Atooppinen ja seborrooinen ihottuma: mitä eroa niillä on?

08 maaliskuu, 2020
Atooppinen ja seborrooinen ihottuma aiheuttavat ihon ärsytystä ja kutinaa. Molempia iho-oireita voi esiintyä jo vastasyntyneillä lapsilla. Tunne niiden erot!
 

Atooppinen ja seborrooinen ihottuma ovat kaksi erittäin yleistä ihotautia, jotka oireilevat ihon pinnalla. Monilla meistä on kuitenkin taipumusta sekoittaa ne keskenään, vaikka todellisuudessa ne ovat kaksi täysin eri patologiaa.

Atooppinen ihottuma eli atooppinen ekseema on häiriö, joka aiheuttaa yleensä ihon punoitusta, kutinaa ja ihon merkittävää kuivumista. Genetiikan uskotaan olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä atooppisen ihottuman kehityksessä, vaikkakin lisäksi ympäristö- ja ravitsemustekijöillä on molemmilla tiedettävästi oma osansa ihottuman synnyssä.

Toisaalta taas seborrooinen ihottuma, joka tunnetaan myös tali-ihottumana, taliköhnänä ja seborrooisena ekseemana, aiheuttaa iholla hilseileviä pisteitä ja ihon punoitusta. Sen kuvaillaankin usein olevan kuin pysyvää hilsettä iholla. Itse asiassa kyseessä on patologia, joka voi vaikuttaa kaikkiin kehon alueisiin, joissa elimistö erittää eniten talia (tästä taudin nimikin johtuu), esimerkiksi kulmakarvoissa, kasvoissa tai korvissa.

Atooppinen ja seborrooinen ihottuma aiheuttavat kumpikin ihon ärsytystä ja siihen liittyviä erittäin ärsyttäviä oireita. Näiden kahden ihotaudin välillä on kuitenkin useita merkittäviä eroja. Kerromme seuraavaksi tarkemmin niiden ominaisuuksia.

Millaiseen väestöön atooppinen ja seborrooinen ihottuma vaikuttavat?

Mielenkiintoista on se, että tämä on yksi pääasiallisista keinoista molempien patologioiden diagnosointiin. Atooppisella ja seborrooisella ihottumalla on nimittäin taipumusta vaikuttaa eri ihmisryhmiin.

Ensinnäkin atooppinen ihottuma on hallitseva ihotauti lasten ja murrosikäisten keskuudessa. Itse asiassa sen arvioidaan vaikuttavan jopa 20 prosenttiin koko väestöstä. Mielenkiintoista on lisäksi, että tämän patologian diagnosoimiseksi lääkärit tarkastelevat usein potilaan persoonallisuutta.

Tämä johtuu siitä, että atooppinen iho aiheuttaa runsaasti kutinaa ja ihon ärsytystä. Koska atooppinen ihottuma vaikuttaa usein nimenomaan vauvoihin, jotka eivät osaa ilmaista itseään, näillä lapsilla on yleensä tapana olla helposti ärtyviä ja hermostuneita.

Toisaalta taas seborrooisella ihottumalla on kaksi eri piikkiä. Sitä ilmenee yleensä vauvan ensimmäisten elinkuukausien aikana tai murrosiän jälkeen. Lisäksi miehillä sitä esiintyy lievästi enemmän kuin naisilla. Atooppisesta ihottumasta poiketen seborrooinen ihottuma ei ole niin yleinen ja vaikuttaa vain noin viiteen prosenttiin koko väestöstä.

Atooppinen ihottuma on hallitseva ihotauti sekä vauvojen, lasten että murrosikäisten keskuudessa

Mitkä ovat atooppisen ja seborrooisen ihottuman oireet?

Atooppinen ja seborrooinen ihottuma aiheuttavat molemmat ihon kutinaa ja punoitusta. Jokainen ilmaisee kuitenkin potilaskohtaisesti myös monia muita oireita. Esimerkiksi ihon kutina nimenomaan atooppisen ihottuman tapauksessa pahenee yleensä yön aikana.

Lisäksi atooppinen ihottuma tekee ihosta erittäin kuivan. Sen seurauksena kutina aiheuttaa ihon rikkoutumista, mikä johtaa useimmissa tapauksissa ihon kuoriutumiseen ja erilaisiin tulehduksiin. Punaisia ​​laikkuja voi esiintyä myös monissa muissa kehon eri osissa, kuten käsissä, jaloissa tai kaulassa.

Näissä tapauksissa iho alkaa paksuuntua ja halkeilla kuivuuden takia. Lisäksi on tavallista, että esimerkiksi valkeahkoja ja hilseileviä kohtia esiintyy erityisesti kyynärpään taiteissa. Nämä hilseilevät läiskät muistuttavat suuresti niitä läiskiä, joita esiintyy valkohilseessä (Pityriasis alba) ja aiheuttavat myös voimakasta kutinaa tästä ihotaudista kärsivillä potilailla.

Seborrooinen ihottuma puolestaan taas aiheuttaa ​​eräänlaista hilsettä päänahassa, kulmakarvoissa tai jopa parrassa. Tästä ihottumasta kärsivillä iholle nousee tyypillisesti esiin rasvaisia ​laikkuja, jotka yleensä peittyvät valkoisilla tai kellertävillä suomumaisilla kovettumilla. Näitä ihon kovettumia kutsutaan paljon puhutuksi maitoruveksi.

Nämä ruvet sijaitsevat muun muassa nenän, kulmakarvojen, silmäluomien molemmilla puolilla, eli toisin sanoen kaikilla niillä alueilla, joissa elimistö tavallisesti tuottaa enemmän talia. Juuri tämän vuoksi seborrooista ihottumaa kutsutaan usein tali-ihottumaksi. Monissa tapauksissa on myös normaalia, että nämä ihoalueet punoittavat ja hilseilevät merkittävissä määrin.

Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että toinen ero atooppisen ja seborrooisen ihottuman välillä on niiden ilmaantuvuus. Atooppisella ihottumalla on yleensä ajoittaisia ​​pahenemisvaiheita ja ajanjaksoja, joissa ihottuma näyttää katoavan kokonaan. Lisäksi joissakin tapauksissa oireet voivat pysyä poissa jopa vuosien ajan ja palata sitten takaisin. Seborrooinen ihottuma taas pahenee esimerkiksi stressin takia sekä kylmien ja kuumien vuodenaikojen myötä.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Tehokkaat luonnolliset hoitokeinot tali-ihottumaan

Mitä muita tärkeitä eroja atooppisen ja seborrooisen ihottuman välillä on?

Atooppinen ja seborrooinen ihottuma eroavat toisistaan myös siinä, miten ne vaikuttavat vaippaikäisiin ja lapsiin. Esimerkiksi niissä tapauksissa, kun näitä ihotauteja esiintyy vauvoilla, seborrooinen ihottuma hädin tuskin aiheuttaa lapselle epämukavuutta. Atooppisen ihottuman tapauksessa, ja kuten aikaisemmin jo mainitsimme, taas kyseisellä ihotaudilla on tapana aiheuttaa lapselle merkittää epämukavuutta juuri siihen liittyvän kovan kutinan ja ihon ärsytyksen myötä.

Toinen ero, jonka tulisi jäädä selväksi, on ihon kosteuden tila. Siinä missä seborrooinen ihottuma tekee ihosta rasvaisen näköisen, atooppiseen ihottumaan taas liittyy merkittävää ihon kuivumista. Molempien patologioiden hoitamiseksi on kuitenkin välttämätöntä ylläpitää ihon asianmukaista kosteutusta.

Seborrooinen ihottuma hädin tuskin aiheuttaa lapselle epämukavuutta, siinä missä taas atooppisen ihottuman aiheuttama kutina voi äityä hyvinkin pahaksi

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Hoida sameaa ja kuivaa ihoa: ruoka-aineet sekä lisäravinteet

Lopuksi

Kuten olemme voineet yllä huomata, atooppinen ja seborrooinen ihottuma poikkeavat toisistaan varsin merkittävällä tavalla, vaikka ne ensisilmäykseltä voivatkin muistuttaa toisiaan suuresti.

Vaikka sekä atooppinen että seborrooinen ihottuma voivat molemmat vaikuttaa vastasyntyneisiin lapsiin, samalla on tärkeää ymmärtää molempien ihotautien tyypillisimmät piirteet, joiden avulla asianmukainen hoito ja oireita vastaavat ihon puhdistusrutiinit saadaan määriteltyä mahdollisimman täsmällisellä tavalla. Tällä tavoin voidaan lisäksi välttää niitä tekijöitä, jotka pahentavat taudin oireita.

Jos sinulle herää epäilyksiä tai kysymyksiä kyseisistä ihottumista ja niihin liittyvästä hoidosta, älä epäröi kääntyä ihotautilääkärin tai muun alan asiantuntijan puoleen.

 
  • Eucerin: Acerca de la piel | Dermatitis seborreica. (n.d.). Retrieved September 29, 2019, from https://www.eucerin.es/acerca-de-la-piel/indicaciones/dermatitis-seborreica
  • Dermatitis atópica (eczema atópico) Eczema Symptoms & Treatment. (n.d.). Retrieved September 29, 2019, from https://www.aaaai.org/conditions-and-treatments/library/allergy-library/sp-eczema-atopic-dermatitis
  • Diferencia entre dermatitis atópica y seborreica – FarmaTopVentas. (n.d.). Retrieved September 29, 2019, from https://www.farmatopventas.es/blog/dermatitis-atopica-y-dermatitis-seborreica.html