Millaisia bakteereja suussa elää?

12 lokakuu, 2020
Suussa elää paljon erilaisia bakteereja. Valtaosa näistä bakteereista tuhoutuu syljen entsyymeihin, mutta monet niistä selviävät ja elävät suun eri alueilla aiheuttaen joskus terveysongelmia.

Suussa on lukuisia bakteereja. On itse asiassa arvioitu, että jokaisessa millimetrissä sylkeä on noin 100 miljoonaa bakteeria. Nämä vastaavat yli kuuttasataa bakteerilajia! Suussa onkin täydelliset elinolosuhteet lukemattomille mikro-organismeille. Tässä artikkelissa kerromme, millaisia bakteereja suussa elää.

Tästä huolimatta monet suumme bakteerit eivät selviä pitkään. Iso osa niistä kohtaa syljen entsyymien hyökkäyksen, kun taas toiset niistä kulkeutuvat ruoansulatuskanavaan, jossa ne tuhoutuvat nopeasti.

On myös mainittava, että osa bakteereista selviytyy ja jää elämään suuhun. Kun näin tapahtuu, voi syntyä ongelmia kuten hampaiden reikiintymistä tai muita suun sairauksia. Paras tapa torjua niitä on hyvä suuhygienia.

Millaisia bakteereja suussa elää?

Suussa on paljon pintoja, joista jokaista peittävät monet bakteerit. Jotkut suumme bakteerit vaikuttavat esimerkiksi reikien tai periodontiitin (parodontiitti) syntyyn. Kumpikin näistä on muiden, vakavampien sairauksien riskitekijä, mukaan lukien diabetes mellitus ja sydän- ja verisuonitaudit.

Suumme bakteerien kirjo ja määrä riippuvat useista tekijöistä:

  • Ravintoaineiden saatavuus
  • Lämpötila
  • Happipitoisuus
  • Anatomiset piirteet
  • Altistus immunologisille tekijöille

Suun bakteerit sekä muut mikro-organismit tunnetaan suun mikrobiomina. Tämä populaatio ei ole vakiintunut, vaan se muuttuu jatkuvasti jopa niinkin yksinkertaisista tekijöistä kuin haukottelu, suutelu tai tiettyjen ruokien syöminen.

Yleensä suussa vallitsevat aerobiset ja anaerobiset bakteerit, sekä grampositiiviset että gramnegatiiviset. Näistä erottuvat erityisesti lajit laktobasilli, aktinobasilli, stafylokokki ja streptokokki.

Katsomme niitä tarkemmin alapuolella.

Lue lisää: Hammaskaries: mikä hampaiden reikiintymistä aiheuttaa?

Hampaiden harjaus ehkäisee bakteerien aiheuttamaa reikiintymistä
Hyvä suuhygienia on oleellinen tekijä reikien ja periodontiitin ehkäisyssä.

Sylki ja bakteerit

Syljessä on pääosin fakultatiivisia anaerobisia grampositiivisia kokkibakteereja, jotka kattavat noin 44 % bakteeripopulaatiosta. Toiseksi eniten on tiukasti anaerobisia gramnegatiivisia kokkibakteereja, jotka muodostavat noin 15 % bakteeripopulaatiosta. Grampositiiviset fakultatiiviset anaerobiset basillit kattavat bakteereista samansuuruisen prosenttiosan.

Esimerkiksi hampaiden puuttuminen ja sairaudet kuten ientulehdus, alveoliitti tai periodontiitti voivat aiheuttaa muutoksia syljen mikrobiomissa. Tupakointi ja puutteellinen hygienia voivat myös vaikuttaa asiaan.

Millaisia bakteereja suussa elää: suun limakalvot

Suun limakalvoilla yleisimmät bakteerit ovat seuraavat:

  • Firmikuutit – pääosin Streptokokki- ja Veillonella-suvusta
  • Proteobakteerit – erityisesti Neisseria
  • Bakteroidit – Prevotella
  • Aktinobakteerit – Micrococcineae

Hyvä suun limakalvojen hygienia voi ehkäistä useiden erityyppisten bakteerien pesiytymistä sinne. Joidenkin tutkimusten mukaan suun limakalvojen bakteerit voivat liittyä tiettyihin syöpiin.

Hampaiden bakteerit

Jos hampaissa ei ole reikiä, yleisimmät bakteerit niissä ovat:

  • Kamylobakteeri
  • Granulicatella
  • Kingella
  • Leptotrichia
  • Streptokokki – erityisesti Streptococcus sanguinis

Myös seuraavia bakteerilajeja löytyy, erityisesti aikuisilta: Haemophilus parainfluenzaGemella haemolysansSlackia exigua ja Rothia.

Hampaat ovat yleensäkin sellaisia pintoja, jotka edistävät biofilmien muodostumista. Nämä biofilmit voivat tehdä eri asioita riippuen useista tekijöistä. Jotkut bakteerit, kuten Streptococcus mutans, Actinomyces-bakteerit ja laktobasillit vaikuttavat reikien ja periodontiitin syntyyn.

Monet suun sairaudet vaikuttavat siihen, millaisia bakteereja suussa elää
Säännölliset hammaslääkärikäynnit auttavat tunnistamaan, onko suussa taudinaiheuttajabakteereja.

Lue myös: Näin hoidat suutasi viisaudenhampaan poiston jälkeen

Millaisia bakteereja suussa elää: ikenet

Myös ikeniin voi muodostua biofilmi, mikä edesauttaa esimerkiksi ientulehduksen syntyä. Terveissä ikenissä tavallisimmat mikro-organismit ovat proteobakteerit, joihin tavallisesti kuuluu gammaproteobakteereja akinetobakteerien, hemofilusten ja moraksellan suvuista. Jos sinulla on jokin terveysongelma, ikenistä voi löytyä myös streptokokkeja, Granulikatellaa ja Gemellaa.

Ikenien biofilmin pinnalla voi olla myös Treponema denticolaa yhdessä Porfyromonas gingivaliksen ja Tannerella forsythian kanssa. Sieltä voi löytyä myös viruksia ja joskus sientäkin. Suusairaudet vaikuttavat kuitenkin siihen, millaisia bakteereja suussa elää.

Kielen bakteerit

Myös kieleen muodostuva biofilmi muuttuu ja siinä asustaa monia suun bakteereja. Noin 45 % on fakultatiivisia anaerobisia grampositiivisia kokkibakteereja. Tähän lukeutuvat Streptococcus salivarius, toisena Streptococcus mitis, milleri-ryhmän streptokokit ja Streptococcus mucilaginosus.

Sieltä voi löytyä myös tiukasti anaerobisia gramnegatiivisia kokkibakteereja ja grampositiivisia fakultatiivisia anaerobisia basilleja. Lisäksi siellä saattaa olla vähemmässä määrin Lactobasillus-, Neisseria-, Fusobacterium- ja Haemophilus-sukujen eri bakteerilajeja.

Pahanhajuisesta hengityksestä kärsivien ihmisten kielen päältä löytyy seuraavia bakteereja: Fusobacterium nucleatumPorphyromonas gingivalis ja Tannerella forsythia.

Hämmästyttävää, miten paljon elämää suussamme voikaan olla!

Patogeenisten bakteerien ehkäiseminen suussa

Hyvä suuhygienia on avainasia tauteja aiheuttavien mikro-organismien ehkäisemiseksi suussa. Myös säännölliset hammaslääkärikäynnit auttavat tunnistamaan riskitekijät ja sairaudet niiden alkuvaiheessa, jolloin voit pysäyttää ne ennen kuin ne aiheuttavat pysyvää haittaa.

Jos sinulla on kysyttävää tai viimeisestä suuntarkastuksesta on kulunut jo tovi, varaa aika hammaslääkäriin pian!

  • Cruz Quintana, S. M., Díaz Sjostrom, P., Arias Socarrás, D., & Mazón Baldeón, G. M. (2017). Microbiota de los ecosistemas de la cavidad bucal. Revista Cubana de Estomatología, 54(1), 84-99.
  • Ortega Fernández, Omar. Estudio de la microbiota oral y de las complicaciones respiratorias de la disfagia orofaríngea: fisiopatología, diagnóstico y tratamiento de los factores de riesgo de la disfagia orofaríngea y la neumonía aspirativa en pacientes de edad avanzada. Universitat Autònoma de Barcelona,, 2016.
  • Cruz, Miguel, et al. “Factores de riesgo de cáncer bucal.” Revista Cubana de Estomatología 53.3 (2016): 128-145.