Keuhkojen terveyden palauttaminen

Lääketieteellisen kehityksen ansiosta keuhkojen terveys on mahdollista palauttaa potilailla, joilla on kroonisia ja akuutteja hengityselinsairauksia. Tätä varten on olemassa keuhkojen kuntoutustekniikka, ja sitä käytetään potilaiden hoidossa jo monissa maissa.
Keuhkojen terveyden palauttaminen

Viimeisin päivitys: 24 syyskuuta, 2021

Keuhkoihin voi tulla sekä akuutteja että kroonisia vaurioita. Kuntoutustekniikoiden kehityksen ansiosta keuhkojen terveyden palauttaminen onnistuu osittain tai jopa kokonaan.

Meidän on muistettava, että keuhkosairaudet ovat hyvin yleisiä. COPD eli krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus vaikuttaa 10 prosenttiin yli 40-vuotiaista aikuisista.

Potilaat, joilla on keuhkoahtaumatauti, kokevat elämänlaatunsa muuttuneen jatkuvien hengityselimistöön liittyvien ongelmien vuoksi. Monet heistä tarvitsevat lisähappea illalla ja pahimmassa tapauksessa koko päivän.

Viime aikoihin asti ainoa tapa hoitaa tätä sairautta oli lisähappi ja jotkut lääkkeet, mukaan lukien keuhkoputkia laajentavat lääkkeet. Huomattavaa edistystä on kuitenkin tapahtunut keuhkojen terveyden palauttamisessa. Näin syntyi keuhkokuntoutuksen käsite.

Keuhkojen kuntoutus on vaiheittainen prosessi, jonka tavoitteena on parantaa hengityselinsairauksista kärsivien potilaiden elämänlaatua. Kuntoutusohjelmasta on muunnelmia, joista osaa sovelletaan terveyskeskuksissa, ja muita harjoituksia potilaat voivat suorittaa kotonaan.

Kenelle tämä kuntoutusohjelma sopii?

Keuhkojen kuntoutuksella on erityinen kohderyhmä. Tämä johtuu siitä, että monet potilaat ovat ilman diagnoosia ja heitä on vaikea hoitaa.

Seuraavat ryhmät voivat palauttaa keuhkojensa terveyden kuntoutuksella:

  • COPD: Ihmiset, joilla on krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, ovat ihanteellisia ehdokkaita näihin ohjelmiin. COPD sisältää astman, kroonisen keuhkoputkentulehduksen, emfyseeman ja atelektaasin.
  • Lihasdystrofiat: Potilaat, joilla on sellaisia lihassairauksia jotka muuttavat rintakehän hengityshäkin kapasiteettia, tarvitsevat myös tämänkaltaista kuntoutusta.
  • Kystinen fibroosi: Tämä geneettinen patologia aiheuttaa paksujen viskoosien aineiden kertymistä keuhkoputkiin. Kaikkien suoritettavien tukitehtävien joukossa yksi niistä on keuhkojen kuntoutus.
  • Interstitiaalinen sairaus: Jotkut häiriöt vaikuttavat keuhkokudokseen aiheuttaen fibroosia tai arpia, jotka vähentävät hengityskapasiteettia. Voimme mainita sarkoidoosin esimerkkinä.
  • Potilaat, joille tehdään keuhkokirurgia.
Keuhkojen terveyden palauttaminen on mahdollista.
COPD-potilaat ovat ihanteellisia ehdokkaita keuhkojen kuntoutusohjelmiin.

Mitä tapahtuu keuhkojen kuntoutuksen aikana?

Keuhkojen terveyden palauttamiseksi kuntoutus sisältää useita toimintoja. Monialainen tiimi osallistuu ja työskentelee koordinoidusti potilaan parhaaksi.

Tärkeä osa tätä on liikunta. Yleensä keuhkojen terveyteen erikoistuneet fysioterapeutit ovat vastuussa potilaan mahdollisuuksiin mukautuvan ohjelman suunnittelemisesta.

Jos keuhkosairaalla henkilöllä on paino-ongelmia, myös ravitsemusterapeutti osallistuu prosessiin. Ylimääräisen painon pudottaminen on välttämätöntä, koska ylimääräinen rasvakudos vaikuttaa suuresti hengitysdynamiikkaan.

Ravitsemus on osa terveyskasvatusta, joka on myös osa keuhkojen kuntoutusohjelmaa. Peräkkäisissä tapaamisissa potilas saa tietoa siitä miten syödä, mitä tehdä, kun hänellä on akuutteja hyökkäyksiä ja miten säännellä ponnistelujaan kuntoutuksen maksimoimiseksi. Mukana on myös lääkäri, joka opettaa potilasta lääkkeiden käytössä.

Keuhkojen kuntoutusryhmissä on myös psykologi, joka tukee yksilö- tai ryhmäistunnoissa muutoksia sekä potilaan tulkintaa tilastaan.

Keuhkojen terveyden palauttaminen tapahtuu yleensä klinikalla.
Eri alojen ammattilaiset osallistuvat keuhkojen kuntoutusohjelmiin. Potilaat saavat jopa psykologista tukea.

Voiko keuhkojen terveyden palauttaa kotona?

On kaksi asiaa, jotka saavat meidät miettimään keinoja keuhkojen terveyden palauttamiseksi kotona. Yksi on keuhko-ongelmien alidiagnoosi ja toinen on kuinka vaikeaa on ylläpitää kuntoutusta potilaan jatkuvalla mobilisaatiolla klinikalle istuntoja varten.

Siksi on olemassa tekniikoita, jotka voidaan tehdä kotona keuhkojen terveyden parantamiseksi. Yksi avaimista on tietysti liikunta. Euroopan keuhkosäätiö suosittelee kohtalaista liikuntaa puoli tuntia päivässä, vähintään 5 kertaa viikossa.

Hengittäminen ikään kuin viheltäen on myös pätevä tekniikka kotona suoritettavaksi. Tässä tekniikassa uloshengityksestä tehdään pidempi kuin sisäänhengityksestä, jolloin harjoitamme hengityksessä käytettäviä lihaksia estämällä ilman kulkua, kun se haluaa poistua keuhkoistamme. Tämä on hengitysteiden kuntouttamista.

Ilmapallojen täyttö osoittaa myös samaan suuntaan. Lyhyesti sanottuna, harjoitamme hengistyselimistöä ​​ilman karkaamisen estämiseksi. Hengitykseen osallistuvat lihakset vahvistuvat ja tulevat tehokkaammiksi uloshengitystehtävässään.

Keuhkojen terveyden palauttaminen on pitkä prosessi

Keuhkojen kuntoutus ei ole taikuutta, eikä se tapahdu yhdessä yössä. Potilaan ja hoitoryhmän on sitouduttava ylläpitämään kyseistä kuntoutusohjelmaa pitkään. Tulokset näkyvät asteittain. Nämä pienet edistysaskeleet kuitenkin kannustavat potilaita jatkamaan.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Miravitlles, Marc, et al. “Prevalence of COPD in Spain: impact of undiagnosed COPD on quality of life and daily life activities.” Thorax 64.10 (2009): 863-868.
  • Peña, Jhonatan Betancourt, et al. “Caracterización de pacientes con enfermedad pulmonar obstructiva crónica que inician un programa de rehabilitación pulmonar.” Movimiento Científico 11.2 (2017): 47-54.
  • Gómez, Vilma, and Alejandro Casas. “Rehabilitación pulmonar en hipertensión pulmonar.” Revista Colombiana de Cardiología 24 (2017): 84-88.
  • Betancourt-Peña, J., et al. “Diferencias de la rehabilitación pulmonar en pacientes con EPOC, con y sin indicación de oxígeno domiciliario a largo plazo.” Fisioterapia 40.4 (2018): 169-177.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.