Peri-implantiitti: aiheuttajat, oireet ja ehkäisy
Puuttuvat hampaat voidaan nykyään korvata eri menetelmin, mutta jotkut yleisimmistä, kuten hammasimplantit, voivat johtaa peri-implantiittiin. Komplikaatioita voi toden totta syntyä, vaikka menetelmät olisivatkin enimmäkseen tehokkaita, esteettisiä, kestäviä ja turvallisia. Tässä artikkelissa kerromme, mistä peri-implantiitti johtuu, millaiset sen oireet ovat ja miten sitä voi ehkäistä.
Peri-implantiitti ilmenee pehmyt- ja kovakudosten tulehduksena implantin ympärillä. Se vaikuttaa sekä limakalvoon että implanttia tukevaan luuhun, mikä johtaa implanttia paikallaan pitävän luurakenteen asteittaiseen tuhoutumiseen.
Mistä peri-implantiitti johtuu?
Implanttia ympäröivän luukudoksen tuhon syy on monitekijäinen. Peri-implantiitille on kaksi pääasiallista syytä:
- Bakteerifloora on bakteerien kertymistä suusta implantin pinnalle.
- Purennan aiheuttama kuormitus on puremisliikkeiden aikana syntyvää biomekaanista rasitusta, joka voi johtaa murtumiin ja implanttia ympäröivän luun resorptioon (tämä tapahtuu, kun implantin sijainti on väärä ja mekaaninen voima ei jakaudu tasaisesti).
Riskitekijät
Kuten yllä mainittiin, peri-implantiitti johtuu bakteerien pesiytymisestä ja purennan aiheuttamasta liikakuormituksesta implanttiin. Muutkin syyt voivat kuitenkin johtaa peri-implantiittiin.
Esimerkiksi elintavat, perimä ja mahdollinen sairaus saattavat altistaa henkilön peri-implantiitille. Hammaslääkärin on otettava nämä tekijät huomioon ennen implantin asettamista. Tarkka diagnoosi sekä luun ja ikenien tarkastus ennen leikkausta on erittäin tärkeää komplikaatioiden ehkäisemiseksi.
Joitakin peri-implantiitin riskitekijöitä ovat:
- Tupakointi
- Implanttia tukevan luun heikko laatu
- Parodontiitti ja ientulehdus
- Systeemiset sairaudet: muun muassa osteoporoosi, jotkut syövät ja diabetes
- Kehno suun hygienia
- Bakteeritartunta implantin asettamisen aikana
- Puruvoiman huono jakautuminen, mikä aiheuttaa ylikuormitusta
- Stressi
Lue myös: Hammassilta: tyypit, edut ja haitat
Miten peri-implantiitti oireilee?
Oireet ovat samankaltaiset kuin parodontiitissa aidoissa hampaissa. Kuten jo mainittiin, kyseessä on hammasimplanttia ympäröivien ja tukevien kudosten tulehdus.
Peri-implantiittiin liittyy bakteeriplakkia ja hammaskiveä sekä implanttia ympäröivän limakalvon punoitusta ja kasvua. Myös verenvuotoa voi esiintyä alueella hampaita harjatessa, hangatessa ja ientaskuja mitatessa.
Toisinaan implantin ympärillä esiintyy myös märkävuotoa, erityisesti jos tasku on yli kuusi millimetriä (hammaslääkärin mitatessa implanttitaskut ientaskumittarilla).
Luukudoksen tuho voidaan varmistaa röntgentutkimuksella. Implantin liikkuminen on itse asiassa merkki taudin etenemisestä. Se on yleensä kivuton vaiva, mutta joillekin potilaille hampaiden yhteenpureminen aiheuttaa epämukavuutta.
Nämä oireet ovat syy kääntyä välittömästi hammaslääkärin puoleen. Mitä aiemmin vaivaan puututaan, sitä parempi ennuste sillä on.
Säännölliset tarkastukset implantin asettamisen jälkeen ovat myös tärkeitä. Harva ihminen tietää kärsivänsä tästä sairaudesta.
Miten peri-implantiitti diagnosoidaan?
Kuten jo mainittiin, säännölliset käynnit hammaslääkärissä implanttia ympäröivien kudosten ja suun bakteeriplakin määrän arvioimiseksi ovat oleellisen tärkeitä. Ongelmaan voidaan näin puuttua ajoissa sen etenemisen pysäyttämiseksi mahdollisimman pian.
Peri-implantiitin diganosoinnissa keskitytään havaitsemaan muutokset implanttia ympäröivissä pehmytkudoksissa ja luussa. Kliinisellä tutkimuksella ja implanttitaskun mittauksella voidaan arvioida implanttitaskujen syvyys, ientulehdus, verenvuoto, märkävuoto ja implantin liikkuvuus.
Myös röntgenkuvia tarvitaan, koska niiden avulla voidaan analysoida luun tiheyttä ja sitä, onko implantin ympärillä resorptiota.
Käy lukemassa myös: 8 tapaa hoitaa suuta hampaanpoiston jälkeen
Peri-implantiitin hoitovaihtoehdot
Peri-implantiitin hoidossa pyritään saamaan tulehdus kuriin, jotta se ei aiheuttaisi enempää vaurioita ja luukatoa. Hammaslääkäri valitsee sopivimman hoitovaihtoehdon riippuen peri-implantiitin vaikeusasteesta.
Hammaslääkäri saattaa määrätä infektioon antibiootteja, joko suun kautta tai paikallisesti asettamalla kojeita, jotka vapauttavat ne taskun sisällä.
Lisäksi hammaslääkäri saattaa tehdä ienalaisen puhdistuksen. Siinä ienkudosta erotetaan manuaalisesti tulehduksen poistamiseksi ja paranemisen edistämiseksi.
Leikkaushoitoa tarvitaan, kun peri-implantiitti on tuhonnut luuta merkittävästi. Tähän voidaan käyttää erilaisia tekniikoita tarpeista riippuen:
- Avataan läppä vaurioituneen kudoksen poistamiseksi sekä implantin pinnan puhdistamiseksi ja desinfioimiseksi
- Resektioleikkauksessa luuta ja pehmytkudosta muovataan uusien taskujen synnyn ehkäisemiseksi yllä olevan lisäksi
- Regeneratiiviset toimenpiteet koostuvat siirteiden tai esteenä toimivien kalvojen asettamisesta tuhoutuneen luun korvaamiseksi
Hoitoon kuuluu myös implantin proteesiosan säätö. Sillä ehkäistään puremisen aiheuttamaa liikakuormitusta.
Lisäksi hoitoon kuuluu potilaan hygieniatottumusten parantaminen. Hammaslääkärin tulisi antaa ohjeita tarvittavista menetelmistä suun puhtauden ylläpitämiseksi. Hammaslääkäri saattaa myös määrätä antiseptisiä suuvesiä, kuten klooriheksidiinidiglukonaattia, bakteerien leviämisen ehkäisemiseksi.
Implantista huolehtiminen on oleellisen tärkeää
Eräät ei-hallittavissa olevat tekijät voivat aiheuttaa peri-implantiitin. Implantin hoito sen asentamisen jälkeen on kuitenkin oleellisen tärkeää komplikaatioriskin pienentämiseksi.
Suuhygienia on siis erittäin tärkeää, joten hampaiden harjaaminen vähintään kolme kertaa päivässä, jokaisen aterian jälkeen, voi ehkäistä implanttiongelmiin johtavien bakteerien kertymistä.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että vaikeapääsyisetkin kohdat sekä kaikki hampaat ja suussa olevat lisäkkeet saadaan puhdistettua. Hygienian tehostaminen hammaslangalla, suun kastelulaitteilla ja suuvesillä auttaa huomattavasti.
Tupakointi lisää merkittävästi peri-implantiitin riskiä, sillä se on yhteydessä limakalvojen tulehdukseen ja luutuhoon.
Stressistä johtuva bruksismi eli hampaiden narskuttelu on syytä hoitaa ja käyttää purentakiskoa purennan aiheuttaman ylikuormituksen ehkäisemiseksi implanteissa. Ja kuten jo mainittiin, säännölliset tarkastukset hammaslääkärissä ovat tärkeitä ongelmien havaitsemiseksi ajoissa. Mitä aiemmin hammaslääkäri tekee diagnoosin ja määrää hoidon, sitä parempi on ennuste.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Schwarz, Frank, et al. “Peri‐implantitis.” Journal of clinical periodontology 45 (2018): S246-S266.
- Ferreira, Sérgio Diniz, et al. “Periodontitis as a risk factor for peri-implantitis: Systematic review and meta-analysis of observational studies.” Journal of dentistry 79 (2018): 1-10.
- Pérez Arenas, Diana Valentina, and Jazbleydi Pérez Avendaño. “Características microbiológicas de la periimplantitis y la periodontitis.” Medisan 24.5 (2020): 982-1003.
- Solano Mendoza, P., A. Ortiz-Vigón, and A. Bascones Martínez. “Concepto actual de la patogénesis de la periimplantitis y el papel que ocupan las bacterias.” Avances en Periodoncia e Implantología Oral 29.1 (2017): 31-42.
- Oteo Morilla, S., and A. Bascones Martínez. “Influencia de las diferentes superficies de implantes en la periimplantitis.” Avances en periodoncia e implantología oral 29.2 (2017): 59-66.
- Berglundh, Tord, et al. “Peri‐implantitis and its prevention.” Clinical oral implants research 30.2 (2019): 150-155.
- Khoury, Fouad, et al. “Surgical treatment of peri‐implantitis–Consensus report of working group 4.” International dental journal 69 (2019): 18-22.
- Manzanares, N., et al. “Tratamiento en un caso de periimplantitis: antibioterapia, abordaje quirúrgico y uso de biomateriales.” Revista española odontoestomatológica de implantes 14.4 (2006): 219-228.
- Berro, Mariela, et al. “Tratamiento quirúrgico de periimplantitis.” I Jornadas Internacionales de Implantología Oral y Periodoncia (La Plata, 8 de junio de 2019). 2019.
- Pasqualini, Marco, et al. “Una evidencia clinica del rol del trauma oclusal en la etiologia de la periimplantitis.” Maxillaris 20.219 (2018).