Parkinsonin taudin hoito korvien stimuloinnilla
Fakta on, että Parkinsonin taudin hoidossa käytetyt lääkkeet eivät poista sairautta. Niiden määrää joudutaan myös lisäämään jossakin vaiheessa potilaan elämää.
Ikävä kyllä lääkehoito ei yleensä nosta tarpeeksi ihmisen elämänlaatua, eikä sairauteen ole tarjolla parannuskeinoa. On kuitenkin kehitetty uusia hoitomuotoja, ja yksi näistä on korvien stimulointi.
Mistä on kyse sairauksien hoidossa korvien kautta?
Tämä hoitomuoto kehitettiin Saksassa vuonna 2001, ja se sopii Parkinsonin taudin ja muiden hermostoa rappeuttavien sairauksien hoitoon. Näitä ovat MS-tauti, Pickin tauti, Alzheimerin tauti, levottomien jalkojen oireyhtymä, vaskulaarinen dementia sekä eräät muut sairaudet.
Miten näitä sairauksia sitten hoidetaan korvien kautta? No, titaanisilla mikroimplanteilla, jotka asennetaan korvan rustoon. Kun potilaan terveys on arvioitu, asiantuntija laittaa korvaan pienet ja ohuet titaanineulat.
Tämä on täysin kivuton menettely, joka ei tuota mitään sivuvaikutuksia. Se on parantanut jo yli 5 000 henkilön elämänlaatua ympäri maailmaa.
Parkinsonin taudin hoito korvien stimuloinnilla
Ensinnäkin, jotta voidaan ymmärtää tämän edistysaskeleen suuri merkitys, tulee muistaa Parkinsonin taudin oireiden laatu. Tämä on sairaus, jota ilmenee, kun neuronit eivät tuota tarpeeksi dopamiinia, mikä johtuu aivojen mustatumakkeen heikentymisestä sekä muista tekijöistä.
Tuloksena on motoristen kykyjen vähentyminen, mikä näkyy vähitellen liikkumisessa. Lyhyesti sanottuna ihminen, jolla on Parkinsonin tauti, muuttuu hitaammaksi ja menettää notkeuttaan, koordinaatiokykyään sekä tasapainoaan.
Nyt esittelemämme hoidon lähtökohtana on korvan rusto siksi, että siellä on lukuisia hermopäätteitä. Lääkärit laittavat painejärjestelmän avulla neuloja ihon alle, jotta voidaan aktivoida kehon omia mekanismeja, jotka ovat heikentyneet sairauden vuoksi. Näin voidaan myös säädellä dopamiinin ja/tai muiden välittäjäaineiden tuotantoa kehossa.
Ihmeellistä kyllä, korvan implantit tuottavat pysyvän ja luonnollisen stimulaation, joka voi vähentää oireita ja hidastaa sairauden etenemistä.
Lääkärit ottavat huomioon erityisesti nämä tekijät harkitessaan implanttien laittoa: potilaan oireet, psykologinen tila, sairauden vakavuus sekä hoidossa käytetyt lääkkeet.
Hoidon eteneminen
Asiantuntijat ovat kehittäneet tätä korvastimuloinnin menetelmää järjestelmällisesti jo vuosien ajan. Nykyisin mikroimplantteja voidaan laittaa hyvin moniin kohtiin korvassa, potilaan oireista riippuen. Siten onkin mahdollista muokata hoitoa erittäin hyvin potilaan tilaan sopivaksi.
Toisin kuin tavallinen akupunktio, tämä hoitomuoto mahdollistaa hyvin monen neulan laittamisen yhdellä hoitokerralla. Asiantuntija laittaa titaaninaulat korvaan pysyvästi, joten potilaan ei tarvitse vaihtaa niitä, mutta hänen on kuitenkin käytävä tarkastuksissa.
Sen määrittämiseksi, kuinka monta neulaa tarvitaan, on aina tarpeen analysoida potilaan tilanne.
Potilaiden kokemukset
Parkinsonin taudin kanssa kamppailevat potilaat, jotka ovat saaneet tällaista korvia stimuloivaa hoitoa, sanovat kokeneensa muun muassa seuraavia hyötyjä:
- vähempi ahdistuneisuus
- helpompi liikkuminen
- vähemmän lihasten jäykkyyttä
- kivun lievittyminen, kuten myös muiden fyysisten epämukavuuksien
- parempi tasapaino
- pienempi lääkeannostus
- lisääntynyt hyvinvointi
Eräs alan modernimpia hoitoja tarjoava organisaatio on Center for Regenerative Medicine. Se on hoitanut Parkinsonin taudista kärsiviä potilaita ympäri maailmaa räätälöidyllä tavalla jo yli viidentoista vuoden ajan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Tomlinson, C. L., Patel, S., Meek, C., Herd, C. P., Clarke, C. E., Stowe, R., … Ives, N. (2013). Physiotherapy versus placebo or no intervention in Parkinson’s disease. Cochrane Database of Systematic Reviews. https://doi.org/10.1002/14651858.CD002817.pub4
- Williams, A., Gill, S., Varma, T., Jenkinson, C., Quinn, N., Mitchell, R., … Wheatley, K. (2010). Deep brain stimulation plus best medical therapy versus best medical therapy alone for advanced Parkinson’s disease (PD SURG trial): a randomised, open-label trial. The Lancet Neurology. https://doi.org/10.1016/S1474-4422(10)70093-4
- Silvério-Lopes, S., & Seroiska, M. A. (2013). Auriculoterapia para Analgesia. In Analgesia por Acupuntura. https://doi.org/10.7436/2013.anac.01
- Wardavoir, H. (2011). Terapias manuales reflejas. EMC – Kinesiterapia – Medicina Física. https://doi.org/10.1016/S1293-2965(11)71087-8