Opi lisää maksasairauksista

Kaikki maksasairaudet vaativat lääkärillä käyntiä, sillä kyseessä on elintärkeä elin. Maksalla on merkittävä rooli ruoansulatuksessa, energian varastoimisessa ja toksiinien vapauttamisessa. Monet maksasairaudet voivat siis johtaa jopa kuolemaan.

Maksasairaudet ovat useiden tekijöiden aiheuttamia. Toisinaan ne ovat viruksen aiheuttamia, toisinaan taas myrkyllisen aineen nauttimisesta johtuvia. Ne johtuvat vain harvoin perinnöllisistä syistä. Maksasairauksien oireet voivat vaihdella suuresti riippuen maksasairauksista kärsivien potilaiden tilasta. Joissakin tapauksissa ne eivät kuitenkaan aiheuta mitään oireita ja ne havaitaan vain laboratoriotestien avulla.

Tässä artikkelissa kerromme lisää yleisimmistä maksasairauksista.

Alkoholista riippumaton rasvamaksa (NAFLD) ja alkoholista riippumaton rasvamaksatulehdus (NASH)

Alkoholista riippumattomalle rasvamaksalle (NAFLD) on tyypillistä maksan lipidien kerääntyminen. Jos sairauteen liittyy lisäksi tulehdusta ja maksasolujen vaurioitumista, kutsutaan sitä “alkoholista riippumattomaksi rasvamaksatulehdukseksi” (NASH). Liikalihavat ihmiset, joilla on tyypin 2 diabetes ja metabolinen oireyhtymä, tulevat todennäköisemmin kärsimään näistä maksasairauksista.

Nämä sairaudet eivät yleensä ilmaannu ilman oireita.

Maksakirroosi: yksi vakavimmista maksasairauksista

Kirroosi on yksi vakavimmista maksasairauksista. Tämä sairaus saa aikaan arpikudoksen terveen kudoksen tilalle. Maksa siis arpeutuu ja vahingoittuu pysyvästi tarkoittaen sitä, että se ei pysty toimimaan kunnolla.

Kirroosille ei ole mitään erityistä hoitoa. Sen aiheuttamille syille on kuitenkin olemassa hoitokeinoja. Yleisimpiä maksakirroosin aiheuttajia ovat:

• Alkoholismi
• Alkoholista riippumaton maksasairaus (NAFLD)
• Krooninen C-hepatiitti
• Krooninen B-hepatiitti

Lue myös: Maksan terveyden parantaminen boldon avulla

Autoimmuunihepatiitti

Autoimmuunihepatiitti on krooninen sairaus, jota esiintyy siksi, että immuunijärjestelmä hyökkää maksaa vastaan. Se aiheuttaa tulehduksen ja vahinkoa maksalle. Jos tästä sairaudesta kärsivä ihminen ei saa oikeanlaista hoitoa, voi sairaus edetä ja aiheuttaa maksakirroosin.

Autoimmuunihepatiitti on yksi niistä maksasairauksista, jotka eivät aina aiheuta aluksi mitään oireita, vaikka oireet näkyvätkin ajan kuluessa. Lääkärit diagnosoivat sairauden potilaan sairaushistoriaan pohjautuen. Heidän täytyy myös tehdä tiettyjä testejä.

A-, B- ja C-hepatiitti

Virukset voivat aiheuttaa tällaisia sairauksia. A-hepatiitti saa aikaan tulehduksen. Tämä johtaa siihen, ettei maksa toimi oikealla tavalla. Se leviää ulosteen välityksellä aikaisemmin tartunnan saaneelta ihmiseltä.

B-hepatiitilla on samankaltaisia ominaisuuksia. Tässä tapauksessa se kuitenkin leviää minkä tahansa kehon nesteen välityksellä aikaisemmin tartunnan saaneelta ihmiseltä. Sairaudella on akuutti ja krooninen muoto. Jälkimmäinen voi ilman hoitoa muuttua maksasyöväksi tai aiheuttaa maksan vajaatoimintaa.

C-hepatiitti toimii samankaltaisella kaavalla kuin kaksi edellä mainittua hepatiittia. Se kuitenkin leviää veren välityksellä aikaisemmin tartunnan saaneelta ihmiseltä. Varhaisia oireita voi esiintyä jopa 10 vuotta tartunnan jälkeen. Aivan kuten B-hepatiitilla, tälläkin sairaudella on akuutti ja krooninen muoto.

Lue myös: Hoida rasvamaksaa näiden 5 artisokkareseptin avulla

D- ja E-hepatiitti

D-hepatiitti on erittäin harvinainen ja se vaikuttaa vain B-hepatiittia sairastaviin potilaisiin. Kun ihmisellä on sekä B- että D-hepatiitin aiheuttama tauti, puhutaan silloin samanaikaisesta infektiosta. Jos ihmisellä on krooninen B-hepatiitti ja hän saa sitten D-hepatiittitartunnan, puhutaan silloin superinfektiosta.

E-hepatiitti leviää saastunutta vettä juomalla tartunnan saaneen ihmisen ulosteen välityksellä. Se voi johtua myös huonosti kypsennetyn sianlihan tai riistan syömisestä. Se menee yleensä ohi muutamassa viikossa ilman hoitoa. Tällä sairaudella on 20 % kuolleisuusaste raskaana olevilla naisilla, mutta syytä tähän ei tiedetä.

Muita maksasairauksia

Raudan liiallinen määrä ei ole varsinaisesti maksasairaus, mutta sillä on merkittävä vaikutus tähän elimeen. Tälle tilalle on ominaista liiallisen raudan kerääntyminen kehoon. Se voi aiheuttaa maksafibroosin ja 60 % potilaista syntyy maksakirroosi. 5 % tapauksista johtaa pahanlaatuisten kasvainten kehittymiseen.

Wilsonin tauti puolestaan on harvinainen periytyvä sairaus, joka ei salli kehon hankkiutua luonnollisesti eroon turhasta kuparista. Jos maksaan kerääntyy kuparia, voi se johtaa kirroosiin.

B- ja C-hepatiitti, kirroosi, raudan liiallinen määrä, alkoholin liiallinen käyttö, liikalihavuus sekä diabetes ovat kaikki riskitekijöitä, jotka voivat johtaa maksasyövän syntyyn. Sitä vastaan taistelemiseksi on kuitenkin tällä hetkellä saatavilla useita hoitokeinoja. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että oireita ei tule aliarvioida ja lääkärissä täytyy käydä heti kun oireita ilmenee, jotta komplikaatioiden syntymistä voidaan ehkäistä.