Klooriheksidiini - monikäyttöinen antisepti
Klooriheksidiini on antisepti, joka ehkäisee bakteerien kasvua kehon kudoksissa. Bakteerit ovat infektioiden pääasiallisia aiheuttajia.
Ero desinfiointiaineen ja antiseptin välillä on se, että ne tehoavat eri pintoihin. Ensimmäinen estää bakteerien kasvua inerteissä materiaaleissa, kun taas jälkimmäinen tehoaa eläviin kudoksiin, kuten ihoon.
Klooriheksidiinin tarkoitus suun limakalvoilla on tappaa ja ehkäistä bakteerien kasvua. Näin se pienentää haavan tulehtumisen riskiä olematta liian aggressiivinen hoidettavalle alueelle.
Tämä yhdiste kiinnittyy suun limakalvoon ja vapautuu vähitellen suunnilleen kahdeksan tunnin kuluessa. Tästä syystä suun huuhtelua klooriheksidiinillä suositellaan kahdesta kolmeen kertaan päivässä.
Klooriheksidiinin käyttötavat
Tätä antiseptia käytetään säännöllisesti hammaslääketieteessä, erityisesti suun limakalvojen pienten haavojen hoitoon. Klooriheksidiinihoidot voivat olla joko yleisluontoisia tai paikallisia, riippuen hoidettavasta alueesta.
Yleishoito
Olet luultavasti käyttänyt klooriheksidiiniä, jos sinulla on krooninen taipumus saada suun aftoja tai muita samankaltaisia suun ongelmia. Asiantuntijat suosittelevat käyttämään klooriheksidiiniä suuvetenä hampaiden harjauksen jälkeen. Tätä ainesosaa on myös joissakin hammastahnoissa.
Paikalliset vauriot
Klooriheksidiiniä voidaan käyttää suihkeena paikallisten vaurioiden hoitoon, sillä tämän lääkemuodon vaikutus on paikallisempi ja tarkempi. Tämän antiseptin paikallinen käyttö onkin tarkoitettu seuraaviin tilanteisiin:
- Suun tulehdukset
- Kielen haavaumat
- Leikkauksen jälkihoito
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kotihoitoja aftoihin: 7 hyvää vaihtoehtoa
Klooriheksidiinin käyttö suun erityishoidossa
Suun hoidossa klooriheksidiinia käytetään tavallisesti 0,2 %:n, 0,12 %:n ja 0,10 %:n pitoisuuksiin laimennettuna. Sitä voi käyttää eri muodoissa, kuten geeleinä, suihkeina ja hammastahnana. Klooriheksidiinisuuvettä tulee käyttää puoli tuntia hampaiden harjauksen jälkeen purskuttelemalla sitä hieman puolen minuutin ajan.
Paikallisten vaurioiden hoidossa, kuten hammasleikkausten jälkeen, asiantuntijat suosittelevat tavallisesti suihketta, koska sillä on kaksi merkittävää etua:
- Vaikutus on paikallisempi
- Antiseptinen teho on suurempi
Tätä antiseptia ei tule käyttää pitkään, koska se voi värjätä hampaat sekä tummentaa ikeniä. Älä kuitenkaan huoli jos näin käy, sillä vaikutus häviää käytön lopettamisen jälkeen.
Suositeltu käyttö
Useimmat ihmiset käyttävät klooriheksidiiniä heti hampaiden harjauksen jälkeen aivan kuin se olisi usein käytetty suuvesi. Tämä ei kuitenkaan ole sen oikeaoppinen käyttötapa. Itse asiassa paras ajankohta käyttää sitä on ainakin puoli tuntia hampaiden harjauksen jälkeen.
Tätä suositellaan siitä syystä, että klooriheksidiini ei sovi yhteen tiettyjen ainesosien kanssa, joita monet hammastahnat sisältävät. Näitä ainesosia ovat muun muassa natriumlauryylisulfaatti ja natriummonofluorofosfaatti.
Klooriheksidiinin käyttö paikallisena antiseptina iholla
Klooriheksidiiniä voidaan käyttää myös paikallisena antiseptina iholla, koska se tehoaa laajaan kirjoon eri mikro-organismeja. Sillä on monia etuja, mukaan lukien se ettei se hankaa tai ärsytä. Se ei myöskään reagoi veren kanssa. Lisäksi tämä yhdiste ei ole juuri lainkaan myrkyllinen, ja sitä voi käyttää avohaavoihin kuten hiertymiin, viiltohaavoihin ja palovammoihin.
Lue myös: Opas suuvesien asianmukaiseen käyttöön
Millaisia sivuvaikutuksia klooriheksidiini voi aiheuttaa
Tämän yhdisteen käyttöön ei liity merkittäviä sivuvaikutuksia, mutta joitakin allergisia reaktioita ja ihottumaa voi ilmetä hoidettavalla alueella pienellä osalla käyttäjistä.
Kuten yllä mainittiin, klooriheksidiinin pitkäaikainen käyttö suun hoidossa voi värjätä hampaat ja voimistaa kahvin ja tupakan aiheuttamia värjäytymiä.
Klooriheksidiini on välttämätön antisepti
Klooriheksidiini on antisepti, joka on erityisen tehokas bakteereja ja sieniä vastaan. Sitä käytetään paljon ympäri maailmaa, niinkin paljon että se on päässyt Maailman terveysjärjestön välttämättömien lääkkeiden malliluetteloon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Chicharro Luna, E., Pertegal Vázquez, F., Pérez Prieto, M., Baño Ruíz, L., & Pérez Saura, I. (2008). Clorhexidina vs povidona iodada como antiséptico de la piel. Revista Española de Podología.
- Torres, M., Díaz, M., & Acosta, A. (2009). La clorhexidina, bases estructurales y aplicaciones en la estomatologia. Gac Med Espiritual.
- Bascones, A., & Morante, S. (2006). Antisépticos orales: Revisión de la literatura y perspectiva actual. Avances en periodoncia e implantología oral, 18(1), 21-29.
- Beraún, A. P. (2011). Acción antimicrobiana del digluconato de clorhexidina al 0.12% en Estreptococcus del grupo mutans después del uso de una pasta dental que contiene Lauril Sulfato de Sodio. Revista Científica Visión Dental, 14(2-3), 770-776.
- Ayala, G., Álvarez, M., & Nuñez, M. (2016). Efecto de la combinación de clorhexidina y fluoruro de sodio sobre Streptococcus mutans en preescolares con manchas blancas. Revista Estomatológica Herediana. https://doi.org/10.20453/reh.v26i3.2956
- Morante Mudarra, S. (2018). Valoración cruzada ya doble ciego, mediante el modelo de gingivitis experimental, de la eficacia de tres colutorios de clorhexidina sin alcohol frente a la prevención de gingivitis ya la neoformación de placa supragingival. Ene, 9, 15.
- Urquet, A. O., & Spada, V. A. (2022). Clorhexidina y la Odontología. In V Jornadas de Actualización en Prácticas Odontológicas Integradas PPS-SEPOI (La Plata, 3 de noviembre de 2022).
- Bustamante, O. C., Troncos, L. G. P., de Zebrauskas, A. P. P., Leandro, K. C. R., & Sime, C. L. D. C. H. (2020). Antisépticos Orales: Clorhexidina, flúor y triclosán. Salud & Vida Sipanense, 7(1), 4-16.