Keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume
Keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume ovat alempien hengitysteiden infektioita. Niiden erottaminen toisistaan ei kuitenkaan ole helppoa, sillä molemmilla on samat oireet ja ne ovat jopa samojen bakteerien aiheuttamia.
Alemmat hengitystiet ovat rintakehän sisällä olevat hengitystiet, jotka alkavat henkitorvesta. Niihin kuuluvat henkitorvi, keuhkoputket ja alveolit. Nämä jälkimmäiset ovat keuhkojen pienimmät yksiköt, joissa kaasunvaihto tapahtuu.
Tämän päivän artikkelissa selitetään ero keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen välillä, niiden tärkeimmät oireet ja syyt sekä kuinka ne vaikuttavat hengityselimiin.
Mikä on keuhkoputkentulehdus?
Tämä on keuhkoputkien tulehdus. Tämä tulehdus voi johtua viruksista, bakteereista ja jopa tupakansavusta. Keuhkoputkentulehdusta on kahta tyyppiä:
Akuutti keuhkoputkitulehdus
Oireet kestävät yleensä enintään kolme viikkoa. Kaikki alkaa siitä, että keuhkoputket joutuvat suoraan kosketukseen viruksen tai fysikaalis-kemiallisen aineen, kuten pölyn tai allergeenien, kanssa.
Keho puolustaa itseään tätä hyökkäystä vastaan värväämällä tulehdussoluja, jotka vapauttavat sytokiinejä. Nämä aineet säätelevät puolustusta toimimalla patogeenisoluja vastaan.
Akuutissa keuhkoputkentulehduksessa on limaa ja turvotusta, ja ne aiheuttavat yskää, hengitysvaikeuksia sekä jopa matalaa kuumetta.
Lue myös: Keuhkojen terveyden palauttaminen
Krooninen keuhkoputkentulehdus
Tällöin keuhkoputket pysyvät tulehtuneina. Myös keuhkoputkien limakalvot turpoavat ja tuottavat enemmän limaa ja hengenahdistusta.
Pääoire on jatkuva yskä, joka kestää useita kuukausia ja yleensä toistuu kahdesti tai useamman vuoden aikana. Tämä yskä johtuu usein liman muodostumisesta keuhkoissa. Krooninen keuhkoputkentulehdus voi kuitenkin puhjeta ja ilmetä akuuttina keuhkoputkentulehduksena.
Toisin kuin akuutti keuhkoputkentulehdus, kroonisen keuhkoputkentulehduksen yleisimmät aiheuttajat ovat yleensä tupakointi, astma ja allergiat. Yleensä tällainen keuhkoputkentulehdus on osa vakavampaa sairautta, jonka tunnemme nimellä krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD).
Mikä on keuhkokuume?
Tämä on keuhkorakkuloiden (keuhkojen) infektio ja siihen liittyy tulehdusreaktio. Keuhkokuumeen syitä on useita, mutta tässä artikkelissa käsitellään joko yhteisössä tai sairaalan ulkopuolella hankittuja tarttuvia sairauksia.
Suuontelo on täynnä mikrobiota, joka voi päästä keuhkoihin mikroaspiraatioiden kautta – suun sisällön kulkeutuessa hengitysteihin. Nämä mikroaspiraatiot ovat normaaleja, varsinkin kun olemme unessa. Lisäksi kehossa on puolustusjärjestelmiä, kuten yskä, jotta nämä bakteerit ja virukset eivät pääse keuhkoihin asti.
Joskus keuhkot ja puolustusmekanismit ovat ylikuormitettuja eivätkä pysty poistamaan kaikkia mikro-organismeja. Tällöin alveolit täyttyvät niillä. Voimme saada ne ympäristöstämme ja ympärillämme olevilta ihmisiltä.
Tyypillinen keuhkokuume
Tärkeimmät oireet ovat korkea kuume, vilunväristykset, märkä yskä (yskä, jossa on limaa) ja kipu rintakehän toisella puolella. Tämän tyyppisen keuhkokuumeen aiheuttaa yleensä Streptococcus pneumoniae tai pneumokokki. Ne ovat yleisimmät keuhkokuumeen aiheuttajat.
Epätyypillinen keuhkokuume
Tämän tyyppinen keuhkokuume on vähäoireisempi, mutta kroonisempi. Yskä ei ole märkää kuten edellinen, vaan kuivaa, tai yskää ei ilmene ollenkaan. Lisäksi on lihaskipuja, nivelkipuja, ripulia ja kuumetta. Jälkimmäinen on kuitenkin satunnaista.
Lue myös: Hengityselinsairauksia vastasyntyneillä
Erot keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen välillä
Itse asiassa keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen oireet näyttävät olevan samanlaisia, vaikka ne vaikuttavatkin hengitysteiden eri osiin. Keuhkoputkentulehdus kohdistuu keuhkoputkiin ja keuhkokuume alveoleihin. Jotkut merkit voivat auttaa erottamaan ne toisistaan.
Keuhkoputkentulehdus, erityisesti akuutti keuhkoputkentulehdus, on itsestään rajoittuva, ja lepo ja lääkitys kuumeen ja yskän hillitsemiseksi riittävät yleensä. Se ei vaadi antibiootteja, koska, kuten edellä mainittiin, se on yleensä vilustumisen tai flunssan komplikaatio.
Elämäntapamuutosten, kuten tupakoinnin lopettamisen, on tapahduttava, kun keuhkoputkentulehdus on krooninen. Joissakin tapauksissa lääkäri voi määrätä happea auttaakseen potilasta hengittämään paremmin. Asiantuntijan on valvottava sitä.
Sitä vastoin keuhkokuume on paljon vakavampi ja vaatii hoitoa. Sairaalahoito voi olla tarpeen taudin vakavuudesta riippuen.
Viruskeuhkokuume ei vaadi antibiootteja, vain tukihoitoa. Lääkärit määräävät niitä kuitenkin bakteeriperäiseen keuhkokuumeeseen.
Keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen ehkäisy
Parasta keuhkoputkentulehduksen ja keuhkokuumeen ehkäisemiseksi on lopettaa tupakointi ja pysyä erossa tupakoitsijoista. Tämä johtuu siitä, että tupakka vahingoittaa keuhkosoluja ja tekee niistä alttiimpia näille infektioille.
Lisäksi jotkut lääkärit suosittelevat influenssarokotetta vuosittain riskiryhmiin kuuluville: yli 65-vuotiaille, raskaana oleville ja kroonista sairautta sairastaville.
Keuhkokuumeen oireet ovat samanlaisia kuin keuhkoputkentulehduksen. Ota siis yhteyttä lääkäriin, jos rintaasi sattuu ja sinulla on hengenahdistusta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Atamna, A., Shiber, S., Yassin, M., Drescher, M. J., & Bishara, J. (2019). The accuracy of a diagnosis of pneumonia in the emergency department. International Journal of Infectious Diseases, 89, 62-65. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1201971219303534
- Berical, A. C., Harris, D., Dela Cruz, C. S., & Possick, J. D. (2016). Pneumococcal vaccination strategies. An update and perspective. Annals of the American Thoracic Society, 13(6), 933-944. https://www.atsjournals.org/doi/abs/10.1513/AnnalsATS.201511-778FR
- Dotan, Y., So, J. Y., & Kim, V. (2019). Chronic bronchitis: where are we now?. Chronic Obstructive Pulmonary Diseases: Journal of the COPD Foundation, 6(2), 178. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6596437/
- Kinkade, S., & Long, N. A. (2016). Acute bronchitis. American Family Physician, 94(7), 560-565. https://www.aafp.org/pubs/afp/issues/2016/1001/p560.html
- Llor, C., & Bjerrum, L. (2016). Antibiotic prescribing for acute bronchitis. Expert Review of Anti-infective Therapy, 14(7), 633-642. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14787210.2016.1193435
- Mackenzie, G. (2016). The definition and classification of pneumonia. Pneumonia, 8(1), 14. https://link.springer.com/article/10.1186/s41479-016-0012-z
- Treanor, J. J. (2016). Influenza vaccination. New England Journal of Medicine, 375(13), 1261-1268. https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMcp1512870
- Viniol, C., & Vogelmeier, C. F. (2018). Exacerbations of COPD. European Respiratory Review, 27(147). https://err.ersjournals.com/content/27/147/170103.short
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.