Millainen sairaus fibromyalgia on?
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Leonardo Biolatto
Madridin kaupungin kulttuuri-, urheilu- ja matkailutapahtumien johtaja sekä kunnallishallituksen puhemies Andrea Levy on hiljattain avautunut julkisesti fibromyalgian kanssa elämisestä. Hänen julkinen puheensa aiheutti nimittäin paljon kritiikkiä katsojien sekä sosiaalisen median käyttäjien keskuudessa, sillä puhe oli epäsujuvaa ja töksähtelevää. Syynä tähän oli fibromyalgia.
Vaikka fibromyalgia on todellinen, moniin ihmisiin vaikuttava sairaus, hyväksyi Maailman terveysjärjestö sen sairaudeksi vasta vuonna 1992. Tähän päivään mennessä sairaus vaikuttaa Fibromyalgiayhdistyksen mukaan 5,4 % väestöstä, ja 97,2 % potilaista on naisia.
Tarkastellaan nyt, millainen sairaus fibromyalgia on ja millaisia oireita potilailla voi esiintyä.
Mikä fibromyalgia on?
Fibromyalgia (FM) on krooninen sairaus, jolla on tapana vaikuttaa eniten keski-ikäisiin naisiin. Sen syytä ei vielä tiedetä, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että sairauden aiheuttamat oireet voivat selittää esimerkiksi mainitsemamme Andrea Levyn julkisen puheen aikana ilmenneet vaikeudet.
Joidenkin tutkimusten mukaan tämä sairaus yhdistetään loppuunpalamiseen. Siihen liittyy akuuttia ja voimakasta stressiä, joka tekee tavallisten päivittäisten tehtävien tekemisestä vaikeaa. Se heikentää huomattavasti elämänlaatua.
Oireita voivat pahentaa monet tekijät, kuten:
- Stressi
- Unenpuute
- Ruumiinlämmön muutokset
Fibromyalgian selkein ominaispiirre on jatkuva yleiskipu koko kehossa – ylä- sekä alaraajojen lihaksissa, nivelissä ja jänteissä. Tämä kipu voi tuntua halvaannuttavalta ja vaikuttaa yöuniin.
Yleinen huonovointisuus, unenpuute, uupumus, energianpuute ja muut epämukavat tuntemukset vaikuttavat elämänlaatuun, vaikka niiden hoitamiseen käytettäisiin lääkkeitä. Siten oireet vaikuttavat myös työelämään. Clinical Rheumatology -lehden julkaisemassa tutkimuksessa väitettiin yli 10 vuotta sitten, että fibromyalgia on syynä työntekijöiden väliaikaiseen työkyvyttömyyteen.
Jatka lukemista: Mitä fibromyalgiasta tarvitsee tietää?
Mitä oireita fibromyalgiaan liitetään?
Tieteiskirjallisuuden mukaan fibromyalgian pääoireena on kipu. Vaikka sen alkuperän selvittämisestä on kehitelty erilaisia teorioita, ei sairauden lähde ole vieläkään täysin selvä. Autoimmuuniongelmia, perimää sekä oksidatiivisen stressin roolia aineenvaihdunnassa on pidetty syypäinä.
Fibromyalgiaan yhdistetään seuraavanlaisia oireita:
- Jäykkyys: varsinkin aamuisin. Potilaalla on vaikeuksia liikuttaa sormia, venyttää jalkoja ja taivuttaa selkää. Tällainen jäykkyys voi olla asteittaista ja hajanaista aiheuttaen uusia kipuja, kuten jännityspäänsärkyä sekä ähkyyn johtavia peristaltiikan muutoksia.
- Temporomandibulaarinen nivelhäiriö: leuan toiminnallisuus heikentyy yhdessä kasvojen jäykkyyden sekä lihassupistus ja -kutistustilan kanssa.
- Yliherkkyys ja krooninen väsymysoireyhtymä: äärimmäinen väsymys estää potilasta suoriutumasta päivittäisistä aktiviteeteista. Vaikka potilas lepää, ei hän silti tunne oloaan toipuneeksi.
- Aivosumu: voimakas henkinen väsymys, joka aiheuttaa kroonista kipua. Potilaalle kehittyy myös keskittymishäiriöitä ja lyhytaikaiseen muistiin liittyviä ongelmia.
- Ahdistus ja masennus: tyypillisesti kaikki stressi kasaantuu yhteen kroonisen kivun kanssa eikä potilas tunne enää kykenevänsä suoriutumaan päivittäisistä aktiviteeteista. Väitetään myös, että jotkin fibromyalgiatapaukset ovat sekundaarisia mielialahäiriöille eikä toisinpäin. On selvää, että ennuste voi pahentua tällaisissa tilanteissa.
Fibromyalgia on sairaus, jonka oireet vaikuttavat elämänlaatuun
Yllä olevaan tietoon perustuen fibromyalgia on sairaus, joka ei vaikuta ainoastaan potilaan elämänlaatuun, vaan myös sosiaaliseen kehitykseen. Ei ole siis sopimatonta pitää sitä syynä useisiin työelämässä kohdattuihin vaikeuksiin.
Andrea Levy kertoo saaneensa diagnoosin viime heinäkuussa ja että epämukavan tunteen kanssa selviäminen on jo itsessään haaste.
Fibromyalgian hoitaminen on taistelu, jossa on monta rintamaa
Fibromyalgiaan ei ole parannuskeinoa ja hoidot voivat vain lievittää potilaan oireita. Hoitokeinoina ovat muun muassa opioideja sisältämättömät kipulääkkeet, lämpösiteen asettaminen, fysioterapian hieronnat ja liikunta.
Stressinhallinta ja joissakin tapauksissa myös masennuslääkkeiden käyttäminen ovat tapoja parantaa yöllisen levon saantia. Fibromyalgia on taistelu, jossa on useita rintamia, sillä se vaatii fyysisen epämukavuuden sekä henkisen stressin hoitamista.
Espanjan terveys-, kuluttaja- sekä sosiaaliministeriö selventää asiaa seuraavalla tavalla:
“Fibromyalgian hallinnan tavoitteena on tuoda helpotusta oireisiin ja pitää yllä potilaan toiminnallista kykyä niin perhe-, työ-, kuin yksityiselämän tasolla ehkäisten elämänlaadun heikentymistä tai minimoiden sitä mahdollisimman paljon. “
Jos epäilet kärsiväsi fibromyalgiasta, keskustele asiasta lääkärin kanssa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ramírez, Mónica Teresa González, René Landero Hernández, and Javier García-Campayo. “Fibromialgia: relación de síntomas somáticos, burnout e impacto de la enfermedad.” Cuadernos de medicina psicosomática y psiquiatría de enlace 93 (2010): 16-22.
- Franco-Vicario, Ricardo. “La fibromialgia. Un paradigma de estrés existencial.” Gaceta médica de Bilbao 103.1 (2006): 7-7.
- Salido, Marina, et al. “Factores relacionados con la incapacidad temporal en pacientes con fibromialgia.” Reumatología Clínica 3.2 (2007): 67-72.
- Covarrubias-Gómez, Alfredo, and Orlando Carrillo-Torres. “Actualidades conceptuales sobre fibromialgia.” Revista Mexicana de Anestesiología 39.1 (2016): 58-63.
- Latorre-Santiago, D., and M. Torres-Lacomba. “REVISIÓN/REVIEW FIBROMYALGIA AND THERAPEUTIC EXERCISE. QUALITATIVE SYSTEMATIC REVIEW FIBROMIALGIA Y EJERCICIO TERAPEÚTICO. REVISIÓN SISTEMÁTICA CUALITATIVA.” International Journal of Medicine and Science of Physical Activity and Sport 17.65 (2017): 183-204.
- Villanueva, V. L., et al. “Fibromialgia: diagnóstico y tratamiento. El estado de la cuestión.” Revista de la Sociedad Española del Dolor 11.7 (2004): 50-63.
- Revuelta Evrard, E., E. Segura Escobar, and J. Paulino Tevar. “Depresión, ansiedad y fibromialgia.” Revista de la Sociedad Española del dolor 17.7 (2010): 326-332.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.