Vastasyntyneen asfyksia: mistä hapenpuute johtuu?

Vastasyntyneen asfyksia tai hapenpuute on erittäin vakava tila, joka voi aiheuttaa vauvan kuoleman. Nyt kerromme, miten vastasyntyneen asfyksiaa voidaan estää ja mitkä tekijät aiheuttavat sen kehittymisen.
Vastasyntyneen asfyksia: mistä hapenpuute johtuu?

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

On monenlaisia eri tyyppisiä tilanteita, jotka voivat aiheuttaa ongelmia vastasyntyneellä vauvalla. Vaikeuksia voi ilmetä ennen tai jälkeen synnytyksen, kuten myös sen aikana. Vastasyntyneen asfyksia on yksi mahdollisista riskeistä, joten tästäkin tilasta on hyvä olla tietoinen, mikäli olet raskaana.

Vastasyntyneen asfyksia tarkoittaa sitä, että juuri syntynyt vauva ei saa riittävästi happea, ja tämä tila voi helposti johtaa kuolemaan. Vauvalla voi ilmetä asfyksiaa synnytyksen aikana, mutta myös sitä ennen tai sen jälkeen, ja syyt sen kehittymiseen ovat hyvin monenlaiset.

Erään viimeaikaisen tutkimuksen mukaan noin 20 % niistä vauvoista, joilla ilmenee vastasyntyneen asfyksiaa, kuolee tämän tilan vuoksi. Mitä tulee taas toipumiseen, ikävä kyllä ne vauvat jotka selviytyvät saavat yleensä pysyviä neurologisia ongelmia.

Nyt kerromme perusasiat tästä hapenpuutetta koskevasta häiriöstä sekä kuvaamme, mitä kaikkea vastasyntyneen asfyksiasta on saatu tieteessä selville viime aikoina.

Asfyksia on yksi pääsyistä vastasyntyneiden kuolemaan

asfyksia
Vastasyntyneen asfyksiaa pidetään eräänä suurimmista syistä vastasyntyneiden kuolemiin.

Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö on määrittänyt vastasyntyneen asfyksian yhdeksi merkittävimmistä syistä kuolemaan juuri syntyneillä vauvoilla.

Synnytyksen aikana lääkäri huomaa että vauva ei saa riittävästi happea usein siitä, että tämä ei itke tai liiku. Toinen merkki vastasyntyneen asfyksiasta on se, että vauvan keho on veltto.

Olipa tilanne kumpi näistä tahansa, lääkärin tarvitsee tällöin toimia niin nopeasti kuin mahdollista. Hänen tulee tarkkailla tilannetta huolella ja pyrkiä selvittämään, mikä on aiheuttanut asfyksian kehittymisen, jotta hän voisi määrittää parhaan ratkaisun ongelman hoitamiseksi.

Vauva, jolla on hapenpuutetta ennen synnytystä, saattaa tarvita hätäsektion.

Mikä aiheuttaa vastasyntyneen asfyksian?

Tällainen hapenpuute voi johtua useasta eri tekijästä, ja syyt voivat vaihdella siitä riippuen, ilmeneekö asfyksiaa synnytyksen aikana, ennen sitä vai sen jälkeen.

Vastasyntyneen asfyksia ennen synnytystä

Tämän tyyppinen asfyksia voi ilmetä minä raskauden kuukautena tahansa, vaikka sitä kehittyykin yleisimmin silloin, kun laskettu aika on jo lähellä.

Siksi äidin on tärkeä käydä kaikissa rutiinitarkastuksissa raskauden aikana, jotta voidaan varmistaa, että kaikki on hyvin sekä vauvalla että äidillä. Eräitä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vastasyntyneen asfyksiaa, ovat seuraavat:

  • äidillä on anemia
  • raskauden aikana ilmenevä verenvuoto
  • vauvan pään huono asento
  • pitkittynyt raskaus (yli 42 viikkoa)
  • jonkin tyyppinen infektio äidillä

Asfyksia synnytyksen aikana

Synnytyksen aikana voi sattua erilaisia vaarallisia tilanteita. Vaikka lääkärit ovatkin parhaansa mukaan valmistautuneet kaikkiin mahdollisiin ongelmiin, on tärkeää tietää, että joskus saattaa ilmetä seuraavia vakavia asfyksiaa aiheuttavia ongelmia:

  • napanuora kiertyy vauvan kaulan ympärille tai se joutuu jossakin vaiheessa puristuksiin
  • pre-eklampsia, joka aiheuttaa äidillä verenpaineen nousua
  • hengitykseen liittyvät ongelmat äidillä
  • pihtien käyttö synnytyksessä
  • synnytys kestää liian pitkään

Synnytyksen jälkeen ilmenevä vastasyntyneen asfyksia

asfyksia
Keskosena syntyvillä vauvoilla on normaalia suurempi riski saada asfyksia.

Huolimatta siitä, että vauva on jo syntynyt, hänellä saattaa silti olla vaara kokea hapenpuutetta, ja syynä tähän voivat olla seuraavat:

  • ennenaikainen syntymä – tämä aiheuttaa sen, että vauvan elimet eivät ole riittävän vahvat
  • synnynnäiset epämuodostumat
  • keuhkojen tai sydämen sairaudet
  • erittäin vakava alipaino vauvalla

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että jos vauvalla on lievä asfyksia hän itkee liikaa, on ärtynyt ja hänen lihaksensa erottuvat tavallista selkeämmin. Tämä tila ei kuitenkaan yleensä kestä pidempään kuin yhden päivän.

Jos taas vauvan tila on vakavampi, hän saattaa kouristella, ja häneltä saattaa puuttua imetykseen tarvittava imemisrefleksi, ja lihakset saattavat myös olla hyvin heikot.

Neurologinen vahinko vauvalla asfyksian yhteydessä

Se, miten nopeasti vastasyntyneen asfyksiaa hoidetaan ja aiheuttaako se hänelle kohtauksia, vaikuttaa suuresti siihen, kuinka todennäköisesti vauvalla syntyy neurologista vahinkoa.

Neurologista vahinkoa ilmenee vauvalla yleisesti ottaen asfyksian yhteydessä silloin, jos hänellä on ollut jonkin tyyppisiä kouristuksia tai kohtauksia, tai mikäli asfyksia on kestänyt pitkään tai tilanteessa on ollut muita tekijöitä vaikuttamassa. Jos esimerkiksi vauvalla on jonkin tyyppisiä sydämen ja verisuonten tai keuhkojen toimintaan liittyviä ongelmia, riski neurologisesta vammautumisesta on suurempi kuin normaalisti.

Yksi asia, joka voi lisätä vaaraa neurologisesta vahingosta, on vastasyntyneen asidoosi, ja tämä tarkoittaa sitä, että vereen kertyy liikaa happoa.

Koska raskauden aikana äidin terveydentilaa valvotaan yleensä hyvin tarkkaan, monia sellaisia asioita, jotka saattavat aiheuttaa vastasyntyneen asfyksiaa, voidaan estää. On kuitenkin muistettava, että on sellaisiakin tilanteita joihin ei voida hoidolla vaikuttaa.

Vaikka tietyt tekijät ovatkin ihmisen hallinnan ulottumattomissa, pätevä ja aina tarvittaessa hoitoa tarjoava henkilökunta on hyvin tärkeä asia sekä synnytystä ennen että sen jälkeen. Hoitajien ja lääkärien tulisi olla kokeneita ja tottuneita niihin monen tyyppisiin ongelmiin, joita raskauteen liittyen voi ilmetä, jotta prosessi saattaisi edetä hyvin. Vastasyntyneen asfyksia voi aiheuttaa kuoleman, joten kaikki mahdolliset toimet sen estämiseksi ovat erittäin tärkeitä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Borrero, J. C. M., Ortega, L. R., Alba, M. P., Duvergel, R. D., & Chacón, M. C. (2013). Algunos factores perinatales relacionados con la asfixia neonatal. Medisan17(02), 187-192.
  • General, C. de S. (2015). Diagnóstico y Tratamiento del Síndrome de Dificultad Respiratoria en el Recién Nacido. Catálogo Maestro de Guías de Práctica ClínicaIMSS1370, 1–5.
  • Tejerina Morató, H. (2007). Asfixia neonatal. Revista de la Sociedad Boliviana de Pediatría46(2), 145-150.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.