Synnytyksen käynnistys: miten ja milloin?

heinäkuu 6, 2019
Tietyissä tapauksissa lääkäri voi suositella synnytyksen käynnistystä, jolloin supistuksia tuotetaan keinotekoisesti synnytyksen saamiseksi alkuun.

Synnytyksen käynnistys tarkoittaa sitä, että kohdun supistukset saadaan alkamaan keinotekoisesti. Kyseessä on ohjelmoitu menettely, jota kätilöt käyttävät tietyissä ongelmatilanteissa.

Nyt kerromme kaiken oleellisimman tästä prosessista.

Synnytyksen käynnistys

Toisin kuin normaalissa synnytyksessä, jolloin supistukset alkavat itsestään, synnytyksen käynnistyksessä ne aiheutetaan keinotekoisesti lääkkeiden avulla.

Vaikka luonnollisen käynnistymisen odottamista suositellaankin aina, joskus on parempi tai jopa pakko suorittaa tämä keinotekoisesti. Synnytyksen käynnistys voi olla tarpeen useista syistä.

Milloin lääkäri suosittelee synnytyksen käynnistystä?

synnytys alkaa

Näin käy erityisissä tilanteissa, jolloin äidin tai vauvan terveys voivat olla vaarassa. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Synnytystä edeltävä kalvojen rikkoutuminen. Kun lapsivesi tulee, supistukset yleensä alkavat. Joskus lapsivesi kuitenkin tulee aikaisin, eivätkä supistukset ala. Jos ne eivät ole alkaneet 12-24 tunnin jälkeen lapsiveden tulemisesta, kätilö saattaa käynnistää synnytyksen komplikaatioiden välttämiseksi.
  • Pitkittynyt raskaus. 42. raskausviikon jälkeen saatetaan harkita synnytyksen käynnistystä.
  • Äidin sairaus. Joskus äidin sairaus (kuten diabetes tai korkea verenpaine) saattaa aiheuttaa komplikaatioita, ja tämän estämiseksi synnytys on parasta käynnistää, jos raskaus on edennyt jo tarpeeksi pitkälle.
  • Lapsenpihkan eli mekoniumin joutuminen vauvan hengitysteihin lapsivedessä. Lapsenpihka tarkoittaa vauvan ensimmäistä ulostetta, ja se voi olla sikiölle vaaraksi tai jopa kuolemaksi hengitysteihin joutuessaan.
  • Sikiön makrosomia. Tällöin sikiö on poikkeavan kookas, ja koska tämä on riski sekä äidille että sikiölle, lääkäri voi suositella synnytyksen käynnistystä.
  • Sikiön kuolema kohdussa. Tässäkin ikävässä tilanteessa joudutaan tekemään synnytyksen käynnistys.

Kun tilanne ja olosuhteet on arvioitu sekä äidin että sikiön kannalta, kätilö päättää, tulisiko synnytys käynnistää.

Lue aiheesta lisää: Lähestyykö synnytys? Pakkaa valmiiksi ennen h-hetkeä

Miten synnytys käynnistetään?

Prosessi tapahtuu kahdessa osassa:

1. vaihe: kohdunkaulan avautuminen

Synnytyksen käynnistämiseksi kohdunkaulan tulisi olla vähintään 2-3 cm auki. Kätilö antaa naiselle prostaglandiineja (hormoneja, jotka stimuloivat kohtua), jotta avautumisvaihe alkaisi.

Tämän jälkeen voi vielä mennä pitkänkin aikaa ennen kuin kohdunkaula on auki tarpeeksi ja synnytys alkaa. Siksi lääkettä annetaan yleensä yöllä, jotta äiti saa levätä ja valmistautua synnytykseen.

2. vaihe: amniotomia (ja oksitosiini)

Kun kohdunkaula on avautunut riittävästi, kätilö rikkoo lapsivesipussin stimuloidakseen supistuksia. Jos supistukset eivät tällöin ala luonnollisesti, kätilö voi antaa oksitosiinia.

Oksitosiini on hormoni, joka aiheuttaa supistuksia kohdun lihaksissa, ja sitä annetaan suonensisäisesti. Samalla sikiön ja äidin sydämen rytmiä tarkkaillaan, kuten myös supistuksia.

Normaalisti ensimmäinen oksitosiiniannos on pieni, ja kätilö päättää, miten määrää lisätään. Oksitosiinin antamisen jälkeen supistukset voivat alkaa äkillisesti ja kivuliaina – vaihe voi olla kivulias sekä äidille että sikiölle. Siksi kätilö valvoo koko prosessia erittäin tarkasti.

Näin synnytys saadaan alkamaan, ja sitten se jatkuu luonnollisena, ellei ilmene keisarileikkausta vaativia komplikaatioita.

Lue aiheesta lisää: Keisarileikkaus: hoitotoimet ennen ja jälkeen

Synnytyksen käynnistyksen riskit

vauva on syntynyt

Vaikka tämä prosessi onkin pitkä ja mahdollisesti kivulias, se ei aiheuta vakavia komplikaatioita.

Merkittävimmät riskit äidille johtuvat prosessin pitkittymisestä, sillä se voi uuvuttaa tai aiheuttaa kuumeen (lääkkeiden vuoksi).

Lisäksi sikiö ei ehkä koe oloaan mukavaksi kohdussa prosessin aikana. Kätilö voi päättää tehdä keisarileikkauksen, vaikka tällä onkin omat riskinsä. Näin ei kuitenkaan normaalisti käy, vaan useimmat käynnistetyt synnytykset johtavat sellaiseen alatiesynnytykseen, jossa ei ilmene mitään komplikaatioita.

Jos siis joudut kokemaan synnytyksen käynnistyksen, yritä olla huolestumatta. Vaikka prosessi olisi hyvin pitkä, henkilökunta opastaa sinua jokaisessa vaiheessa, ja odotuksen jälkeen saat lopulta vauvasi syliisi.

  • Tenore J (2003). «Methods for cervical ripening and induction of labor». Am Fam Physician 67 (10): 2123-8
  • Järvelin, M. R., Hartikainen‐Sorri, A. and Rantakallio, P. (1993), Labour induction policy in hospitals of different levels of specialisation. BJOG: An International Journal of Obstetrics & Gynaecology, 100: 310-315. doi:10.1111/j.1471-0528.1993.tb12971.x
  • A Metin Gülmezoglu et al. “Induction of labour for improving birth outcomes for women at or beyond term”, Cochrane Database Syst Rev. 2012; 6: CD004945.
  • Ekaterina Mishanina et al. “Use of labour induction and risk of cesarean delivery: a systematic review and meta-analysis”, CMAJ. 2014 Jun 10; 186(9): 665–673.