Mikä on homeostaasi?

Homeostaasi saavutetaan pääasiassa negatiivisten palautemekanismien kautta, jotka toimivat juuri päinvastaisella tavalla kuin ulkoisesta ympäristöstä tulevat ärsykkeeet. Lue lisää homeostaasin käsitteestä täältä.

Homeostaasi viittaa joukkoon elimistössä tapahtuvia prosesseja, jotka ylläpitävät tasapainoa sisäisen ympäristön ja ulkoisen ympäristön välillä.

Sana homeostaasi on peräisin kreikan kielestä, jossa hómoios tarkoittaa yhtäläistä ja stásis tasapainoa. Käsitteen kuvaili ensimmäisen kerran Walter Cannon vuonna 1926.

Nämä prosessit ovat erittäin tärkeitä hengissä pysymisen kannalta, sillä niiden avulla sopeudumme kaikkiin elinympäristössämme tapahtuviin muutoksiin, esimerkiksi lämpötilamuutoksiin. Tässä artikkelissa kerromme kaiken tarpeellisen homeostaasista.

Mitä homeostaasin käsite pitää sisällään?

Kuten jo mainittiin, homeostaasi viittaa käsitteenä taipumukseen ylläpitää tasapainoa elimistössä. Toisin sanoen se on kykyä sopeutua ulkoisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Todellisuudessa tämä termi käsittää kaikki itsesäätelymekanismimme. Nämä mekanismit saavat aikaan dynaamisen tasapainon, joka vaihtelee ympäristön olosuhteiden mukaisesti. Mainitsimme aiemmin jo lämpötilahomeostaasin, mutta toinen esimerkki on glukoosipitoisuus.

Homeostaasia tarvitaan siksi, että elimistöllämme on varsin kapeat rajat. Jos emme kykenisi säätelemään ruumiilämpöämme, olisimme täysin haavoittuvia.

Jos olisimme esimerkiksi hyvin kuumassa paikassa ja kehomme ei pystyisi säätelemään ruumiinlämpöämme, se nousisi myös, mikä vahingoittaisi kaikkia kudoksiamme.

Miten homeostaasi toimii?

Homeostaasin idean ymmärtämiseksi annamme esimerkin lämpötilasta. Useimmat homeostaasin mahdollistavat prosessit toimivat negatiivisen palautteen ansiosta. Tämä tarkoittaa sitä, että ne toimivat juuri päinvastaisella tavalla kuin ne laukaissut signaali.

Kuvittele, että ruumiinlämpö kohoaa, koska ulkona on hyvin kuuma. Tällöin elimistö pyrkisi laskemaan lämpötilaa, minkä tekemiseksi sen täytyy ensin havaita kyseinen ärsyke.

Tällaisen muutoksen pystyvät havaitsemaan tuntoelimet. Niiden tehtävänä on ilmoittaa aivoille kaikista muutoksista, kuten kuumuudesta. Tällöin käynnistyvät säätelykeskukset, jotka ohjaavat vastetta tällaiseen muutokseen.

Tämän vasteen suorittamisesta vastaavat efektorit. Esimerkissämme ne olisivat hikirauhaset. Hikoilun tarkoituksena on haihduttaa kehon lämpöä. Näin sykli umpeutuu ja saavutetaan tasapaino.

Glukoosihomeostaasi ja diabetes

Glukoosi on se molekyyli, jota solumme käyttävät polttoaineenaan. Ne tarvitsevat sitä siis energiakseen suorittaakseen kaikki niille kuuluvat tehtävät. Insuliini on se hormoni, joka mahdollistaa glukoosin kulkeutumisen verestä soluille.

Normaaleissa olosuhteissa, kun glukoosipitoisuus nousee, haima tuottaa insuliinia, jotta glukoosi pääsisi soluihin. Diabeteksessa elimistö ei kuitenkaan eritä tai pysty hyödyntämään insuliinia. Tämän seurauksena verensokeri nousee.

Tässä tapauksessa negatiivinen palautekehä on rikki. Ja jos tämä jatkuu pitkään, ilmenee kudosvaurioita. Lisäksi ilmaantuu oireita kuten lisääntynyt janon tunne tai lisääntynyt virtsaneritys.

Yhteenveto homeostaasista

Homeostaasista tulee muistaa, että se on joukko elimistössä tapahtuvia prosesseja, jotka mahdollistavat dynaamisen tasapainon säilymisen ulkoisista olosuhteista riippuen. Kaikki tämä on elämän kannalta välttämätöntä.