Logo image
Logo image

Mikä on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja miten sitä hoidetaan?

4 minuuttia
Mikä on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja miten sitä hoidetaan?
Viimeisin päivitys: 26 marraskuuta, 2018

Kuten me kaikki tiedämme, munasarjat ovat osa naisten sukupuolielimiä ja ne toimivat ensisijaisesti sukupuolihormoneiden ja munasolujen tuottajina. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on syndrooma tai oire, joka koostuu erityisesti sukupuolihormonien häiriöstä. 

Yleisin termein, munasarjat ovat pari ovaalinmuotoisia rakenteita, hyvin samanlaisia muodoltaan kuin manteli ja väriltään harmahtavia, ja ne ovat yhdistyneet molemmilta puoliltaan kohtuun ja lantion seinään. Ne ovat myös erittäin pieniä eivätkä paina paljon.

Niiden ominaisuuksien vuoksi voidaan sanoa, että munasarjat tekevät samoja asioita kuin miesten kivekset. Tänään tulemme tarjoamaan selviä vastauksia näihin kahteen kysymykseen: mikä on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ja miten sitä hoidetaan?

Mikä on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä?

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä aiheuttaa ongelmia raskaaksi tulossa, munasarjakystia, muutoksia kuukautiskierrossa ja joitakin muitakin erityisiä ongelmia. Se tunnetaan myös Stein-Leventhalin oireyhtymänä ja sitä pidetään yhtenä yleisimmistä lisääntymisikäisten naisten sairauksista. Vaikka sen syyt ja oireet ovat erilaisia ja vaikeita, yleensä sitä pidetään geneettisenä sairautena.

Some figure

 

Kuten jo sanoimme, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä aiheutuu muutoksista tiettyjen hormonien tuotannossa, pääasiassa estrogeenin ja progesteronin, jotka auttavat munasarjoja vapauttamaan munasoluja. Tämä syndrooma vaikuttaa myös androgeeniin, joka on mieshormoni, jota ei kuitenkaan normaalisti löydy naisilta. Tämän vuoksi Stein-Leventhalin oireyhtymä aiheuttaa sen, että naisen munasarjojen on erittäin vaikea vapauttaa kypsiä tai täysin kehittyneitä munasoluja. Tämä tarkoittaa sitä, että jälkimmäinen ei irtoa munasarjasta, mikä voi aiheuttaa pienten kystien muodostumisen vartalon tähän osaan.

Tässä mielessä kysta on pullistumatyyppi tai pussi, jolla on oma kudoksensa. Suurimman osan aikaa se on puolikiinteää tai nestemäistä materiaalia tai vain ilmaa.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä ilmaantuu yleensä nuorille naisille, jotka ovat iältään 20-30 vuotta, vaikkakin joissakin tapauksissa nuoret, joilla on juuri alkanut ensimmäinen kuukautiskierto, jo kärsivät siitä. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista. Kuten jo mainitsimme, naisilla, jotka sairastuvat munasarjojen monirakkulaoireyhtymään, on yleensä sukulaisia jolla on ollut sama sairaus tai jotka ovat kärsineet samoista tai samankaltaisista oireista.

Mitä oireet ovat?

Jotkut yleisimmistä oireista ovat oligomenorrea ja amenorrea. Tämä tarkoittaa kuukautisten poisjäämistä tai epäsäännöllisiä kuukautiskiertoja, samoin kuin eritteen määrää, joka vaihtelee erittäin vähäisestä suureen määrään, tapauksesta riippuen.

Muita oireita voivat olla hedelmättömyysongelmat, jotka johtuvat pääasiassa ovulaation poisjäännistä, sekä  aineenvaihdunnan häiriöt, jotka aiheuttavat ylipainoa ja muutoksia insuliinin tuotannossa.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä voi aiheuttaa vakavia hormonaalisia muutoksia johtuen pääasiassa androgeenistä, kuten lisääntynyttä karvan kasvua rinnassa ja kasvoissa, rintojen koon pienenemistä, äänen madaltumista, hiustenlähtöä tai kaljuuntumista, klitoriksen suurentumista, liiallisen rasvan kerääntymistä, joka esiintyy aknen muodossa ja ns. rasvaryppyinä tietyillä alueilla kuten nivuset, kaula, kainalot ja rinnat.

Kuinka se havaitaan?

Jotta tämä sairaus havaitaan, tulee tehdä joitakin testejä potilaan lääketieteellisen historian analyysin rinnalla. Nämä testit koostuvat yleensä fyysisistä testeistä, erityisesti lantion alueen testeistä, joilla yritetään havaita munasarjojen tai klitoriksen tulehdus. Myös painoindeksi (BMI) lasketaan, sekä tarkistetaan henkilön paino ja vyötärön ympärys.

Verikokeet ovat myös tärkeitä. Niiden avulla voidaan tarkistaa hormonitasot estrogeenin, testosteronin, samoin kuin glukoosin, lipidien, prolaktiinin ja kilpirauhasen osalta. Lopuksi lääkärit voivat ehdottaa vaginan tutkimista ultraäänellä tai lantion alueen laparoskopiaa. Potilaan lääketieteellinen historia tulee ottaa huomioon, erityisesti jos hän kärsii diabeteksesta, korkeasta verenpaineesta, liikapainosta tai korkeasta kolesterolista.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän hoito

Some figure

Sen jälkeen kun välttämättömät testit on tehty ja jos munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on havaittu, hoito tulee aloittaa. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä osa-alueena on tarvittaessa pudottaa painoa, koska tällä tavalla muut sairaudet kuten diabetes, korkea verenpaine ja korkea kolesteroli voidaan hoitaa paremmin.

Usein potilaille annetaan lääkettä myös suun kautta, erityisesti ehkäisypillereitä. Androgeenin tuotantoa säännöstellään niiden avulla, mikä aiheuttaa sen, että kuukautiskierroista tulee säännöllisempiä, voidaan torjua fyysisiä muutoksia, samoin kuin hedelmättömyyttä ja akneongelmia.

On olemassa myös muita vaihtoehtoja kaikille yllä oleville hoitomuodoille, kuten diabeteslääkitys, hormonit, klomifeenisitraatti, spironolaktoni tai flutamidipillerit, tai elfornithine-voide.

Tietyissä tapauksissa leikkaus on välttämätön kystien poistamiseksi. Tämän tyyppisiä leikkauksia tehdään vain tietyissä tapauksissa, yleensä kun kystia on jo mahdotonta poistaa lääkkeillä tai muilla hoitokeinoilla. Leikkaus kystien poistamiseksi on itse asiassa yksinkertainen eikä sillä yleensä ole vakavia sivuvaikutuksia. Leikkaus on myös erinomainen apu hedelmättömyyden hoitoon.

Itsehoito

On erittäin tärkeää pitää mielessä, että potilailla joilla on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, tulee pitää hyvää huolta ruokavaliostaan. On myös äärimmäisen vaarallista käydä läpi tällaisia hoitoja, jos hyvää diagnoosia ei ole tehty, koska hormonit ovat yleensä erittäin herkkiä ja niitä saa hallita vain pätevä asiantuntija.

On tärkeää korostaa, että tämä sairaus on helppo hoitaa ja parantaa, jos saat oikean diagnoosin ja oikeanlaista hoitoa. Monissa tapauksissa lopullinen tulos on, että potilas tulee raskaaksi, vaikkakin raskauden aikana on olemassa riski korkeasta verenpaineesta ja diabeteksesta.

Lisäksi henkilöt jotka sairastavat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää omaavat suuremman riskin sairastua kohdun limakalvon syöpään tai rintasyöpään, samoin kuin hedelmättömyyteen.

On sanomattakin selvää, että jos mitä tahansa näistä aikaisemmin mainitsemistamme oireista huomataan, sinun tulee mennä erikoislääkärin vastaanotolle selvittääksesi, onko sinulla munasarjojen monirakkulaoireyhtymä vai ei. Hedelmällisessä iässä olevat naiset ovat herkimpiä ja tämän vuoksi heistä tulisi huolehtia eniten.

Kuten monilla muillakin sairauksilla, myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on erittäin vaikuttavia vaikutuksia potilaaseen. Kuten sanoimme aikaisemmin, naiset voivat kärsiä hedelmättömyydestä tai raskaaksi tulo voi olla äärimmäisen vaikeaa.

Kuten me kaikki tiedämme, lisääntyminen on yksi pariskuntien suurimmista unelmista ympäri maailman. Tämän vuoksi on suositeltavaa tarkkailla itseään oireiden varalta ja jos on välttämätöntä, hoito kannattaa aloittaa niin pian kuin mahdollista.

Naisten, jotka sairastavat tätä syndroomaa, ei pitäisi kuitenkaan huolestua liikaa. Nykyajan lääketiede on todella edistynyttä ja ammattitaitoista apua on tarjolla!


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Teede, H., Deeks, A., & Moran, L. (2010). Polycystic ovary syndrome: A complex condition with psychological, reproductive and metabolic manifestations that impacts on health across the lifespan. BMC Medicine. https://doi.org/10.1186/1741-7015-8-41
  • Szczesna, A., & Meczekalski, B. (2012). Obesity and polycystic ovary syndrome. Archives of Perinatal Medicine. https://doi.org/10.1159/000194971
  • Goodarzi, M. O., Dumesic, D. A., Chazenbalk, G., & Azziz, R. (2011). Polycystic ovary syndrome: Etiology, pathogenesis and diagnosis. Nature Reviews Endocrinology. https://doi.org/10.1038/nrendo.2010.217
  • Badawy, A., & Elnashar, A. (2011). Treatment options for polycystic ovary syndrome. International Journal of Women’s Health. https://doi.org/10.2147/IJWH.S11304
  • Dewailly, D., Hieronimus, S., Mirakian, P., & Hugues, J. N. (2010). Polycystic ovary syndrome (PCOS). Annales d’Endocrinologie. https://doi.org/10.1016/j.ando.2009.12.003

 


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.