Stressi ja kilpirauhasen toimintahäiriöt

Stressin ja kilpirauhasen toimintahäiriöiden välillä on yhteys, josta meidän kaikkien olisi hyvä olla tietoisia. Lue lisää kuinka kilpirauhasen toiminta saattaa muuttua stressin vaikutuksen alaisena, ja kuinka voit ennaltaehkäistä näitä ongelmia syntymästä!

Kuten jo tiedetään, kilpirauhassairaudet ovat suhteellisen yleisiä. Mutta mitä moni ei tiedä on se, että tavalliset tekijät kuten stressi saattavat aiheuttaa muutoksen kilpirauhasen hormoneissa.

Tässä artikkelissa puhumme enemmän siitä, kuinka stressi ja kilpirauhasen toiminta ovat yhteydessä toisiinsa.

Kuinka stressi ja kilpirauhasen toiminta liittyvät toisiinsa?

Stressi ja kilpirauhasen toiminta liittyvät toisiinsa lisämunuaisen kautta. Jotta tätä yhteyttä olisi helpompi ymmärtää, katsomme tarkemmin ihmisen stressimekanismia.

Stressi ja immuunijärjestelmä

Stressi voi muuttaa kilpirauhasta ollessaan kroonista. Krooninen stressi tarkoittaa sitä, että ihmisellä on kolmesta kuukaudesta vuoteen kestäviä stressijaksoja, eli jatkuvaa hermostuneisuutta, ahdistuneisuutta ja huolestuneisuutta.

• Kun näin tapahtuu, ensimmäiseksi stressi stimuloi hypotalamusta ja aivolisäkettä.
• Nämä kaksi aivojen osaa stimuloivat lisämunuaisia.
• Tämän jälkeen tapahtuu seuraavaa: immuunijärjestelmä ei ainoastaan heikkene, vaan myös muuttuu.
• Sytokiinit ja tulehdusprosessit ilmaantuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että oma puolustusjärjestelmämme hyökkää meitä vastaan, sillä se havaitsee uhan, mutta ei tiedä mistä uhka on peräisin ja reagoi pahimmalla tavalla: se hyökkää elimistöä vastaan.

Stressi ja kilpirauhasen toimintahäiriö

Melko usein käy niin, että immuunijärjestelmän hyökkäys kohdistuu myös kilpirauhasta vastaan.

• Tässä tapauksessa on kyse hyvin konkreettisesta sairaudesta: Hashimoton tyreoidiitista eli autoimmuunihäiriöstä johtuvasta kilpirauhastulehduksesta.
• Ei pidä myöskään unohtaa, että stressi saa joidenkin ihmisten aineenvaihdunnan hidastumaan.
• Tätä ei tapahdu kaikilla. Kun joidenkin paino putoaa stressin aikana, toisilla tapahtuu päinvastaista: he lihovat, koska kilpirauhasen toiminta hidastuu ja trijodityroniini- (T3) ja tyroksiinihormonien (T4) tasot laskevat.

Stressi ja kilpirauhasen toimintahäiriöt: miten kumpaakin voi ehkäistä?

Kilpirauhasen toiminnassa voi tapahtua muutoksia useista eri tekijöistä johtuen. Yksi niistä on (kuten jo kerroimme) stressi. Kuinka stressiin liittyvää kilpirauhasen toimintahäiriötä voi sitten ehkäistä?

Tässä joitakin strategioita:

Tarkkaile ruokavaliota

Tasapainoisen ruokavalion lisäksi on tärkeää olla jättämättä aterioita väliin. Jos et syö aamupalaa tai lounasta, aineenvaihduntasi voi muuttua.

Lisäksi tulisi rajoittaa kofeiinin, sokerin, alkoholijuomien, limujen, suklaan jne. nauttimista. Näillä ruoilla on taipumusta voimistaa stressiä.

Lisäksi asiantuntijat suosittelevat sisällyttämään seuraavat vitamiinit ja kivennäisaineet ruokavalioon:

• Seleeni
• Natrium
• Sinkki
• Rauta
• Kupari
• A-, B-, C- ja E-vitamiinit

Nuku 7-9 tuntia

Kuten me kaikki tiedämme, stressi vaikuttaa unenlaatuun. Huonot yöunet puolestaan muuttavat aineenvaihduntaa ja vaikuttavat terveyteen. Hyviin yöuniin onkin panostettava:

• Pidä yllä säännöllistä rytmiä: syö ja mene nukkumaan aina samoihin aikoihin.
• Syö vähintään 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Iltapäivällä pidä mielessä tämä hyvin yksinkertainen asia: hidasta. Aluksi se voi olla vaikeaa, mutta pyri rauhoittamaan sekä mielesi että kehosi kotiin tultuasi. Tämä on erittäin tärkeää.
• Sulje tietokone ja puhelin kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Hallitse tunteitasi

Tunteidenhallinta ei ole helppoa, kuten moni tietää. Siihen on kuitenkin hyvä panostaa enemmän. Siinä voivat auttaa seuraavat asiat:

• Älä jätä huomiseksi asioita, jotka vaivaavat ja huolestuttavat sinua tänään.
• Hoida alta pienet ongelmat ennen kuin ne muuttuvat isommiksi ongelmiksi.
• Keskity nykyhetkeen. Sen sijaan että murehtisit huomista, voit panna käytäntöön seuraavan yksinkertaisen strategian: Mitä voin tehdä jo tänään ratkaistakseni tämän ongelman?
• Yritä saada psyykkistä tukea: puhu luotettaville ihmisille sinua huolestuttavista asioista. Pidä päiväkirjaa, urheile ja lievitä näin ahdistusta päivittäin.

Mindfulness

Mindfulness on meditointimenetelmä ja keino palauttaa mielen ja kehon yhteys.

• Mindfulnessin harjoittaminen vähintään tunnin päivässä on suositeltavaa. Muista, että tämä harjoitus ulottuu myös ruokavalioon ja elämän muihin osa-alueisiin.
• Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että on enemmän läsnä nykyhetkessä ja nauttii kaikesta mitä tekee. Se tarkoittaa myös itsensä kuuntelua ja elämistä rauhallisemmin ja vastuullisemmin.

Koska stressi ja kilpirauhasen toimintahäiriöt liittyvät toisiinsa, näiden yksinkertaisten strategioiden soveltaminen on loistava keino pitää parempaa huolta itsestään.