Mitä kuivaneulaus tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?

Kuivaneulaus on vastaus lukuisiin tutkimuksiin, joiden mukaan on tärkeää kokeilla uusia tapoja terveyden parantamiseksi. Lihasongelmien esiintyvyys on kasvussa väestön keskuudessa, ja kuivaneulaus on yksi tapa hoitaa sitä.
Mitä kuivaneulaus tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?

Viimeisin päivitys: 15 marraskuuta, 2020

Kuivaneulaus on yksi monista uusista innovatiivisista menetelmistä fysioterapiassa. Kyseessä on uusi todisteisiin pohjautuva hoitomenetelmä lihaskivun parantamiseksi. Tässä artikkelissa kerromme lisää sen hyödyllisyydestä erilaisissa lihaksiin liittyvissä ongelmissa.

Jotta voisimme ymmärtää mitä kuivaneulaus on ja kuinka se toimii, haluamme selventää ensin kahta käsitettä: triggeripisteet ja myofaskiaalinen kipu.

Triggeripisteet

Triggeripisteet ovat tietyissä lihaksissa esiintyviä äärimmäisen herkkiä alueita. Nämä lihasten alueet koostuvat lihaskuiduista, joissa esiintyy epänormaalia jännitystä. Se luo puolestaan yhtenäisen alueen lihakseen, mikä ilmenee lihaksen supistuksena.

Kyseinen alue on kivulias ja sen triggeripisteenä on kyhmy, jonka koskettaminen aiheuttaa terävää kipua. Kipu on niin voimakasta, että se saa ihmisen kavahtamaan. Tämä kipu säteilee myös muille alueille, joissa triggeripisteitä ei ole. Sitä voi esiintyä yhdessä motorisen toimintahäiriön tai muiden ilmiöiden, kuten huimauksen ja pahoinvoinnin kanssa.

Lihasten triggeripisteet säteilevät yleensä tietyille alueille ja ne antavat fysioterapeutille vihjeen siitä, missä ongelma sijaitsee. Päänsärky voi esimerkiksi johtua triggeripisteestä, joka sijaitsee epäkäslihaksessa, lavan kohottajalihaksessa tai päännyökkääjälihaksessa.

Tällainen kipu ei välttämättä liity millään tavalla alueeseen, josta kipu on lähtöisin. Triggeripisteet voivat olla aktiivisia tai piileviä. Aktiivinen triggeripiste tarkoittaa sitä, että kipu säteilee muihin alueisiin. Jos kipu on puolestaan piilevää, tarkoittaa se sitä, että se ei aiheuta kipua.

Triggeripisteet voidaan aktivoida akuutilla tai kroonisella lihasten ylikuormittumisella sekä siihen kohdistuvalla traumalla. Yleisin laukaiseva tekijä on asento-ongelmista johtuva krooninen ylirasitus.

Myofaskiaalinen kipu

Myofaskiaalinen kipu johtuu alueellisesta lihasprosessista, joka voi olla joko akuuttia tai kroonista. Se voi tehdä liikuntakyvyttömäksi ja sen esiintyvyys on yleistä, mutta monet ihmiset eivät kuitenkaan ole tietoisia siitä. Se ei yleensä näy muutoksena kuvantamisessa tai analyyttisissä testeissä ja tästä syystä se on alidiagnosoitu ongelma, jota ei hoideta riittävästi.

Triggeripisteen laukaiseman myofaskiaalisen kivun oireita ovat:

  • Herkät oireet. Kosketuksen tuntemisessa tapahtuu muutos. Jos esimerkiksi osut johonkin, joka ei normaalisti sattuisi, niin tällä kertaa tunnetkin kipua. Siihen liittyy myös kivun säteilyä muualle kehoon, kuten kerroimme aikaisemmin.
  • Motoriset oireet. Vahingoittuneen lihaksen liikuttaminen vaikeutuu ja sen voima vähenee.
  • Autonomiset oireet, kuten nuha, kyynelkanavan tulehdus, syljeneritys, lämpötilan muutokset, hikoilu, piloerektio eli kananlihalle meneminen, huimaus, pahoinvointi ja ihon punoitus.

Myofaskiaaliseen kipuun liittyy kolme osatekijää:

  • Selkeä jännitys luurankolihaksessa tai supistus.
  • Triggeripiste.
  • Kivun säteilylle ominainen kaava, jossa triggeripiste johtaa tietyllä alueella tuntuvaan kipuun.

Kuivaneulaus: mihin sitä käytetään?

Kuivaneulaus on fysioterapeuttinen hoitomenetelmä, jota käytetään lähinnä myofaskiaaliseen kipuun. Kun terapeutti löytää sen aiheuttaman triggeripisteen, tulee sen aktivoituminen purkaa neulan avulla. Neula on samankaltainen kuin akupunktioneula, mutta pidempi, koska sen täytyy päästä lihakseen asti.

Jotta tämä prosessi voidaan tehdä, tulee alue puhdistaa huolella ja fysioterapeutin täytyy käyttää hanskoja, desinfiointiaineitta sekä sideharsoa. Kuivaneulaus on melko invasiivinen menetelmä, koska siinä läpäistään potilaan iho. Neulat on pakattu yksittäispakkauksiin, eikä niitä voida käyttää uudelleen.

Terapeutti asettaa neulan triggeripisteeseen ilman nukutusta liikkuen sisältä ulos päin, kunnes paikallinen kouristus – lihaksen tahaton supistuminen – tapahtuu. Terapeutti tekee toimenpiteen vetämättä neulaa ulos ihosta.

Lihakseen kohdistuva punktio stimuloi lihasreseptoria, joka rentouttaa kouristuksen jälkeen lisäten alueen kimmoisuutta sekä vähentäen kipua.

Onko kuivaneulaus sama asia kuin akupunktio?

Kuivaneulaus on tieteellinen menetelmä, jossa koulutettu fysioterapeutti tekee neulahoidon lihakseen myofaskiaalisen kivun hallitsemiseksi. Se kestää 2-5 minuuttia ja voi olla kivuliasta.

Akupunktio puolestaan perustuu perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen ja siinä neulahoito suoritetaan energiapisteisiin vain pinnallisella tasolla. Siinä ei siis olla kosketuksissa lihaksen kanssa. Hoito kestää noin 2o minuuttia, eikä se ole kivuliasta. Sillä voidaan hoitaa monia sairauksia ja sen voi suorittaa koulutettu terapeutti.

Kuivaneulaus on samankaltainen toimenpide kuin akupunktio.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Akupunktion ihmeelliset hyödyt

Kuivaneulauksen riskit

Riskit ovat minimaaliset, mutta useimmat niistä on kuitenkin vältettävissä asianmukaisella varovaisuudella ja kun hoidon suorittaa koulutettu fysioterapeutti. Alla näet listattuna mahdolliset riskit:

  • Neula menee ihon läpi lihakseen ja välissä voi olla pieniä verisuonia. Kuivaneulauksen yleisin riski liittyy verisuonen puhkeamiseen, joka voi aiheuttaa pienen mustelman. Mustelma katoaa yleensä päivässä. Tämä riski on yleisempi verenohennuslääkkeitä käyttävillä potilailla, joiden veri on ohuempaa.
  • Terapeutti saattaa pistää hermostoa matkalla lihakseen. Tämä aiheuttaa pistelevää tunnetta, joka kuitenkin menee yleensä ohi hetken päästä.
  • Huimaus on myös yksi epätavallisimmista riskeistä. Sitä voi esiintyä toimenpiteen aikana. Se on tekniseltä termiltään “vasovagaalinen” reaktio.
  • Tästä on vain vähän raportoituja tapauksia, mutta jos fysioterapeutilla ei ole kokemusta rintalihasten kuivaneulauksesta, voi terapeutin tekemä virhe aiheuttaa ilmarinnan.
  • Lihasten turvotusta tai supistusta voi esiintyä.
  • Se voi johtaa myös neulauksen jälkeiseen ihotulehdukseen.
  • Kuivaneulaukseen liittyy myös tulehdusriski, jos terapeutti ei huolehdi alueen riittävästä puhdistuksesta. Terapeutin tulee myös käyttää hanskoja ja/tai steriilejä neuloja.

Kuivaneulaus voi aiheuttaa samankaltaisen tunteen, kuin miltä todella voimakkaan hieronnan jälkeen saattaa tuntua. Se laantuu kuitenkin 1-2 päivän kuluttua.

Kuivaneulauksen haittavaikutukset

Suurin osa haittavaikutuksista on suhteellisia. Niiden joukossa ovat muun muassa:

  • Ylitsepääsemätön neulapelko.
  • Veren hyytymisongelmat ja verenohennuslääkehoito mahdollisen verenvuotoriskin takia.
  • Heikon immuunijärjestelmän omaavilla ihmisillä on suurempi riski saada infektio.
  • Imusolmukkeiden poistoleikkauksen käyneillä ihmisillä on riski kärsiä imunestekierron häiriöstä. (Tämä tarkoittaa sitä, että alue, jolle kuivaneulaus tehdään, täyttyy suodattamattomalla nesteellä, koska imusolmukkeita ei enää ole).
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta lisää lihastulehdusten riskiä.

Onko kuivaneulaus tehokasta?

Useiden tutkimusten mukaan kuivaneulaus on tehokasta:

  • Subjektiivisen ja objektiivisen kivun vähentämisen kannalta sekä paikallisesti että viitatulla kipualueella. Se vähentää myös triggeripisteiden aiheuttamaa kipua.
  • Triggeripisteissä sijaitseviin lihaksiin liittyvien nivelten liikkuvuuden parantamisessa.
  • Tästä ei ole vielä riittävästi todisteaineistoa, mutta kuivaneulaus vaikuttaa parantavan masennusta myofaskiaalisesta kivusta kärsivillä potilailla.

Terapeutit havaitsivat myös, että tietyt asiat voivat vaikuttaa kuivaneulauksen tehokkuuteen. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi potilaan kärsimä pitkittynyt kipu, unenpuute ja lihaksen toistuva työnteko.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Mayoral-del-Moral, O., & Torres-Lacomba, M. (2009). Fisioterapia invasiva y punción seca. Informe sobre la eficacia de la punción seca en el tratamiento del síndrome de dolor miofascial y sobre su uso en Fisioterapia. Cuest. Fisioter.
  • Fernández de las Peñas, C., & Dommerholt, J. (2013). Punción seca de los puntos gatillo. Una estrategia clínica basada en la evidencia. In Punción seca de los puntos gatillo. https://doi.org/10.1016/B978-84-9022-387-1.00010-3
  • Mayoral del Moral, Orlando; Salvat, I. (2017). Fisioterapia invasiva del síndrome de Dolor Miofascial. Manual de punción seca de puntos gatillo. In Fisioterapia invasiva del síndrome de Dolor Miofascial. Manual de punción seca de puntos gatillo.
  • “EVIDENCIA DE LA PUNCIÓN SECA COMO TRATAMIENTO DE LOS PUNTOS GATILLO.” (n.d.).

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.