Parhaita vinkkejä mielialan nostamiseen

· tammikuu 14, 2019
Jotkut vinkit auttavat nostamaan mielialaa tehokkaasti. Niiden noudattaminen auttaa enemmän kuin ehkä uskoisit.

On olemassa monia vinkkejä mielialan nostamiseen, kun olet täysin maassa. Mielialan parantaminen vaatii kuitenkin vaivannäköä ja ennen kaikkea toimintaa. Toimeen ryhtyminen on joskus hyvin vaikeaa.

Hyvät ja huonot päivät kuuluvat elämään, eikä huonoa mielialaa pitäisi surkutella. Se on luonnollista, eikä sille voi mitään.

Parasta mitä voit tehdä, on hyödyntää joitakin vinkkejä mielialan nostamiseen selviytyäksesi näistä hetkistä parhaalla mahdollisella tavalla.

Vinkkejä mielialan nostamiseen

Ryhdy toimeen

huonon mielialan nostaminen

Ensimmäinen vinkki mielialan nostamiseksi on ryhtyä toimeen. Kyllä, voit jäädä makaamaan sänkyyn tai sohvalle muutamaksi tunniksi menemättä edes vessaan. Jos tätä tarvitset, tee niin. Mutta tämän ei tulisi kestää yhtä tai kahta päivää kauempaa.

Sinun on mentävä eteenpäin elämässäsi ja ennen kaikkea tehtävä mieleisiäsi asioita. Tykkäätkö käydä salilla? Vaikka sinne lähteminen ei huvittaisi, laita lenkkarit jalkaan ja mene. Älä ajattele liikaa tai päädyt vain jäämään kotiin.

Moni lakkaa tekemästä itseään kiinnostavia asioita, kun mieliala on huono. Tämä on suuri virhe. Jos teet sitä mitä rakastat, mielialasi palaa ennalleen tuota pikaa.

Katso myös: 5 helppoa tapaa tuntea olonsa paremmaksi

Ympäröi itsesi positiivisilla ihmisillä

Positiiviset ihmiset nostavat mielialaa

Toinen vinkki mielialan nostamiseksi on ympäröidä itsensä positiivisilla ihmisillä. Sanotaan, että liikunnalliset ihmiset ovat hyvin positiivisia, joten jos tykkäät käydä salilla, käy! Näin ympärilläsi on sellaisia ihmisiä, joita tarvitset seuraasi.

Vaikka luulet että olosi tulee olemaan vain entistä kehnompi nähdessäsi iloisia ihmisiä kun itse olet maassa, tämä ei pidä paikkaansa. Positiivisuus on tarttuvaa, ja huomaat sen vaikutukset tuossa tuokiossa.

Mitä jos elämässäsi on negatiivisia ihmisiä? Pysy niistä mahdollisimman kaukana. Älä tuhlaa hetkeäkään sellaisten ihmisten seurassa. Negatiiviset ihmiset laskevat vain mielialaasi.

Kirjoita tunnepäiväkirjaa

Tunnepäiväkirjan kirjoittaminen voi auttaa nostamaan mielialaa

Yksi mielialaa nostattava asia on kirjoittaminen. Kirjoittamisella on monia positiivisia hyötyjä. Yksi niistä on se, että se auttaa vapauttamaan tukahdutettuja tunteita. Jos olet surullinen ja ahdistunut, kirjoita.

Jos et halua tai osaa kuvailla tunteitasi ja tuntemuksiasi vapaasti, voit tehdä niistä pienen yhteenvedon seuraavalla tavalla:

  • Ärsyke: Selitä mikä laski mielialaasi (esim. joku huusi sinulle).
  • Tuntemus: Kuvaile miltä ärsyke sai olosi tuntumaan (esim. lohduttomalta, surulliselta).
  • Tunne: Pyri kuvaamaan mitä tunnet (esim. pelkoa).
  • Reaktio: Kuvaile miten reagoit asiaan (esim. eristäydyit muista).
  • Vinkkejä: Kirjoita mitä voisit tehdä parantaaksesi mielialaasi, kuten mennä lenkille.

Usko tai älä, tämän hahmotteleminen paperille antaa sinulle paremman käsityksen siitä mikä on pielessä ja kuinka voisit korjata sen. Tämän tehtyäsi saatat tajuta, ettei sinulla olekaan mitään syytä tuntea oloasi niin huonoksi ja että kaikkeen löytyy ratkaisu.

Katso myös: Tunteiden tukahduttaminen lisää ahdistusta

Ilmaise tunteesi

Tunteiden ilmaisu parantaa mielialaa

Myös tunteiden ilmaiseminen auttaa nostamaan mielialaa. Jos sinua itkettää, itke. Jos haluat huutaa, huuda. Älä pidättele mitään, sillä se vain pahentaa oloasi entisestään. Ilmaise siis itseäsi kuten haluat. Tunnet olosi vapautuneeksi.

Voit myös puhua luotettavalle ihmiselle tunteistasi. Näin koet, että joku kuuntelee ja on tukenasi. Tämä on hyvin tärkeää ja erittäin hyödyllistä.

Kuinka toimit, kun olosi on kurja? Hyödynnätkö mitään näistä vinkeistä?

On tärkeää koittaa soveltaa niitä ja muita vinkkejä mielialan nostamiseksi. Jos et tee yhtään mitään, olosi on vain kehnompi.

  • Baikie, K. A., Geerligs, L., & Wilhelm, K. (2012). Expressive writing and positive writing for participants with mood disorders: An online randomized controlled trial. Journal of Affective Disorders. https://doi.org/10.1016/j.jad.2011.11.032