Kuinka keuhkokuume vaikuttaa kehoon?

Keuhkokuume on keuhkorakkuloihin kohdistuva infektio. Nämä ovat pieniä verisuonten peittämiä “pussukoita”, jotka suorittavat kaasujenvaihdon. Toisin sanoen ne ovat vastuussa hiilidioksidin (CO₂) poistamisesta ja hapen nappaamisesta ulkopuolelta. Tästä syystä kysymys siitä, kuinka keuhkokuume vaikuttaa kehoon, on niin tärkeä – koska tämä kaasujenvaihto on elintärkeä prosessi.

Keuhkokuumetapauksia on vuosittain arviolta 2–10 jokaista 1 000 asukasta kohden. Näistä tapauksista 20–35 % tarvitsee sairaalahoitoa. Potilailla, joilla ei ole muita sairauksia, kuolleisuus on 1 %, mutta se voi nousta 40 %:iin sairaalahoitoa tarvitsevilla potilailla, erityisesti niillä jotka ovat tehohoidossa. Potilaan tilanteesta riippuen keuhkokuume voi olla kohtalokas.

Tässä artikkelissa kerromme siitä prosessista, jonka elimistö käy läpi tartunnan alusta taudin oireiden ilmenemiseen. Näin valotamme sitä, kuinka keuhkokuume vaikuttaa kehoon.

Kuinka keuhokuume vaikuttaa kehoon

Keuhkokuume on seurausta kahdesta erillisestä mutta yhtä aikaa ilmenevästä tilasta:

1. Mikro-organismien saapuminen keuhkorakkuloihin ja niiden lisääntyminen.

2. Isännän tulehdusvaste, josta oireet ja taudin vakavuus riippuvat.

Kuinka nämä mikro-organismit pääsevät keuhkoihin?

Bakteerit, virukset, sienet ja loiset voivat kaikki aiheuttaa keuhkokuumetta, mutta yleensä syypäänä siihen ovat bakteerit ja virukset. Tälläkin hetkellä tunnistetaan koko ajan yhä enemmän viruksia ja muita keuhkokuumeen aiheuttajia. Keuhkokuumetta on kahdenlaista:

• Virusinfektiosta johtuva keuhkokuume: Tätä kutsutaan primaariseksi keuhkokuumeeksi. Tähän luokkaan kuuluu esimerkiksi SARS-CoV-2-virukseen (COVID-19) liittyvä keuhkokuume.
• Hengitysteiden virusinfektion jälkeinen bakteeriperäinen keuhkokuume. Bakteeriperäinen keuhkokuume on esimerkiksi influenssan yleinen komplikaatio.

Kannattaa lukea myös: Voiko koronaviruksen tartuttaa muihin, jos sairaudesta on jo toipunut?

Hengitystiet altistuvat jatkuvasti erilaisille mikro-organismeille. Bakteerit, virukset ja muut mikro-organismit voivat muodostaa pesäkkeitä keuhkoihin seuraavilla tavoilla:

1. Kurkun mikro-organismien sisäänhengittäminen

Hengitys- ja ruoansulatuskanavan elimet liittyvät läheisesti toisiinsa nielun ansiosta. Nielu yhdistää nenän ja suun kurkunpäähän (hengityselin) ja ruokatorveen (ruoansulatuskanavan elin).

Syömämme ruoan tulisi – nielun läpi mentyään – kulkeutua ainoastaan ruokatorveen, kun taas kurkunpäähän tulisi kulkeutua vain ilmaa. Tästä syystä meillä on rakenne nimeltä kurkunkansi, joka sulkee kurkunpään ja ohjaa ruoan kohti ruokatorvea.

Kaikilla ihmisillä on bakteereja ja joskus jopa viruksia nenä- ja suuonteloissa, jotka eivät normaalisti aiheuta siellä haittaa. Mutta kurkunpään, henkitorven, keuhkoputkien ja keuhkojen on pysyttävä steriileinä, toisin sanoen niissä ei tulisi olla lainkaan mikro-organismeja, koska tämä voisi johtaa tulehdukseen. Tästä syystä, kuten jo mainitsimme, kurkunpäähän on mentävä vain ilmaa.

Nukkuessa kurkun lihakset ja kurkunkansi rentoutuvat, mikä saattaa mahdollistaa mikroaspiraation. Tämä tarkoittaa pienten sylki- ja ruokamäärien yms. kulkeutumista nielusta kurkunpäähän. Nämä mikroaspiraatiot voivat sisältää mikro-organismeja, jotka kulkeuduttuaan kurkunpään läpi saavuttavat lopulta keuhkot. Tätä mekanismia ilmenee valtaosalla niistä ihmisistä, joille kehittyy keuhkokuume, kuten myös terveillä ihmisillä, joilla ei ole mitään sairautta.

Joillakin ihmisillä ei ole riittävää hallintaa kurkunkannesta, mikä aiheuttaa heillä valtavia ruoan, juoman tai syljen aspiraatioita kohti kurkunpäätä. Tämän seurauksena keuhkoissa ilmenee mikro-organismipesäkkeitä.

Kannattaa lukea myös: Mitä ovat nielemishäiriöt?

2. Leviäminen sisäänhengityksessä

Ihmiset hengittävät jatkuvasti sisään pieniä määriä mikro-organismeja ilmasta, jotka voivat näin kulkeutua hengitysteihin. Nämä mikro-organismit voivat levitä tartunnan saaneesta ja ilman suojaa yskivästä tai aivastavasta henkilöstä lähellä oleviin ihmisiin.

3. Verisyntyinen leviäminen

Tämä tartuntamekanismi tapahtuu tavallisesti ihmisillä, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä. Heidät tunnetaan myös immunopuutteisina henkilöinä. Toisin sanoen heidän elimistöllään ei ole voimakkaita puolustusmekanismeja taistella infektioita vastaan.

Näiden ihmisten veressä saattaa esimerkiksi kiertää bakteereja. Nämä bakteerit saattavat sitten kulkeutua hengitysteihin vaikuttaen myöhemmin keuhkoihin. Yleisesti ottaen verisyntyinen leviäminen koostuu mikro-organismin kulkeutumisesta verestä keuhkoihin. Onneksi tämäntyyppinen tartunta on hyvin harvinainen.

4. Keuhkopussin tai välikarsinan infektion seurauksena

Keuhkoja ympäröi kaksilehtinen keuhkopussi. Se voi tulehtua, minkä seurauksena infektio voi levitä keuhkoihin. Lisäksi keuhkojen välissä on erilaisia rakenteita, jotka muodostavat välikarsinan. Joskus tämäkin alue voi kärsiä infektioista, jotka sitten leviävät keuhkoihin.

5. Sairaalakeuhkokuume

Sairaalassa potilaat, jotka on otettu sinne muista taudeista johtuen, voivat saada keuhkokuumeen. Yleisin tämäntyyppisen keuhkokuumeen tartuntamekanismi liittyy hengityslaitteisiin; toisin sanoen sitä ilmenee intuboiduilla tai hengityskoneessa olevilla potilailla.

Intubaatiossa asetetaan putki henkitorveen suoraan kurkunpäästä. Tämä estää kurkunkannen tehtävää pitää hengitystiet puhtaina mikro-organismeista. Ulkopuolelta tulevien patogeenien on näin helpompi päästä keuhkoihin ja aiheuttaa siellä tulehdus.

Tästä syystä intubaatio tulisi tehdä ainoastaan erityistilanteissa, joissa potilaan henki on vaarassa eikä hän kykene hengittämään millään muilla keinoin.

Puolustusmekanismit

Jos nämä mikro-organismit pääsevät keuhkoihin, tavallisesti elimistön puolustusjärjestelmä poistaa ne helposti. Tähän puolustusjärjestelmään kuuluvat:

• Yskimisrefleksi, joka auttaa poistamaan limaa ja vieraita aineita.
• Keuhkojen hengitysteitä peittävien solujen värekarvat, jotka estävät mikro-organismeja valtaamasta keuhkoja. Nämä värekarvat ovat pieniä liikkuvia ulokkeita, jotka työntävät limaa ja vieraita aineita ylöspäin poistettavaksi aivastuksen kautta.
• Keuhkojen solut tuottavat aineita, jotka hyökkäävät mikro-organismeja vastaan ja tuhoavat ne.
• Keuhkoissa on luonnostaan elimistön puolustusjärjestelmän soluja, jotka suojaavat keuhkorakkuloita. Niitä kutsutaan keuhkorakkuloiden makrofageiksi, ja niiden tehtävänä on “syödä” mikro-organismit ja näin tappaa ne.

Kun nämä puolustusmekanismit pettävät, joko mikro-organismi on hyvin voimakas tai ihminen on hengittänyt sitä sisäänsä runsaan määrän. Tämän seurauksena kehittyy keuhkokuume.

Kuinka elimistö reagoi?

Jos ensisijaiset puolustusmekanismit eivät kykene hävittämään mikro-organismia, elimistö käynnistää tulehdusvasteen. Tämä tulehdusvaste johtuu keuhkorakkuloiden makrofagien vapauttamista aineista:

• Aineita, jotka nostavat kuumeen. Elimistö tuottaa tämän reaktion siksi, että korkeammat lämpötilat voivat inaktivoida mikro-organismeja ja tuhota ne helpommin.
• Aineita, jotka houkuttelevat luokseen muita puolustussoluja, kuten neutrofiilejä. Nämä neutrofiilit tuottavat märkäeritteitä, jotka saattavat peittää keuhkorakkulat ja estää niitä suorittamasta kaasujenvaihtoa. Tämä saa aikaan tukehtumisen tunteen, koska happea ei pääse verenkiertoon.

Jotta tätä olisi helpompi ymmärtää, käytämme seuraavaa analogiaa. Keuhkorakkuloiden makrofagit ovat taistelun eturintaman sotilaita. Jos ne tajuavat olevansa häviämässä, ne kutsuvat apuun vahvistuksia vihollisen voittamiseksi. Nämä vahvistusjoukot ovat muita elimistön puolustussoluja.

Makrofagien houkuttelemat vahvistusjoukot voivat kuitenkin johtaa isännälle haitallisiin oireisiin. Jotta elimistö lakkaisi tuottamasta tätä puolustusreaktiota, potilaan on saatava kunnollista hoitoa mikro-organismin hävittämiseksi.

Yhteenveto: kuinka keuhkokuume vaikuttaa kehoon

Yhteenvetona: meidän on ymmärrettävä, että keuhkokuumeen oireet eivät johdu itse patogeenista; ne ovat pikemminkin seurausta henkilön tulehdusvasteesta.

Tästä syystä vahvemman immuunijärjestelmän omaavilla ihmisillä on enemmän oireita kuin niillä ihmisillä, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä.