Mitä postbiootit ovat ja mistä niitä saadaan?

Postbiootit voivat olla tärkeitä terveydelle. Lue tästä artikkelista, mitä ne ovat ja kuinka voit hyödyntää niitä.
Mitä postbiootit ovat ja mistä niitä saadaan?

Viimeisin päivitys: 11 elokuu, 2022

Tiede on dynaamista ja jatkuvasti muuttuvaa. Yksi löytö ei koskaan ole tutkimuksen loppu vaan se johtaa aina toiseen kysymykseen. Tästä on kyse myös postbioottien kohdalla. Postbiootit ovat elottommia solukomponentteja, joita saadaan probiooteista niiden kasvun aikana.

Tähän mennessä tuntemamme käsitteet ovat probiootit (terveydelle hyödylliset elävät mikro-organismit), prebiootit (substraatit, jotka stimuloivat näiden bakteerien kasvua) ja synbiootit (edellä mainittujen liitto ruoka-aineessa). Tässä artikkelissa käsittelemme postbiootteja.

Vaikka näiden mikro-organismien tutkimus on vasta alussa, näytämme nyt päivitettyjä tietoja niiden suhteesta pro- ja prebiootteihin.

Mitä postbiootit ovat?

Asiantuntijapaneeli määritteli vuonna 2019 postbiootit elottomiksi mikro-organismeiksi tai niiden komponenteista koostuvaksi valmisteeksi, joka tuottaa terveydellistä hyötyä isännälleen.

Määritelmässä todetaan myös, että postbioottien tulee sisältää epäaktiivisia mikrobisoluja tai terveydellemme hyödyllisiä komponentteja joko bakteerien syntetisoimien aineenvaihduntatuotteiden kanssa tai ilman. Toisin sanoen kuolleita soluja tai niiden fragmentteja, kuten probiootteja, saadaan elävistä soluista.

Tästä konseptista on paljon hyötyä tutkijoiden, teollisuuden, sääntelyviranomaisten sekä kuluttajien tulevassa toiminnassa tällä alalla.

Postbioottien komponentit

Postbiootit koostuvat seuraavista komponenteistä:

  • Kuolleet mikrobisolut.
  • Mikrobisolujen rakenteet tai fragmentit. Tämä sisältää soluseinät, kalvot, eksopolysakkaridit, soluseiniin kiinnittyneet proteiinit.
  • Metaboliitit tai lopputuotteet. Tämä sisältää peptidit, orgaaniset hapot, entsyymit, bakteriosiinit ja eritetyt proteiinit.
Postbiootit syntyvät suolistossa.

Miten ne liittyvät probiootteihin, prebiootteihin ja synbiootteihin?

Jos yhdistäisimme nämä käsitteet, aloittaisimme prebiooteista, koska ne ovat kaikki niitä ravinteita tai substraatteja (kuten frukto-oligosakkarideja), jotka ravitsevat probiootteja. Tämäntyyppiset ravintoaineet mahdollistavat terveiden bakteerien ylläpitämisen ja kasvun, jotta ne voivat tuottaa postbiootteja entsyymien ryhmän kautta.

Synbiootit ovat sekoitus eläviä mikro-organismeja (probiootit) ja substraattia (prebiootti). Näin ne hyödyttävät isäntäänsä.

Jotkut postbiootit ovat peptidejä, eräänlaisia ​​hyvin pieniä proteiineja. Lisäksi on lyhytketjuisia rasvahappoja eli SCFA:ta ja maitohappoja. Nämä voivat estää haitallisten bakteerien kasvua tai edistää hyödyllisten bakteerien lisääntymistä.

Postbioottien vaikutuspaikka ei ole vain suolisto. Niitä voidaan myös antaa suoraan suuhun, ihoon, urogenitaaliseen alueeseen ja nenänieluun.

Mitkä ovat niiden terveyshyödyt?

Toimintamekanismissa isännän hyvän terveydentilan edistämiseksi on kuitenkin vielä puutteita. Se, mitä jo tiedämme, on kuitenkin rohkaisevaa. Tutkitaanpa asiaa tarkemmin.

Mahdollinen COVID-19:n ehkäisy tai hoito

Tuoreessa katsauksessa vuodelta 2022 analysoitiin 84 tutkimusta pandemian alkamisen jälkeen. Niissä kävi ilmi, että postbiootit yhdessä pro- ja prebioottien kanssa voivat edistää kommunikaatiota suoliston mikrobiotan ja immuunijärjestelmän välillä. Siksi niitä pidetään adjuvantteina COVID-19-potilaiden sisäisen bakteeriekspression ehkäisyssä, hoidossa ja moduloinnissa.

Ne auttavat ylläpitämään suoliston estettä

Postbioottien uskotaan auttavan suoliston terveyden ylläpitämisessä. Ne voivat myös vähentää tulehdusta ja auttaa torjumaan ruoansulatuskanavan infektioita.

Lisäksi niitä voitaisiin käyttää allergioiden ja kroonisten ravitsemussairauksien, kuten liikalihavuuden, hoitoon. Ne voivat myös säädellä verensokeria, mikä parantaa diabetespotilaiden elämänlaatua.

Ne voivat hoitaa ruoansulatuskanavan infektioita

Helicobacter pylori voi aiheuttaa suolistoon pahoja haavaumia. On osoitettu, että postbiootit pystyvät kuitenkin estämään tämän sairauden etenemistä.

Lisäksi niiden on osoitettu hillitsevän ärtyvän suolen oireyhtymän oireita, mukaan lukien vatsakipujen ja epämukavuuden tunnetta. Myös muuttuneita suolistotottumuksia ja tulehdusta voidaan parantaa.

Muut hyödyt, kuten unen laadun parantaminen tai hengitystieinfektioiden parantaminen, tarvitsevat lisätutkimuksia lopullisten tulosten saamiseksi. Kokeilujen tulokset ovat kuitenkin varsin positiivisia.

Kaiken kaikkiaan, vaikka postbioottien tutkimus on hyvässä vauhdissa, tutkijat ovat edelleen varovaisen toiveikkaita.

Miten postbiootteja syntyy?

Postbioottien saamiseksi on edistettävä probioottien kehitystä, jotka jättävät osan soluistaan ​​tai tuottavat tiettyjä yhdisteitä. Näin ollen tällaiselle kasvulle on ylläpidettävä sopivia substraatteja (prebiootteja).

Mistä näitä prebiootteja sitten löytyy? Niitä on ennen kaikkea valkosipulissa, sipulissa ja parsassa.

Nämä ravinnonlähteet sisältävät eräänlaista kuitua, frukto-oligosakkarideja, jotka ravitsevat hyödyllisiä suoliston bakteereja. Niitä löytyy myös maa-artisokasta, ohrasta, kaurasta, omenoista, palkokasveista, merilevästä, pähkinöistä ja purjosta.

Täydentääksesi yhtälöä voit hyödyntää probiootteja elintarvikkeista ja lisäravinteista. Pastöroimattomat fermentoidut ruoat, kuten kefiiri, miso ja kombucha, ovat hyviä hyödyllisten bakteerien lähteitä, erityisesti lactobacillus-tyyppisten bakteerien saamiseksi.

Kun valitset fermentoituja ruokia, varmista, että niissä on mikro-organismeja, joiden hyödyt on todistettu. Niiden on oltava eläviä, hyvin määriteltyjä ja karakterisoituja.

Prebioottiset ruoat voivat stimuloida probiootteja ja niiden kanssa synnyttää postbiootteja. Jos kuitenkin pidät postbioottisista lisäravinteista, muista, että tämä käsite on uusi terveiden mikro-organismien alalla, ja tutkimusta on vielä paljon tehtävänä.

On tuotteita, joiden väitetään edistävän ruoansulatuskanavan terveyttä ja immuunijärjestelmää, mutta niillä ei ole tarpeeksi tieteellistä näyttöä väitteiden tueksi. Siksi niitä ostaessa on tärkeää olla varovainen.

Tutkimukset ovat vielä kesken

Tasapainoinen ja monipuolinen ruokavalio, mukaan lukien ruoat, jotka ovat prebioottien ja probioottien lähteitä, edesauttavat hyödyllisten bakteerien kehittymistä ja kasvua suolistossa. Postbioottien runsaalla tuotannolla voidaan välttää monien vaikeiden sairauksien kehittyminen.

Keskustele tarvittaessa lääkärisi kanssa siitä, mitä postbioottista lisäravinnetta voisit käyttää, mahdollisesta annoksesta ja käyttöajasta. On myös tärkeää tietää niiden mahdollisista yhteisvaikutuksista käyttämiesi lääkkeiden kanssa.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
7 munuaisia vahingoittavaa tapaa
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
7 munuaisia vahingoittavaa tapaa

Munuaisten toimiminen on yleisen terveyden kannalta hyvin tärkeää. Tässä esittelemme 7 munuaisia vahingoittavaa tapaa, joita kannattaa välttää.



  • Salminen, S., Collado, M. C., Endo, A., Hill, C., Lebeer, S., Quigley, E., Sanders, M. E., Shamir, R., Swann, J. R., Szajewska, H., & Vinderola, G. (2021). The International Scientific Association of Probiotics and Prebiotics (ISAPP) consensus statement on the definition and scope of postbiotics. Nature reviews. Gastroenterology & hepatology18(9), 649–667. https://doi.org/10.1038/s41575-021-00440-6
  • Swanson KS, et al. Documento de consenso de expertos: Declaración de consenso de la Asociación Científica Internacional de Probióticos y Prebióticos (ISAPP) sobre la definición y el alcance de los simbióticos. Nat. Rev. Gastroenterol. Hepatol. 2020; 17 :687–701.
  • Marco ML, et al. Health benefits of fermented foods: microbiota and beyond. Curr. Opin. Biotechnol. 2017;44:94–102. Disponible en: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27998788
  • Xavier-Santos, D., Padilha, M., Fabiano, G. A., Vinderola, G., Gomes Cruz, A., Sivieri, K., & Costa Antunes, A. E. (2022). Evidences and perspectives of the use of probiotics, prebiotics, synbiotics, and postbiotics as adjuvants for prevention and treatment of COVID-19: A bibliometric analysis and systematic review. Trends in food science & technology120, 174–192. https://doi.org/10.1016/j.tifs.2021.12.033
  • Viola Andresen, Jürgen Gschossmann, Peter. Layer.  Heat-inactivated Bifidobacterium bifidum MIMBb75 (SYN-HI-001) in the treatment of irritable bowel syndrome: a multicentre, randomised, double-blind, placebo-controlled clinical trial. 2020, VOLUME 5, ISSUE 7, P658-666,  DOI:https://doi.org/10.1016/S2468-1253(20)30056-X
  • Braido F, Melioli G, Candoli P, Cavalot A, Di Gioacchino M, Ferrero V, Incorvaia C, Mereu C, Ridolo E, Rolla G, Rossi O, Savi E, Tubino L, Reggiardo G, Baiardini I, di Marco E, Rinaldi G, Canonica GW; Lantigen Study Group, Accorsi C, Bossilino C, Bonzano L, DiLizia M, Fedrighini B, Garelli V, Gerace V, Maniscalco S, Massaro I, Messi A, Milanese M, Peveri S, Penno A, Pizzimenti S, Pozzo T, Raie A, Regina S, Sclifò F. The bacterial lysate Lantigen B reduces the number of acute episodes in patients with recurrent infections of the respiratory tract: the results of a double blind, placebo controlled, multicenter clinical trial. Immunol Lett. 2014 Dec;162(2 Pt B):185-93. doi: 10.1016/j.imlet.2014.10.026. Epub 2014 Nov 3. PMID: 25445613; PMCID: PMC7173099.
  • Nishida,D. Sawada,T. Kawai,Y. Kuwano,S. Fujiwara,K. Rokutan. Para-psychobiotic Lactobacillus gasseri CP2305 ameliorates stress-related symptoms and sleep quality. Journal of Applied Microbiology. Volume123, Issue6, December 2017, Pages 1561-1570. https://doi.org/10.1111/jam.13594