Munuaispaiseet: oireet, riskitekijät ja hoito

Munuaispaiseet ovat märkäpesäkkeitä yhdessä tai molemmissa munuaisissa. Valitettavasti munuaispaiseisiin liittyy suuri kuolleisuusprosentti, koska niitä on hankala diagnosoida. Niitä ilmenee keskimäärin 46 vuoden iässä, ja 80 % tapauksista naisilla. Ne ovat harvinaisia lapsilla. Niiden seuraukset voivat olla vakavat; näitä voivat olla verenmyrkytys, vaikea munuaisvaurio tai jopa munuaisen menetys.

Munuaispaiseet: riskitekijät

Asiantuntijat ovat tunnistaneet joitakin munuaispaiseille altistavia tekijöitä, joista tärkeimmät ovat:

• Diabetes.
• Munuaiskivet.
• Virtsatietulehdus.
• Vesikoureteraalinen refluksi (virtsan takaisinvirtaus).
• Vammat alueella.
• Pahanlaatuiset kasvaimet.
• Maksasairaus.

40 %:lla potilaista on lukuisia riskitekijöitä. Potilaat, joilla on diagnosoitu diabetes yli 10 vuotta sitten, tarvitsevat intensiivisempää hoitoa ja munuaisleikkausta.

Oireet kestävät yleensä keskimäärin 11 päivää ennen diagnoosin saamista. Mutta vain 35 % potilaista saa oikean diagnoosin sairaalaan joutuessaan. Tämä johtuu spesifisen kliinisen tiedon puutteesta.

Munuaispaiseiden syyt

Munuaispaiseet johtuvat virtsatietulehduksista, jotka leviävät rakosta munuaisiin ja munuaisten ympärille. Myös virtsateiden tai lisääntymiselinten leikkaus tai verenkierron infektio voivat johtaa munuaispaiseisiin.

Suurin riskitekijä ovat munuaiskivet, jotka tukkivat virtsankulun ja voivat aiheuttaa tulehduksen. Bakteereilla on taipumusta tarttua munuaiskiviin, eivätkä antibiootit pysty tappamaan niitä siellä.

20-60 %:lla munuaispaiseista kärsivistä potilaista on munuaiskiviä. Muut munuaispaiseiden riskitekijät ovat diabetes, virtsateiden poikkeavuudet, vammat alueella tai suonensisäisten lääkkeiden käyttö.

Lue lisää munuaiskivistä: Parhaat kotihoidot munuaiskiviin

Munuaispaiseet: oireet ja diagnoosi

Joitakin munuaispaiseiden oireista ovat vilunväreet, kuume, hikoilu ja kyljen tai vatsan kipu. Kipu voi säteillä myös nivusiin tai jalkoihin. Myös selkä voi tuntua aristavalta.

Diagnostisiin kokeisiin kuuluvat:

• Verikokeet ja veriviljely.
• Tietokonetomografia.
• Virtsa-analyysi virtsaviljelyn kautta.

Munuaispaiseiden hoito

Yleisimmin hyväksytty hoito on märkäpaiseiden tyhjentäminen, joko ihon läpi katetrilla tai avoleikkauksella.

Myös antibiootteja tulisi määrätä, aluksi suonen kautta. Myöhemmin potilas voi vaihtaa suun kautta otettavaan lääkitykseen, kun infektio on lievittynyt. Avoleikkauksen kautta tehty tyhjennys on vaihtoehto, josta on todennäköisimmin eniten apua munuaispaiseissa.

Saatat pitää myös tästä artikkelista: 8 huonoa tapaa, jotka johtavat munuaisten vajaatoimintaan

Munuaispaiseiden hoito antibiooteilla

Antibiootit ovat munuaispaiseiden ensisijainen hoitokeino. Lääkkeet ja kuurin kesto riippuvat terveydentilasta. Lääkärin on otettava huomioon myös virtsakokeesta löydetyt bakteerit.

Tavallisesti munuaistulehduksen oireet alkavat hävitä muutaman päivän sisällä hoidon aloittamisesta, mutta potilas saattaa joutua syömään antibiootteja viikon ajan tai kauemminkin.

Yleisesti suositellaan uutta virtsaviljelyä hoidon jälkeen varmistamaan, että infektio on poissa. Jos infektio pysyy edelleen, potilas tarvitsee uuden antibioottihoidon.

Jos infektio on vakava, potilas saatetaan joutua ottamaan sairaalaan. Sairaalahoitoon voi kuulua suonensisäisiä antibiootteja ja nesteytystä.

Olon kohentamiseksi hoidon aikana potilas voi tehdä seuraavia toimenpiteitä:

• Lämpöhauteen käyttö. Aseta lämpöhaude vatsan, selän tai kyljen päälle lievittämään kipua.
• Ota särkylääkettä. Kuumetta voi laskea ja oloa helpottaa ottamalla särkylääkkeitä, kuten asetaminofeeniä tai ibuprofeenia.
• Juo nesteitä. Riittävä nesteytys voi auttaa poistamaan bakteereita virtsateiden kautta. Vältä alkoholia ja kahvia siihen asti, kunnes infektio on poissa.

Munuaispaiseet ovat vaikea ongelma, joka vaatii lääkärinhoitoa. Jos huomaat mitään mahdollisia oireita, on parasta mennä lääkäriin, jotta ongelma ei johda kohtalokkaisiin seurauksiin.