärsivät myös. Hoidot ja interventiot ennen tätä vaihetta auttavat vähentämään kyseisen epämuodostuman vaikutuksia suulliseen viestintään.
Mitä hammasongelmiin tulee, hampaat lähinnä halkiota kärsivät yleensä eniten. Myös muita seurauksia syntyy, kuten seuraavia:
- Hampaiden reikiintymisen ja parodontiitin kasvanut esiintyvyys
- Kiillehypoplasiat
- Poikkeavuudet hampaiden muodossa, koossa ja lukumäärässä
- Hampaiden virheasennot
Saatat olla kiinnostunut tästäkin artikkelista: Vastasyntyneen asfyksia: mistä hapenpuute johtuu?
Suulakihalkion hoito
Teknologisen kehityksen ansiosta huuli- ja suulakihalkion diagnoosi tehdään tavallisesti raskausajan ultraäänikuvista ennen lapsen syntymää. Tämä on loistava etu suunniteltaessa lähestymistapaa ongelmaan etukäteen.
Jos tämä ei ole ollut mahdollista, diagnoosi tehdään syntymähetkellä. Kyseisten rakenteiden puutteellinen yhteys voidaan havaita suun, nenän ja suulaen suurpiirteisessä fyysisessä tutkimuksessa. Heti syntymästä lähtien aloitettu monitieteinen hoito parantaa ennustetta.
Hoitotiimi koostuu yleensä lastenlääkäreistä, leukakirurgeista, lasten hammaslääkäreistä, korva- ja kurkkulääkäreistä, puheterapeuteista, audiologeista ja psykologeista. Tapauksen niin vaatiessa mukana voi olla myös perinnöllisyystieteilijöitä ja sosiaalityöntekijöitä.
Hoito jaetaan kahteen päävaiheeseen. Toinen on kirurginen vaihe, joka käsittää tarvittavat leikkaukset halkion sulkemiseksi. Toinen vastaa kaikkia muita hoitoja ja terapioita lapsen eri toimintojen kuntouttamiseksi.
Kirurginen hoito
Leikkausten tavoitteena on sulkea halkiot. Epämuodostuman tyypistä ja laajuudesta riippuen leikkaus tehdään useassa vaiheessa tai useammalla kerralla. Ensimmäinen leikkaus tehdään huulihalkion sulkemiseksi huulten korjausleikkauksessa.
Leikkaus vaatii nukutusta leikkaussalissa. Se tehdään yleensä ennen lapsen ensimmäistä syntymäpäivää. Kun huulihalkio sulkeutuu, ylähuulen ja nenän muoto paranee, ja jäljelle jää vain pieni arpi.
Jos lapsella on myös suulakihalkio, tarvitaan vielä suulakileikkausta. Se tehdään yleensä 12-18 kuukauden iässä ennen kuin lapsi alkaa puhua.
Toimenpide sulkee epämuodostuman suulaessa ja siitä johtuvan yhteyden suun ja nenäsierainten välillä. Tämä helpottaa lapsen kykyä syödä, sillä se estää ruokaa joutumasta nenään.
Lapsi tarvitsee usein läpi elämänsä uusia toimenpiteitä kudosten korjaamiseksi. Näillä toimenpiteillä pyritään parantamaan potilaan suun toimintoja tai ulkonäköä.
Muut hoidot
Vika saadaan korjattua suurelta osin leikkauksella. Tämä toimenpide ei kuitenkaan yksin riitä palauttamaan suun toimintoja normaaleiksi. Siksi tarvitaan myös muiden tieteenalojen ammattilaisia, jotka ovat erikoistuneet huuli- ja suulakihalkioihin.
- Lastenhoito: Huuli- ja suulakihalkiosta kärsiviä lapsia voidaan imettää, vaikka se saattaakin olla vaikeaa. Tämä on suositeltavin syöttämistapa. Synnytysosaston hoitajien on myös osallistuttava ja opetettava äitiä ruokkimaan lastaan oikein.
- Väliaikainen proteesi: Väliaikaisten proteesilevyjen asettaminen sulkee tilapäisesti suun ja nenän välisen yhteyden leikkaukseen asti. Näin lapsi voi syödä ilman riskiä siitä, että ruokaa joutuu nenäsieraimiin.
- Hammashoito ja oikomishoito: Leuan kehityksen ja hampaiden puhkeamisen seuranta on tärkeää, jotta voidaan välttää suun ongelmat. Oikomiskojeiden käyttö auttaa ohjaamaan luun kasvua ja korjaamaan hampaiden virheasentoa.
- Kuulotarkastukset: Korvatulehdukset ovat hyvin yleisiä huuli- ja suulakihalkioista kärsivillä lapsilla. Säännölliset tarkastukset audiologin tai korva- ja kurkkulääkärin luona ovat tarpeen.
- Puheterapia: Joillakin lapsilla huuli- tai suulakihalkio vaikeuttaa puhumista. Puheterapiaharjoitukset ja -hoidot auttavat ratkaisemaan nämä ongelmat.
- Psykologia: Sekä lapsen että hänen perheensä voi olla hyvin vaikea hyväksyä tällaista näkyvää epämuodostumaa ja sen vaatimia hoitoja. Psykologinen tuki tarjoaa hyödyllisiä selviytymisvälineitä.
Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea myös tämän: Lasten synnynnäinen sydänsairaus
Suulakihalkiosta kärsivien lasten hammashoito
Suulakihalkiosta kärsivien lasten tulisi aloittaa hammashoito jo varhain. Kuten yllä mainittiin, vika vaikuttaa hyvin todennäköisesti hampaiden muotoon, lukumäärään, kokoon ja asentoon. Lisäksi riskinä ovat usein hypoplasia, reiät ja ienongelmat.
Tämän vuoksi tarvitaan koulutetun ja pätevän lasten hammaslääkärin toimenpiteitä ja tukea. Lisäksi vanhempien tai muiden huoltajien aktiivinen osallistuminen on tärkeää.
Suulakihalkiosta kärsivien lasten hammashoito lasten hammaslääkärissä
Kun suulakihalkiosta kärsivä lapsi syntyy, hänen hoidostaan vastaa monitieteinen ryhmä. Hoitoon osallistuu myös lasten hammaslääkäri, jolla onkin erittäin tärkeä rooli.
Hänen vastuullaan on potilaan kasvojen ja leuan kasvun ja hampaiden puhkeamisen seuranta. Tällä tavoin tähän epämuodostumaan liittyvät suun komplikaatiot voidaan havaita ajoissa asianmukaisten hoitojen varaamiseksi.
Proteesilevyjen asettaminen syöttämisen helpottamiseksi on yksi ensimmäisiä toimenpiteitä hammaslääkärissä. Muita mahdollisia toimenpiteitä ovat seuraavat:
- Ehkäisevät hoidot
- Hammaspaikat
- Eksodontia
- Tilanmuodostajien paikoilleen laitto
- Rehabilitaatio proteesin kanssa
- Oikomishoito
Hammaslääkärin on ylläpidettävä sujuvaa kommunikaatiota muun tiimin kanssa, erityisesti leuan ja kasvojen rekonstruktiosta vastaavien kirurgien kanssa. Hänen on tehtävä yhteistyötä myös oikomishoidon erikoishammaslääkärin kanssa leuan kasvun edistämiseksi tai vinojen hampaiden asennon korjaamiseksi.
Hammaslääkärin tehtävät jatkuvat läpi lapsen elämän, joten luottamukseen perustuvan suhteen rakentaminen on erittäin tärkeää. Lasten hammaslääkäri seuraa hampaiden ja leuan kasvun etenemistä murrosikään asti.
Säännölliset tarkastukset ovat osa huuli- tai suulakihalkiosta kärsvien lasten hammashoitoa. Hammaslääkäri jaksottaa käynnit eri vaiheiden tarpeiden mukaan.
Suulakihalkiosta kärsivien lasten hammashoito
Myös vanhemmilla on erittäin tärkeä rooli suulakihalkiosta kärsivien lasten hammashoidossa. Heidän sitoutumisensa hoitoihin sekä hampaiden kotihoitoon suun pitämiseksi terveenä on oleellisen tärkeää.
Tärkeintä on noudattaa hoitoryhmän määräyksiä ja käydä tarkastuksissa. Tällaiseen vaivaan erikoistuneen keskuksen etsiminen voi myös auttaa vanhempia löytämään laadukkaan palvelun lapsilleen.
Näin perheet voivat löytää eri erikoisalojen osaamista yhdestä paikasta, mikä mahdollistaa koordinoidun hoidon potilaan hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä on myös miellyttävämpää huoltajille ja perheelle.
Jos tällaista paikkaa ei löydy, on tärkeää etsiä jokaista hoidon edellyttämää palvelua erikseen. On myös tärkeää, että vanhemmat hoitavat lastensa suuhygieniaa optimaalisesti.
Lasten hammaslääkärit näyttävät, miten se tehdään oikeaoppisesti. Fluoria kannattaa käyttää hammaslääkärin ohjeiden mukaan, ja ravitsemus tulee pitää kunnossa suusairauksien ehkäisemiseksi.
Kärsivällisyys on avainasia suulakihalkiosta kärsivien lasten hammashoidossa
Hammashoito on erityisen tärkeää huuli- tai suulakihalkiosta kärsiville lapsille. Sen lisäksi, että he joutuvat kestämään huulessa tai suulaessa olevan halkion esteettisiä haittoja, he kärsivät usein myös erilaisista suun komplikaatioista.
Hoidon varhainen aloittaminen tähän vaivaan erikoistuneen monitieteisen hoitoryhmän kanssa on avainasia paremman terveydentilan saavuttamiseksi. Vaikka toimenpiteet vaativat aikaa, sinnikkyyttä ja paljon kärsivällisyyttä, useimmilla lapsilla ne tehoavat hyvin eikä haittoja juuri ilmene.
Muutokset eivät välttämättä ole välittömiä, mutta paranemista tapahtuu kyllä. Ole kärsivällinen ja pysy vahvana!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Villanueva, A., & Agripina, A. (2016). Factores de riesgo asociados a fisura labio palatina en recién nacidos en el hospital Belén de Trujillo 2006-2015.
- Plasencia-Dueñas, E. A., Díaz-Vélez, C., & Dueñas-Roque, M. M. (2020). Factores asociados a la presencia de fisura labiopalatina en recién nacidos en un hospital peruano de tercer nivel de atención. Un estudio de casos y controles. Acta Médica Peruana, 37(3), 304-311.
- Cabello Gómez, E. (2021). Alimentación en los niños con fisura labiopalatina. Estudio de 31 casos.
- Dogan, E., Dogan, E. I., & Dogan, S. (2019). Interdisciplinary treatment approaches for cleft lip and palate patients to obtain esthetic and functional results. Journal of Dentistry and Oral Hygiene, 11(1), 1-5.
- Gatti, G. L., Freda, N., Giacomina, A., Montemagni, M., & Sisti, A. (2017). Cleft lip and palate repair. Journal of craniofacial surgery, 28(8), 1918-1924.
- Salas, M., Barrios, Z., Simancas, Y., Ablan, L., Ramírez, P., & Prato, R. (2015). Anomalías dentarias en niños con fisura labio palatina. Venezuela: Revista Odontológica De Los Andes, 10(2), 4-9.
- Villagra, N. L., Layera, L. S., & Morales, F. C. (2017). Fisura labiopalatina bilateral y su abordaje odontológico multidisciplinario. Reporte de caso. Odontología sanmarquina, 20(2), 115-120.
- Ford, M. A., EU, H. M. E. T., & Ps, R. A. C. (2010). Tratamiento de la fisura labio palatina. Revista medica clinica las condes, 21(1), 16-25.
- Gamarra Esteban, P. (2021). Protocolo del paciente con fisura labio-palatina congénita.
- Giusti-Barreto, J. C., Panchana-Moreira, G. M., García-Muñoz, T. L., & Zurita-Yong, G. E. (2018). Caries dental y maloclusiones en infantes con labio y/o paladar hendido. Polo del conocimiento, 3(9), 15-23.
- García León, V. C. (2021). Prevalencia de Fisura labio palatina a nivel mundial: una revisión.