Kuinka allergiat syntyvät?

Allergioiden esiintyvyys on lisääntynyt ympäri maailmaa, etenkin nuorilla ihmisillä. Tämä saa meidät pohtimaan sitä, kuinka allergiat ovat kehittyneet ihmisen evoluution myötä. Selvitetäänpä aihetta lisää!

Monet meistä ovat varmasti käyneet läpi ainakin kerran elämässään allergisen reaktion. Tämäntyyppisten reaktioiden esiintyvyys kasvaa jatkuvasti ja arvioidaankin, että jopa 30–40 prosenttia maailman väestöstä on kärsinyt niistä jossain vaiheessa. Mutta kuinka allergiat oikein syntyvät?

Tämä aihe ei tuo mukanaan pelkästään huonoja uutisia, sillä niin ärsyttävä vaiva kuin ne voivatkin olla, allergiat saattavat kätkeä sisälleen evoluution kannalta keskeisen merkityksen ihmisille. Allergian syntyminen on organismin immuunireaktio aineelle, joka on yleensä vaaraton isännälle ja joka ilmenee allergialle ominaisten merkkien ja oireiden kautta, kun organismi altistetaan allergiaa aiheuttavalle aineelle.

Tästä patologiasta kärsivän ihmisen immuunijärjestelmän vasta-aineet tunnistavat ympäristöstä vaarattomat aineet mahdollisiksi vaaroiksi ja toimivat niiden mukaisesti karkottaakseen ne. Tämä aiheuttaa eriasteisen tulehduksen muun muassa nenän sivuonteloissa, iholla tai ruoansulatuksessa.

Allergioiden olemassaolo saa meidät ihmettelemään, miksi elimistömme oma puolustusjärjestelmä boikotoi meitä tilanteissa, jotka ovat todellisuudessa terveytemme kannalta vaarattomia? Jos haluat tietää aiheesta enemmän, jatka lukemista, sillä alla kerromme yksityiskohtaisemmin allergioiden merkityksestä ihmisen evoluutiossa ja kehityksessä.

Miksi allergioita kehittyy?

Allergisten reaktioiden todellinen tarkoitus on edelleen monien tieteellisten väittelyiden ja tutkimusten aiheena. Hygieniaan keskittynyt hypoteesi ehdottaa, että allergiat ovat levinneet maailmanlaajuisella tasolla siksi, koska emme altistu tänä päivänä yhtä paljon todellisille taudinaiheuttajille kuin ennen.

Plos Computational Biology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan proteiinit, joita löytyy ihmisten päivittäisestä kontaktista, ovat samankaltaisia ​​kuin kehon loiset.

Immuunijärjestelmämme puutteellinen toiminta kosketuksessa tämän tyyppisten haitallisten elävien olentojen kanssa saattaa aiheuttaa sen, että elimistö havaitsee minkä tahansa muun vastaavan signaalin potentiaalisena vaarana, aiheuttaen puolustusmekanismina elimistössä allergisen reaktion.

Aiemmin mainittu tutkimus tarjoaa näyttöä tämän hypoteesin tueksi:

• Tutkimusryhmä seurasi laboratoriossa vasta-aineiden reaktiota loislaji Schistosoma mansoni -proteiiniin. Kyseinen proteiini oli hyvin samanlainen kuin koivun siitepölyssä esiintyvä proteiini.
• Samat vasta-aineet, jotka olivat vastuussa tämän loislajin proteiinin poistamisesta, olivat myös niitä vasta-aineita, jotka reagoivat koivun siitepölyyn.

Nämä tulokset, vaikkakin ne ovat vielä alustavia, tarjoavat meille suuren määrän tietoa. On mahdollista, että todellisten hälytysmerkkien puute saa immuunijärjestelmämme valmistamaan oman reaktionsa.

Vaste, joka ei välttämättä olekaan niin tahaton

Voisimme pitää kiinni tästä mahdollisesta selityksestä, koska se kuulostaa vakuuttavalta ja vaikuttaa tieteellisesti todistetulta. Samalla on kuitenkin olemassa myös muita hypoteeseja ja teorioita, jotka puoltavat täysin erilaisia ​​ajatuksia.

Jotkut Scientific American -lehdestä poimitut tutkimukset viittaavat siihen, että tämäntyyppiset reaktiot eivät ole ollenkaan tahattomia. Nämä tutkimukset ehdottavat, että allergiat voisivat jopa suojata meitä ympäristössä esiintyviltä myrkyiltä. Tätä väitettä tukee muun muassa seuraava tutkimus:

• Hiiret altistettiin pienille annoksille myrkkyä ja useiden viikkojen kuluttua annostelua muutettiin vieläkin tiivistetyimmille myrkkyannoksille. Toisiin hiiriin pistettiin vain väkevämpiä annoksia.
• Hiirillä, jotka oli altistettu ensin pienemmille annoksille myrkkyä, havaittiin paljon suurempi immuunivaste tiivistetympään annokseen kuin niillä hiirillä, joille pistettiin suoraan väkevämpiä annoksia myrkkyä.
• Altistus pienemmälle määrälle myrkkyä sai hiirillä aikaan spesifisiä allergeenien vasta-aineita, jotka auttoivat valmistelemaan hiiriä vakavampiin tulevaisuuden edellytyksiin.

Mitä aikaisemmin kuvatut tapaukset voisivat tarkoittaa?

Yllä esiteltyjen tulosten tulkinnan perusteella ei ole kohtuutonta ajatella, että oksentamisen, hengenahdistuksen ja muiden oireiden kautta kehomme valmistelee meitä todellisiin vaaratilanteisiin.

Immuunijärjestelmämme voisi valmistautua muihin vakavampiin tuleviin reaktioihin ja samalla viestiä, että meidän pitäisi välttää näitä allergisia aineita.

Tämä teoria viittaa siihen, että allergiat ovat kehittyneet puolustusmekanismina ihmisen evoluutiossa. Elimistölle vaarattomien tekijöiden käytöstä saatujen kokemusten perusteella olemme kenties voineet oppia lajina välttämään suuremman riskin omaavia tilanteita. Lisäksi elimistön oma immuunijärjestelmä voisi harjoitella vakavia vaaroja vastaan ​​näillä pienillä allergisilla jaksoilla.

Kuinka allergiat syntyvät? Kysymys vailla tyhjentävää vastausta

Kuten olemme voineet tämän artikkelin pohjalta havaita, allergioiden syntyyn ja esiintymiseen on esitetty vuosien saatossa useita teorioita. On kuitenkin syytä huomioida, että allergioiden selittämiseksi ei ole olemassa yhtä ainoaa ja oikeaa totuutta, vaan tiede on kehittänyt useita eri ​​tapoja lähestyä tätä globaalia patologiaa. Lukuisista tutkimuksista ja lääketieteen kehittymisestä huolimatta allergioiden todellinen syy ja kehitys ovat meille edelleen tuntemattomia.