Logo image
Logo image

Millaista on elää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa?

3 minuuttia
Millaista on elää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa?
Bernardo Peña

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Bernardo Peña

Kirjoittanut Toimitus
Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Oletko kuullut puhuttavan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai maanis-depressiivisyydestä, mutta et ole kuitenkaan ihan varma mitä tämä mieltä koskeva ongelma oikein pitää sisällään? Ja onko se oikeasti niin vakava asia? Tänään paneudumme aiheeseen, millaista on elää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa.

Jotkut ajattelevat, että kaksisuuntainen mielialahäiriö on jokin hyvin kevyesti otettava asia. Ihmiset eivät tällöin ymmärrä, että kyseessä on itse asiassa hyvin todellinen ja erittäin monimutkainen tila.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa on tärkeää ensinnäkin tunnistaa ongelma ja hoitaa sitä – sekä itse henkilölle, että hänen ympärillään oleville tämä on edellytys hyvän elämänlaadun kannalta.

On erittäin tärkeää että ymmärrämme mitkä tämän sairauden oireet ovat, jotta voimme tunnistaa sen läheisissämme – tai itsessämme. Kun sairaus on diagnosoitu, sitä voidaan alkaa hallita.

Elämää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa

Ensinnäkin on olennaista ymmärtää, että kaksisuuntainen mielialahäiriö on psykologinen häiriö, eikä siis ihmisen oma valinta tai tapa olla. Tämä häiriö ei myöskään ole sama asia kuin jakautunut persoonallisuus. Nämä ovat siis kaksi aivan eri asiaa.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei tarkoita sitä, että ihmisellä olisi vaikeuksia hahmottaa itseään, mutta mielialan muutokset ovat niin voimakkaita, että henkilön käytös voi vaihdella yhdestä ääripäästä toiseen, ja käytös voi olla vaikeasti selitettävissä.

Diagnoosi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä

Some figure

Tämän häiriön diagnosointi on hyvin monimutkaista, etenkin siksi että potilas on usein haluton kääntymään avun puoleen. Tilanne vaikeutuu siksi että ihmisen käytös on epävakaata. Niinpä tämä tila sekoitetaan usein psykoosiin tai masennukseen.

Jotta kaksisuuntainen mielialahäiriö voitaisiin diagnosoida, ammattilaisen tulee arvioida potilas pitkällä aikavälillä. Vaikka tähän sairauteen ei olekaan tarjolla pysyvää parannuskeinoa, on mahdollista hoitaa sitä niin, että potilas tekee muutoksia päivittäisiin aktiviteetteihinsa. Yleisesti ottaen hoidon sisältämiin suosituksiin kuuluvat seuraavat asiat:

  • säännöllinen liikunta
  • psykologinen apu
  • jooga tai muut rentouttavat aktiviteetit

Ennen kaikkea ihminen tarvitsee sellaisten henkilöiden tukea, jotka ymmärtävät häntä ja välittävät hänestä. Ympäristöllä on hyvin tärkeä rooli sen kannalta, kuinka hoito onnistuu.

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän ihmisen käytös

1. Voimakkaat muutokset mielialassa

Some figure

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on tila, johon sisältyy suuria muutoksia ihmisen mielialassa. Jos henkilöllä on tämä ongelma, hän voi siirtyä hallitsemattomasta euforian tilasta syvään kiihtymykseen jo hyvin lyhyessä ajassa.

Tämän muutoksen aikaansaajana voivat olla hyvin yksinkertaiset asiat, jotka saattavat vaikuttaa merkityksettömiltä mieleltään tasapainoisemmalle ihmiselle.

Ihminen jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö voi myös viettää pitkän ajan tietyssä mielentilassa, olipa hän sitten vakaa, masentunut tai maaninen. Nämä mielialan muutokset eivät kuitenkaan välttämättä liity joihinkin tiettyihin tilanteisiin tai ennalta-arvattaviin käyttäytymismalleihin.

Joskus yksilöllä on loistava olo jonkin aikaa. Hän on täynnä energiaa, ja sitä on jopa niin paljon että hän ei tunne tarvetta nukkua. Itse asiassa hän saattaa viettää päiviä ilman nukkumista, mikä tekee hänet ärtyisäksi ja keskittyminen mihinkään on mahdotonta.

Tämä on manian vaihe, joka koostuu käytöksestä jossa on yhtä sun toista liiallisuutta: korkea sukupuolivietti, liikaa energiaa ja jopa liikaa aggressiivisuutta.

2. Surullisuus

Kun ihminen kärsii kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, hänellä on hyvin voimakasta masennusta. Tämä tuo hänelle ahdistusta, surullisuutta, pessimismiä ja voimakkaita turhautumisen tunteita.

Hän tulee myös täysin menettämään kiinnostuksensa kaikkeen, mukaan lukien niihin asioihin joita hän rakasti maanisessa vaiheessa.

Kun ihmisellä on tämä tila, hänelle on hyvin turhauttavaa että kukaan ei ymmärrä syitä hänen kokemaansa syvään masennukseenTämä voi sitten saada aikaan jopa itsemurha-ajatuksia.

3. Psykoottiset piirteet

Some figure

Yksi syy näihin muutoksiin on psykoosi, joka usein on läsnä kaksisuuntaisen mielialahäiriön ohella. Psykoosi on tila, joka muuntaa ihmisen käsitystä tilanteista, eleistä ja sanoista, kuten myös muista asioista.

  • Psykoottinen ihminen saattaa tulkita ympäristössään olevia asioita väärin.
  • Jos psykoosi on vakava, hän saattaa kärsiä jopa hallusinaatioista.

4. Hypomania

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivällä saattaa olla myös merkkejä hypomaniasta, johon kuuluu pitkä kohonneen mielialan jakso. Hän saattaa myös olla ärtynyt sellaisella tavalla, joka on erilainen tavalliseen mielialaan verrattuna.

Tämä vaihe kestää ainakin neljä tai viisi päivää. Hypomania voi myös aiheuttaa kohoamista itsetunnossa tai “suuruudenhulluutta”. Ihminen saattaa alkaa puhua paljon enemmän kuin tavallisesti.

Oletko kuullut puhuttavan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä siihen sävyyn, että tämä ei olisi mikään erityisen vakava asia? Kyseessä on sairaus josta puhutaan paljon, mutta yleiset tiedot siitä ovat kuitenkin usein puutteelliset.

On hyvä pitää mielessä, että ihminen joka kärsii kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kokee hyvin voimakkaita ja äärimmäisiä mielialoja.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Alejandro Koppmann, A. (2012). Sobre el diagnóstico de bipolaridad. Revista Médica Clínica Las Condes. https://doi.org/10.1016/S0716-8640(12)70348-6
  • Vieta, E. (2014). Diagnosing Bipolar Disorder. In Managing Bipolar Disorder in Clinical Practice, 3rd Edition and Guide to Assessment Scales in Bipolar Disorder, 2nd Edition.
  • PuedoSer, E. V. (2012). La hipomanía. Trastorno bipolar.
  • Geddes, J. R., & Miklowitz, D. J. (2013). Treatment of bipolar disorder. The Lancet. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(13)60857-0

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.