Peristaltiikka: elimistön mahtava prosessi

Peristaltiikka on ihmiskehon toiminto, joka liikuttaa ruokaa ruoansulatuselimistössä. Tässä artikkelissa kerromme kuinka peristaltiikka toimii.
Peristaltiikka: elimistön mahtava prosessi

Viimeisin päivitys: 19 heinäkuuta, 2020

Peristaltiikka kuvaa ihmiskehon ruoansulatuselimistössä ja muissa “putkimaisissa” elimissä tapahtuvaa lihassupistusta.

Peristaltiikkasupistukset ovat järjestelmällisiä ja rytmisiä. Niitä esiintyy normaaliin tahtiin putkimaisten elinten seinämien sileän lihaksen avulla.

Sileä lihas on itsenäinen. Se tapahtuu siis toisin sanoen tahattomasti. Tälle lihakselle ei voida antaa tietoisia supistumiskäskyjä. Se riippuu pelkästään aivojen antamista käskyistä, joihin ihmisellä ei ole valtaa. 

Kun aivot tulevat tietoisiksi ruoansulatuskanavassa olevasta ruoasta, lähettävät ne käskyn tiettyjen liikkeiden tekemiseen osallisena olevalle sileälle lihakselle. Nämä liikkeet kuljettavat ruoan suusta aina peräaukkoon saakka.

Sama mekaniikka koskee myös virtsaamiselimistöä. Kun aivot havaitsevat munuaisten tuottaman virtsan, lähettävät ne tiedon, jotta virtsanjohtimet voivat kuljettaa virtsan virtsarakkoon peristaltiikan avulla.

Peristaltiikan voidaan siis todeta koostuvan kolmesta päätoiminnosta:

  • Ruoan kuljettaminen ruoansulatuskanavaan.
  • Sappinesteen kiertäminen maksassa, joka on osa ruoansulatusjärjestelmää.
  • Virtsan kuljettaminen virtsateihin.

Peristaltiikan vaiheet

 

Peristaltiikka ruoansulatuselimistössä.
Peristaltiikka kuljettaa ruoan ja syljen muodostaman ruokapallon ruoansulatuskanavan läpi.

Peristaltiikka tapahtuu rytmisesti ja järjestelmällisellä tavalla. Kun ruoka laitetaan suuhun ja se pureskellaan, se siirtyy ruokatorveen. Siellä peristaltiikka on vastuussa ruoan kuljettamisesta eteenpäin vatsaan. Nämä samat liikkeet estävät ruokaa palaamasta takaisin ylöspäin.

Kun vatsa erittää vatsahappoa ja toimii oikealla tavalla niellyn ruoan suhteen, on sen seuraavana määränpäänä ohutsuoli. Sitten peristaltiikka kuljettaa aineet pohjukaissuoleen, tyhjäsuoleen ja sykkyräsuoleen. Siellä siihen lisätään sappirakon sisältämä sappihappo.

Ravinteiden imeytyminen ohutsuolessa riippuu hyvästä peristaltiikasta, sillä hyvin tehdyt liikkeet mahdollistavat pienten aineiden siirtymisen suoliston seinämiin.

Sulatettu ruoka kuivataan lopuksi paksusuolessa. Koordinoiduilla liikkeillä on merkittävä rooli ulosteen poistamisen kannalta. Sekä peräsuoli että peräaukko ovat riippuvaisia näistä liikkeistä viimeisen vaiheen suorittamiseksi.

Heikentyneen peristaltiikan aiheuttajat

Useista alla mainituista syistä johtuen henkilön peristaltiikkaliikkeet saattavat olla tavallista hitaampia. Tämä voi johtaa ruoansulatuskanavan ummetukseen. Ja ummetus puolestaan voi johtaa terveysongelmiin.

Heikentyneen peristaltiikan yleisimpiin aiheuttajiin kuuluvat muun muassa:

  • Äärimmäiset ikäryhmät. Sekä vanhemmat että nuoremmat lapset kärsivät todennäköisemmin ummetuksesta, koska heidän ikänsä aiheuttaa puutteita sileän lihaksen toimintaan.
  • Diabetes. Tämä sairaus vaikuttaa monien kehonosien neurologiseen toimintaan, mukaanlukien ruoansuolatusjärjestelmän.
  • Parkinsonin tauti. Tästä sairaudesta kärsivät potilaat saattavat kärsiä myös säännöllisemmästä ummetuksesta.
  • Autoimmuunitaudit. Esimerkiksi sklerodermasta tai polymyosiitista kärsivillä potilailla on heikentynyt peristaltiikka.
  • Lääkkeet. Joidenkin lääkkeiden sivuvaikutuksia ovat ummetus ja heikentynyt peristaltiikan aktiivisuus. On siis tärkeää olla tietoinen tästä mahdollisuudesta ennen tällaisten lääkkeiden ottamista, sekä keskustella lääkärin kanssa, jotta et säikähdä mikäli näin tapahtuu.
Peristaltiikka muuttuu lapsuudessa.
Peristaltiikan rytmimuutokset ovat tavallisia lapsuudessa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Lapsen ummetuksen hoito

Lisääntyneen peristaltiikan aiheuttajat

Heikentyneen peristaltiikan lisäksi liikkeet voivat myös lisääntyä enemmän kuin on tarpeen aiheuttaen lopputuloksena ripulin. Tässä joitakin yleisimpiä syitä:

  • Bakteeritartunnat. Tavallisimpia ripulia aiheuttavia bakteereita ovat escherichia oli, salmonella ja shigella. Potilas on voinut saada niitä saastuneesta ruoasta tai juomasta.
  • Virustartunnat. Lasten lisääntynyt peristaltiikka johtuu yleisistä virustartunnoista. Lääkinnällinen tarkkailu on tärkeää tällaisissa tapauksissa nestehukalta välttymiseksi.
  • Lääkkeet. Aivan kuten joillakin lääkkeillä on haitallisia sivuvaikutuksia, kuten ummetus, voivat jotkut lääkkeet aiheuttaa ripulia.
  • Krooniset sairaudet. Joillakin väestön keskuudessa vallitsevilla sairauksilla on lisääntyneeseen peristaltiikkaan yhdistettyjä oireita, kuten esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriö.
  • Henkinen taustasyy. Suolisto reagoi stressaaviin tilanteisiin. Tämä saattaa vaikuttaa loogiselta nyt, kun olet tietoinen siitä, että liikkeet riippuvat sileää lihasta stimuloivasta hermostosta.
  • Ennen ruoansulatuskanavan leikkausta. Useista syistä johtuvan maha- tai suolistoleikkauksen saaneet ihmiset voivat kärsiä peristaltiikan rytmimuutoksista joko välittävien hermokuitujen tuhoamisen tai ruoansulatuskanavan lyhentämisen johdosta.

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että peristaltiikka on normaali ja elintärkeä kehon toiminto. Ilman sitä ihminen ei voisi elää normaalilla tavalla. Se on vastuussa ruoan ja virtsan kuljettamisesta ruoansulatuskanavan sekä virtsaamiselimistön läpi.

Sen normaali toiminto voi kuitenkin heikentyä. Käythän siis lääkärissä, jos huomaat suoliston liikkeiden heikentymistä tai lisääntymistä. Lääkäri tietää, mikäli kyseessä on vain hetkellinen muutos tai jokin erityishoitoa vaativa ongelma.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Loeb, Gerald E., and Frances JR Richmond. “Method and apparatus to treat disorders of gastrointestinal peristalsis.” U.S. Patent No. 6,895,279. 17 May 2005.
  • Quevedo Guanche, Lázaro. “Oclusión intestinal: Clasificación, diagnóstico y tratamiento.” Revista Cubana de Cirugía 46.3 (2007): 0-0.
  • Angosto, María Cascales, and Antonio L. Doadrio Villarejo. “Fisiología del aparato digestivo.” Monografías de la Real Academia Nacional de Farmacia (2014).
  • Philpott HL, Nandurkar S, Lubel J, Gibson PR. Drug-induced gastrointestinal disorders. Frontline Gastroenterol. 2014;5(1):49–57. doi:10.1136/flgastro-2013-100316

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.