Näin masennus vaikuttaa aivoihin - 4 vaikutusta
Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Bernardo Peña
Tiedätkö, mitä masentuneen ihmisen elimistössä tarkemmin ottaen tapahtuu? Joskus voi puheiden perusteella vaikuttaa siltä, että masennus on vain ihmisen tunne-elämää koskeva ongelma, mutta masennus vaikuttaa ihmiseen kokolailla, myös aivoihin. Aivoissa tapahtuu fyysisiä ja kemiallisia muutoksia, ja masennus vaikuttaa sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen.
Masennus on hyvin suuri ongelma koko maailmassa, ja se on paljon merkittävämpi sairaus kuin moni uskoo. Maailman terveysjärjestö on todennut, että yli 300 miljoonaa henkilöä kärsii masennuksesta ympäri maailmaa, ja keskimäärin 800 000 ihmistä tekee itsemurhan joka vuosi juuri tämän sairauden vuoksi. Masennuksesta on syytä tietää muun muassa se, että se on yleisesti ottaen suurin syy 15-29 -vuotiaiden ihmisten kuolemiin.
Masennus vaikuttaa ihmisen tunteisiin, mutta se ei ole ainoastaan jossakin vaiheessa ohimenevä psyykkinen ongelma. Se vaikuttaa aivoihin tavoilla, joita on hyvin vaikea saada hallintaan, ja siksi onkin tärkeää tunnistaa masennus ja hoitaa sitä asiantuntijan avulla.
Miten masennus vaikuttaa ihmisen aivoihin fyysisesti
Masennus vaikuttaa suoraan ihmisen aivojen kolmeen alueeseen: hippokampukseen, pikkuaivoihin sekä aivojen otsalohkoon. Seuraavassa selitämme tarkemmin ottaen, mitä nämä kolme aluetta kokevat masennuksen aikana.
1. Hippokampuksen kutistuminen
Hippokampus on aivojen keskeinen osa, ja se vastaa muistojen varastoinnista ja kortisolin tuotannon säätelemisestä; tämä on stressiin ja onnellisuuteen liittyvä hormoni.
Kun ihmisellä on fyysistä tai henkistä stressiä, kuten esimerkiksi masennusta, keho erittää kortisolia pyrkiäkseen lievittämään tämän stressin vaikutuksia. Mutta jos kortisolin tasot ovat hyvin korkealla, tämä aiheuttaa kemiallisen epätasapainon. Siten neuronien tuotanto vähenee ja hippokampus kutistuu.
Lue aiheesta lisää: Oksitosiini-hormoni: mikä se on ja mitä tehtäviä sillä on?
2. Aivojen otsalohkon kutistuminen
Aivojen otsalohko sijaitsee aivojen etuosassa, ja se vastaa tunteiden säätelystä sekä muistojen luonnista. Sekin voi kutistua silloin, kun kortisolia erittyy liikaa. Itse asiassa asiantuntijoiden mukaan tämä ilmiö on syy siihen, että joillakin naisilla ilmenee synnytyksen jälkeistä masennusta.
3. Tulehdus pikkuaivoissa
Pikkuaivot säätelevät tunteita, kuten muun muassa mielihyvää, onnellisuuden kokemusta ja pelkoa.
Liika annos kortisolia voi saada sen tulehtumaan, ja siten siitä tulee aktiivisempi. Tämä aiheuttaa vaikeuksia nukkumisessa sekä epänormaaleja käytöskuvioita. Lisäksi runsaampi aktiivisuus saa aikaan sen, että muissa kehon osissa vapautuu enemmän hormoneja kuin normaalisti, ja tämä voi aiheuttaa muita terveyttä heikentäviä komplikaatioita.
4. Hapen puute
Sen lisäksi, että masennus vaikuttaa aivoihin fyysisellä tasolla, se aiheuttaa niissä myös epäsuoria muutoksia.
Tutkimusten mukaan keho saa vähemmän happea silloin, kun ihminen on masentunut. Ei kuitenkaan tiedetä, tapahtuuko tämä siksi, että ihmisen hengitystavat muuttuvat, vai jostakin muusta syystä.
Vähentyminen hapen määrässä vaikuttaa soluihin koko kehossa, ja erityisesti aivosolut voivat tällöin kärsiä vahingosta tai kuolla.
Lue aiheesta lisää: Terveellisiä välipaloja masennuksen hoitoon
Miten masennuksen vaikutukset aivoihin muuttavat ihmisen terveyttä laajasti ottaen?
Mainitut muutokset aivoissa masennuksen seurauksena eivät tapahdu välittömästi, mutta ne ovat masennuksen tulosta. Tutkimusten mukaan menee noin 8-10 kuukautta, jotta ihmisen hypotalamus ja aivojen etuosalohko kutistuvat.
Thomas Frodl, joka on tutkijana Magdeburgin sairaalassa Saksassa, seurasi masentuneita potilaita kolmen vuoden ajan. Hän huomasi, että heidän aivoissaan tapahtuvat fyysiset muutokset lisääntyivät ajan kuluessa.
Eräitä masennuksen seurauksia ihmisen aivoissa ovat seuraavat:
- muistin heikkeneminen
- vähentynyt välittäjäaineiden toiminta
- aivojen kehityksen pysähtyminen
- vähentynyt oppimiskyky
- kognitiiviset ongelmat
- keskittymistä koskevat ongelmat
- muutokset mielialassa
- empatian puute toisia kohtaan
- vaikeudet nukkua hyvin
- uupumus
Miten masennusta voidaan estää vaikuttamasta aivoihin haitallisesti?
Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kemiallinen epätasapaino liian kortisolin ja muiden kemikaalien osalta on suurin syy ihmisen tunne-elämän ongelmiin sekä fyysisiin muutoksiin aivoissa masennuksen aikana.
Siksi hoidon tavoitteena onkin säädellä hormonien tuotantoa, ja sen tarkoituksena auttaa esimerkiksi säätelemään kortisolia ja serotoniinia. Lisäksi tätä voidaan tehdä lääkkeiden ja/tai terapian avulla, ja terapiaa suositellaankin suuresti, vaikka potilas käyttäisikin jo lääkkeitä masennuksensa hoitamiseksi.
Tutkimusten mukaan terapia auttaa muokkaamaan aivojen rakennetta, ja lisäksi se auttaa torjumaan masennuksen erilaisia oireita. Siksi on tärkeää etsiä ammattilaisen apua, jos ajattelet mahdollisesti itse kärsiväsi masennuksesta.
Lisäksi on monia erilaisia asioita, joita masennuksesta kärsivä ihminen voi tehdä itsekin jokapäiväisessä elämässään edistääkseen aivojensa toimintaa ja torjuakseen masennusta. Näitä ovat seuraavat tottumukset:
- stressinhallinta
- säännöllinen liikunta
- terveellinen ruokavalio
- kunnon lepo
- alkoholin ja huumeiden välttäminen
Lyhyesti sanottuna masennus on vakava häiriö, jossa on kyse muustakin kuin vain mielialan vaihteluista. Vaikka sitä ei pystykään näkemään ihmisen kehosta päällepäin, se aiheuttaa aivoissa fyysisiä muutoksia, jotka aiheuttavat masennuksesta kärsivän ihmisen hyvinvoinnin heikkenemistä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Depresion. Key Facts. World Health Organization, (2018). https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/depression
- Depression duration but not age predicts hippocampal volume loss in medically healthy women with recurrent major depression. Sheline YI1, Sanghavi M, Mintun MA, Gado MH. Department of Psychiatry, Washington University School of Medicine, St. Louis, Missouri. (1999). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10366636
-
Valdés, J. L., & Torrealba, F. (2006). La corteza prefrontal medial controla el alerta conductual y vegetativo: Implicancias en desórdenes de la conducta. Revista chilena de neuro-psiquiatría, 44(3), 195-204.
- Psychotherapy and brain plasticity. Frontiers in Psychology. Collerton, D. (2013, September 6). 2013(4), 548 ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3764373/
- Stress, depression and brain structure. McEwen, B.S. (n.d.). dbsalliance.org/site/PageServer?pagename=education_anxiety_stress_brain_structure
- The neurobiology of depression. Eleni Palazidou. British Medical Bulletin, Volume 101, Issue 1 (2012). Pages 127–145, https://doi.org/10.1093/bmb/lds004
- Neurochemical alterations in frontal cortex of the rat after one week of hypobaric hypoxia. Bogdanova OV, et al. (2014).DOI: 10.1016/j.bbr.2014.01.027
- Inflammation: A mechanism of depression? Han Q-Q, et al. (2014). link.springer.com/article/10.1007%2Fs12264-013-1439
- Depression-Related Variation in Brain Morphology Over 3 Years. Effects of Stress? Thomas S. Frodl, MD; Nikolaos Koutsouleris, MD; Ronald Bottlender, MD. (2008) 65(10):1156-1165. doi: 10.1001/archpsyc.65.10.1156
- Schecklmann, M., Dresler, T., Beck, S., Jay, J. T., Febres, R., Haeusler, J., … Fallgatter, A. J. (2011). Reduced prefrontal oxygenation during object and spatial visual working memory in unpolar and bipolar depression. Psychiatry Research – Neuroimaging. https://doi.org/10.1016/j.pscychresns.2011.01.016
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.